Talousarvioesitys 2011

10. Poliisitoimi

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Poliisin toimintaa painotetaan rikollisuutta ennalta estävään suuntaan. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Rikosten selvitystaso ei laske. Väkivaltarikollisuuden torjunnassa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta sekä lähisuhdeväkivaltaa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä lisääntyy yleisen taloustilanteen vuoksi. Talousrikostorjunnan vaikuttavuutta parannetaan. Järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen aktiivisesti.

Yleisen turvallisuuden tunteen taso pidetään hyvänä ja kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia.

Lupahallinnon vaikuttavuus kasvaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, rikostorjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Lupahallinto vaikuttaa osaltaan siihen, että yksityinen turva-ala, maahanmuutto ja asehallinto toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvallisuusintressit huomioiden. Poliisi noudattaa päätöksenteossaan hyvän hallinnon periaatteita. Lupapalvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti. Poliisi lisää sähköisesti vireillepantavia lupa-asioita, ajanvarauksen käyttömahdollisuuksia ja yhteispalvelua.

Poliisin kansainvälisen toiminnan peruslähtökohtana on tukea ja edistää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä turvata Suomeen ulottuvan ja Suomesta käsin toimivan kansainvälisen rikollisuuden ennalta ehkäisyä, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin vaikutetaan siihen, että sen maan viranomaiset pystyvät itse torjumaan rikollisuutta, jonka vaikutukset muutoin ulottuisivat Suomen alueelle.

Poliisi pyrkii aktiivisesti siihen, että koko maahan on laadittu ajanmukaiset ja vahvistetut alueelliset turvallisuussuunnitelmat, joissa määritellään konkreettisia toimenpiteitä yleisten paikkojen häiriökäyttäytymisen ja väkivallan vähentämiseksi. Suunnitelmissa luodaan myös toimivia yhteistyömuotoja perhe- ja läheisväkivallan ennalta estämiseksi ja alkoholihaittojen vähentämiseksi. Suunnitelmissa käsitellään erityisesti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen järjestämistä.

Poliisin toimivaltuuksien sääntelyä selkeytetään toteuttamalla esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus.

Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistukseen (Halti - Patja) liittyen toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit sekä rahankeräysrekisteri, Turva-ase ja Rabita -järjestelmäkokonaisuuden uudistamishanke. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan, tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tuottavuustavoitteiden saavuttamiselle. Kansalaisten sähköistä asiointia poliisin kanssa tehostetaan mahdollistamalla uusien lupien anominen ja maksaminen sähköisesti jo vireillepanovaiheessa.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 053 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen

2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta

Yleisen turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne sekä hälytyspalveluiden saatavuus eivät heikkene ja liikenteen riskikäyttäytyminen vähenee muun muassa hyödyntämällä tietojohtoista poliisitoimintaa, jossa analysoidaan liikennevalvonnassa syntyviä tietoja ja hyödynnetään uusinta tutkimustietoa. Poliisi pystyy yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoimaan tulevaisuutta ja kohdistamaan ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin kohtiin. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita.

¹⁾ Julkisten palvelujen laatubarometria ei toteutettu vuonna 2009. Vuoden 2008 arvosana oli kotiväkivaltaan puuttumisen osalta 7,68, liikennevalvonnassa 7,77 ja partioinnissa 7,44.

¹⁾ Parantunut toimintavalmiusennuste johtuu laskentaperusteiden muuttumisesta.

²⁾ Julkisten palvelujen laatubarometria ei toteutettu vuonna 2009. Vuoden 2008 arvosana oli 7,65.

Rikostorjunta

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Ennalta estävällä toiminnalla pyritään vähentämään erityisesti väkivaltarikollisuutta. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään ja rikollisryhmien määrää vähennetään.

Poliisin hallintorakenneuudistus ja rikostorjunnan toimintojen uudelleen järjestäminen parantavat poliisin palvelukykyä, mahdollistavat erikoisosaamisen keskittämisen, nostavat rikosten selvitysprosenttia ja nopeuttavat juttujen käsittelyä. Tehostamistoimilla kompensoidaan muun muassa rikostorjuntaan kohdistuvia henkilöstövähennyksiä siten, että rikostorjunnan tuloksellisuus säilyy edellisvuosien tasolla. Paikallistuntemus säilyy rikostutkinnassa ja päivittäisrikokset tutkitaan omalla alueella. Rikostorjunnassa sovelletaan tietojohtoista poliisitoimintaa analysoimalla ja hyödyntämällä laaja-alaisesti rikollisuutta koskevaa tietoa. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan tiiviillä yhteistyöllä tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä.

Rikostorjunta vastaa herkästi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta.

Lupapalvelut

Poliisin oma palveluverkosto, sähköiset palvelut, liikkuvat palvelut sekä yhteispalvelu muodostavat yhdessä poliisin lupapalvelujen palvelukokonaisuuden. Uudet lupapalveluprosessit tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Lupapalveluiden toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamista kehitetään edelleen. Palvelujen laatu pysyy hyvällä tasolla. Lupahallinnon henkilökunnan osaamisesta ja jaksamisesta huolehditaan suunnitelmallisesti. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista sekä laillista maahanmuuttoa varmistavia oleskelulupamenettelyitä tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Oleskelulupiin ryhdytään tallentamaan luvan haltijan sormenjäljet ja lisäksi henkilökorttien sormenjälkitallennukseen varaudutaan.

Vuonna 2011 myönnettyjen passien volyymi alkaa nousta, sillä vuoden 2006 passilain uudistuksessa passin voimassaoloaika muuttui kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Toisaalta aselain muutoksen arvioidaan vähentävän myönnettyjen aselupien määrää ja ulkomaalaislain muutos siirtää työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän päätöksenteon poliisilta Maahanmuuttovirastolle.

¹⁾ Laskenta- ja kirjaamiskäytäntöjen muutoksen vuoksi v. 2009 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2010 ja 2011 lukujen kanssa.

²⁾ Julkisten palvelujen laatubarometria ei toteutettu vuonna 2009. Vuoden 2008 toteutuma oli 8,15.

Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstötarpeeseen. Valmistuneiden poliisien sijoittumista poliisivirkoihin edistetään.

Henkiset voimavarat

Poliisin henkilöstötarpeesta tehty pitkän aikavälin suunnitelma on päivitetty ja raportissa määriteltyjen toiminnallisten tavoitteiden toimeenpano on aloitettu. Poliisin hallintorakenneuudistuksen tavoitteiden toteutus on varmistettu toimivalla ja kevyellä johtamisrakenteella ja hyvällä muutosjohtamisella.

¹⁾ Lähde PolStat, rajauksena poliisimomentti, henkilötyövuodet, mukana kaikki.

²⁾ Henkilöstötavoitteissa huomioitu työllistämispaketin lisävaikutus sekä Poliisi 2020 -raportissa esitetyt linjaukset.

³⁾ Kokonaishenkilötyövuosimäärässä on huomioitu myös tukitoimintoihin, konsernipalveluihin ja muihin tehtäviin käytettävät henkilötyövuodet, yhteensä 1 053 htv vuonna 2011.

⁴⁾ Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Vähennys talousarvioesityksen 685 608 000 euroon nähden on 55 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 45 000 euroa liikkuvan poliisin turvallisuusyksikön käyttöön yhtä henkilötyövuotta vastaavien palkkausmenojen siirtona momentilta 22.02.01 ja 50 000 euroa aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden henkilöstön työterveyshuolto- ja työpaikkaruokailujärjestelyihin siirtona momentilta 28.40.01 sekä vähennyksenä 150 000 euroa siirtona momentille 26.20.01 liittyen poliisin osuuden kasvamiseen UMA-järjestelmän ylläpitokustannusten maksamisessa.

Momentille esitetään 685 553 000 euron määrärahaa, joka on 2,58 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Talousrikostorjuntaan, joka sisältää myös harmaan talouden vähentämisen, esitetään kohdennettavaksi 2 miljoonan euron lisärahoitus. Talousarvioesityksessä vahvistetaan myös muiden talousrikoksia käsittelevien viranomaisten, kuten syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosoton, resursseja. Määrärahalisäykset ovat valiokunnan edellisen talousarviomietinnön (VaVM 45/2009 vp) linjausten mukaisia.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena suojelupoliisille esitettyä 850 000 euron lisämäärärahaa kansallisen terrorismin torjunnan strategian täytäntöönpanoon. Määräraha mahdollistaa vuonna 2010 käynnistetyn yhdysmiestoiminnan jatkumisen Suomen edustustoissa.

Poliisiasiaintietojärjestelmän kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen on kohdennettu 2 miljoonan euron määräraha. Uusi toiminnan tuottavuutta parantava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen yhteydessä toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä mm. ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit.

Poliisin taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tiukka, ja operatiiviseen toimintaan käytettävissä olevaa määrärahaa vähentävät mm. edellä mainitun Vitja-hankkeen lisäksi muut mittavat tietojärjestelmähankkeet (Kieku, Biometria, Brum), tietohallinnon palvelumaksut ja toimitilahankkeet. Kiinteistöjen kustannuspaineita lisää erityisesti käytössä olevien homevaurioisten tilojen suuri määrä. Myös lupapalvelujen kehittämishankkeet vaativat suurehkoja investointeja, joita ei ole mahdollista rahoittaa kokonaisuudessaan olemassa olevalla määrärahakehyksellä. Operatiivista toimintaa vaikeuttaa lisäksi siirtyvän erän pieneminen noin 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudelliseen tilanteeseen pyritään hakemaan aktiivisesti säästökohteita esimerkiksi priorisoimalla tietojärjestelmähankkeita ja etsimällä niihin ulkopuolista rahoitusta EU:n rahastoista. Jos rahoitusta ei kuitenkaan saada, hankkeita joko lykätään tai ne toteutetaan huomattavasti suppeampana kuin on suunniteltu.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin uudessa aselaissa määritellyn ns. ampuma-asekouluttajajärjestelmän (HE 106/2009 vp). Poliisin järjestämäksi määrätty kouluttajakoulutus on määritelty luonteeltaan maksuttomaksi viranomaistoiminnaksi. Valiokunta toteaa, että uuden järjestelmän luomisesta aiheutuu poliisille kustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioesityksessä. Huomioon ei ole otettu myöskään vuoden 2011 alussa voimaan tulevasta lähisuhdeväkivallan torjumista tukevasta lainsäädännöstä poliisille aiheutuvia rikostutkintamenoja, jotka johtuvat alaikäiseen, läheiseen ja työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistuvien lievien pahoinpitelyjen siirtymisestä virallisen syytteen alaisiksi (HE 78/2010 vp).

Poliisien määrä.

Poliisimiesten työllisyystilanne on parantunut vuosina 2009 ja 2010 myönnetyllä lisärahoituksella. Poliisien kokonaismäärä oli ennen työllistämistoimia 7 500 henkilötyövuotta ja vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 7 718 henkilötyövuotta.

Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa työttömien poliisien työllistämiseen osoitetulla 3 miljoonan euron määrärahalla helpotetaan henkilöstön vähentämistä kehystasolle työllisyystilannetta huonontamatta. Vuoden 2011 eläke- ja muu poistuma on noin 180 henkilötyövuotta suurempi kuin valmistuvien poliisimiesten määrä. Lisämäärärahalla virkasuhteita voidaan tarpeellisin osin jatkaa vuoden 2011 aikana siten, että työttömien poliisien määrän arvioidaan vähenevän noin pariinkymmeneen ja tilanne saadaan tasapainotettua. Epävarmuutta valiokunnalle esitettyyn laskelmaan tuo se, että yhä useampi poliisihallinnon virkamies haluaa jatkaa palvelustaan aiempaa pidempään, mikä sinänsä on myönteistä.

Poliisin toimintamenojen rahoitus on kuluvalla kehyskaudella laskeva johtuen pääosin asetetuista valtion tuottavuusohjelman vähennystavoitteista. Vuoteen 2015 mennessä poliisitoiminnoilta edellytetään vielä 670 henkilötyövuoden vähennystä. Tuottavuusohjelman vaatimia henkilöstön vähennyksiä on tähän saakka pystytty tekemään organisaation ja prosessien muutosten kautta. Poliisin varsinaiseen toimintaan suunnattujen varojen pienentyessä ja mittavan tuottavuustavoitteen myötä on kuitenkin vakavasti uhattuna myös poliisimiesten määrä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Poliisi 2020 -raportin keskeinen viesti, jonka mukaan poliisimiesten määrää tulisi päinvastoin lisätä hallitusti vuoteen 2020 mennessä.

Valiokunta korostaa, että määrärahojen pitää olla oikeassa suhteessa pitkäjänteiseen resurssipolitiikkaan ja tuottavuusohjelman vähennystavoitteet tulee saavuttaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentämättä, tarvittaessa asetettuja vähennystavoitteita tulee myös voida tarkistaa.

Keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin toimitilahanke.

Keskusrikospoliisin Vantaan toimitalo on rakennusteknisesti hyvässä kunnossa. Rakennus on kuitenkin alkujaan suunniteltu 400 henkilön työtilaksi, mutta siellä työskentelee yli 500 henkilöä. Hyväksytty kaavamuutos mahdollistaa lisärakentamisen käytössä olevan toimitalon viereen. Lisärakennukseen voisivat sijoittua keskusrikospoliisin lisäksi erityisesti liikkuva poliisi ja mahdollisesti myös Poliisihallitus, Tullin rikostorjunta sekä Poliisin tekniikkakeskuksen tilat pääkaupunkiseudulta. Valiokunta pitää tärkeänä toimitilojen suunnittelun aloittamista ja toteaa, että yhteiskäyttöön suunniteltujen tilojen avulla saavutetaan kustannustehokkuutta mm. työprosesseja tehostamalla.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa uuden aselain ja lähisuhdeväkivallan torjumista tukevan lainsäädännön aiheuttamiin lisätarpeisiin sekä poliisin operatiiviseen toimintaan.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin kuluihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoituskustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: