Talousarvioesitys 2011

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

Selvitysosa:Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Oman kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa. Suomen kauppalaivaston kehitys on 2000-luvulla ollut aleneva. Sen sijaan viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana alusten ja tonniston määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kauppalaivaston keski-ikä on kuitenkin edelleenkin korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Kaukoliikenteessä turvataan peruspalvelutaso ostamalla joukkoliikennepalveluja silloin kun yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Peruspalvelun on toteuduttava liikennejärjestelmätasolla, joten riittää, että määränpäähän päästään yhtäkin liikennemuotoa käyttäen. Laadultaan peruspalvelutason ylittävistä kaukoliikenteen joukkoliikennepalveluista vastaavat pääsääntöisesti alueet.

Suurilla kaupunkiseuduilla tavoitteena on, että joukkoliikenne on matka-ajaltaan ja hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoilulle. Myös keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mm. Lahden, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla joukkoliikenteen hyvä palvelutaso on tärkeää etenkin työmatka- ja runkoyhteyksillä. Muilla kaupunkiseuduilla päätavoitteena on turvata liikkumismahdollisuudet perustasoisilla joukkoliikennepalveluilla.

Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä julkisessa liikenteessä tavoitteena on turvata työ-, opiskelu- ja liityntämatkoja palvelevat yhteydet sekä mahdollisuudet käydä hoitamassa asioita alueen kaupungissa tai muussa seudullisesti tärkeässä palvelukeskuksessa. Tavoitteena on, että jokainen voi asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kahdesti viikossa. Julkisen liikenteen tarjonnan tulee olla alueellisesti mahdollisimman kattavaa.

Joukkoliikenteen seudullista suunnittelua ja ostoperiaatteita kehitetään. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla.

Seuraavassa taulukossa on esitetty liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin käytettävä rahoitus:

42. Valtionavustus koulutuksesta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR Yhtymä Oy:lle tai muulle rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yhteisölle suoritettavaan korvaukseen.

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 84 236 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

Selvitysosa:Aluksille maksettava tuki vastaa verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä edellä tarkoitetulta alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten ja maksettujen työnantajan sosiaaliturvamaksujen määrää sekä merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen samoin kuin vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksen ja vapaa-ajan lisävakuutuksen työnantajaosuuden määrää. Rajoitetusti verovelvollisten osalta tuki vastaa vain toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun määrää.

Vuonna 2011 tukea maksetaan 1.7.2010—30.6.2011 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle toimitettujen ja maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sosiaaliturvamaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2010—31.10.2011.

Kauppa-alusluetteloon merkittyjen 120 aluksen bruttovetoisuus oli vuoden 2009 lopussa 1 341 428 tonnia eli 86 % varsinaisesta kauppalaivastotonnistosta maksetun suoran tuen ollessa yhteensä 86,473 milj. euroa.

Tuen piiriin kuuluvia aluksia arvioidaan vuonna 2011 olevan kauppa-alusluettelossa yhteensä noin 114, joista 101 olisi lastialuksia ja 13 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä lähes 1 341 500 tonnia. Lastialusten tuki olisi keskimäärin noin 382 600 euroa alusta kohden ja osuus veronalaisesta tulosta noin 42 %. Matkustaja-alusten tuki olisi keskimäärin noin 3 495 000 euroa alusta kohden ja osuus veronalaisesta tulosta noin 40 %.

46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus. Vuonna 2011 saa tehdä vuoden 2010 myöntämisvaltuuden mukaisia sitoumuksia varustamoiden uudisalusinvestointien ympäristötukiin valtionavustuslain (688/2001) perusteella annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa alusinvestointien ympäristötukeen myönnettyä 30 milj. euron valtuutta ei ehditä käyttää vuoden 2010 aikana, vaan avustuspäätöksiä saatetaan tehdä myös vuonna 2011. Tuki on kertaluoteinen ja tukea maksetaan aikaisintaan vuonna 2012.

Täydentävän esityksen (HE 228/2010 vp) selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään Liikenneviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 11.19.02. Lästimaksuina jaettavat varat jaetaan kokonaisuudessaan edellisen vuoden kerättyjen lästimaksujen toteutuman perusteella.

51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Selvitysosa:Luotsausmaksutaso on tarkoitus pitää edelleen noin 74 % alempana kuin yleinen luotsausmaksu. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamattoman Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle.

Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen luotsauslain muuttamiseksi siten, että luotsaustaksan yleisistä perusteista säädettäisiin jatkossa luotsauslaissa.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 64 675 000 euroa.

Määrärahasta voidaan maksaa joukkoliikennelain (869/2009) 45 §:n mukaisesti:

1) korvauksia liikenteenharjoittajille julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus) säädetään

2) tukea palvelusopimusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan johdantokappaleen ja b alakohdan mukaisiin tarkoituksiin

3) muille kuin liikenteenharjoittajille korvausta kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustyöstä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) julkisia palveluhankintoja koskevien palvelusopimusasetuksen 8 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan mukaisten sopimusten kustannuksiin

2) matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen

4) valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin

5) valtion osuutena säännöllisen lentoliikenteen ostomenoihin.

Määrärahasta saa myös myöntää valtionavustusta seuraavasti:

1) joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (275/2010) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille

2) Helsingin seudun sekä Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kunnille joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä, lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.

3) Keskisuurten kaupunkiseutujen kunnille joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen, jos ne ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa. Avustusta voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Selvitysosa:

¹⁾ Vuodesta 2010 lähtien alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen sisältää aiempien vuosien momentin kohdat alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen valtionavustus, kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustus sekä matkojen yhdistely.

Junaliikenne (junien lähiliikenteen palvelujen osto ja Kemijärven yöjunaliikenteen osto)

Junaliikenteen tukemisessa tavoitteena on nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja kulkutapaosuutta. Ostoilla on mahdollista tarjota lähiliikennettä laajemmin kuin jos VR Yhtymä Oy hoitaisi liikennettä ainoastaan markkinalähtöisesti. Tarkoituksena on käsitellä raideliikennettä Helsingin seudulla yhtenä kokonaisuutena, jolloin liikennesuunnittelua voidaan tehostaa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenteen ostaa liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki—Karjaa ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Ostojen menettelytavoista sovitaan useaksi vuodeksi kerrallaan, mutta ostoihin varattavista määrärahoista päätetään vuosittain erikseen. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa ja tehtyä matkaa kohden valtion rahoitus on ollut noin 0,9 euroa.

Kemijärven yöjunaliikenteen ostolla turvataan matkailuelinkeinon ja -keskusten kannalta tärkeää saavutettavuutta makuuvaunuilla. Liikenne hoidetaan aggregaattivaunujen avulla makuuvaunukalustolla. Matkoja rataosuudella arvioidaan tehtävän noin 30 000.

Lentoliikenne

Liikennepoliittisen selonteon mukaan lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika junalla on yli 3 tuntia. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkustaa vajaa 19 000 matkustajaa vuodessa. Uusi sopimus lentoliikenteen ostosta tehdään runsaaksi kolmeksi vuodeksi vuonna 2010. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista.

Alueellinen ja paikallinen liikenne

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta työ- ja asiointimatkoilla.

Liikenteen ostoissa asetetaan peruspalvelutaso tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun ostoliikenteeseen nähden. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ostamassa runkoliikenteessä arvioidaan vuonna 2011 olevan matkustajia vajaa 6 miljoonaa. Matkustajaa kohden valtion rahoitusosuus on ollut noin 4 euroa.

Palvelusopimusasetuksen perusteella vahvistetaan hinnat, joita liikenteenharjoittajien tulee noudattaa. Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hinnanalennusta. Hintavelvoitteen rahoittamisen edellytyksenä on, että kunta osallistuu hintavelvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio. Seutu- ja kaupunkilipuilla tehtyjen matkojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2011 runsaat 20 miljoonaa.

Kunnille voidaan myöntää valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ostoihin ja kaupunkilippuja koskeviin hintavelvoitteisiin. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu, kutsujoukkoliikenteen ja matkojen yhdistelyn edistäminen, lippujärjestelmien kehittäminen sekä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmien toteuttaminen yhdessä kuntien kanssa. Keskisuurten kaupunkiseutujen tulee tehdä alueelle aiesopimukset kehittämisohjelmien toimista. Haja-asutusalueen kyytitakuu kokeiluja toteutetaan Itä- ja Länsi-Suomessa.

Valtakunnalliset kehittämis-, suunnittelu ja tutkimushankkeet

Valtakunnallisella kehittämistoiminnalla pyritään turvamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä sekä turvaamaan joukkoliikenteen tietopohjaa. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan vuonna 2011 noin 1 milj. euroa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa 10 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus kytketään pitkäjänteisiin joukkoliikenteen kehittämisohjelmiin ja -toimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia. Alueilla, joilla lisätään tarjontaa valtionavustuksen perusteella, arvioidaan olevan vuodessa runsaat 1 miljoonaa matkaa enemmän.

Meriliikenne(Merenkurkun liikenne)

Merenkurkun lauttaliikenteen ostamiseen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Lauttaliikennettä ostetaan yhdessä Ruotsin valtion kanssa 250 000 eurolla vuonna 2011. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kilpailuttanut ostosopimuksen ja laatinut sopimuksen vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2011 matkustajia arvioidaan olevan noin 65 000.

Kainuun maakunnan joukkoliikenne

Kainuun maakunnan joukkoliikenteelle osoitetaan rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta momentilta 32.50.63. Liikenne- ja viestintäministeriölle ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle asetetut joukkoliikenteen tavoitteet suuntaavat myös Kainuun maakunnan joukkoliikenteen tavoitteita.

Joukkoliikenteen kehittämistarpeita on painotettu hallitusohjelmassa sekä liikennepoliittisessa selonteossa, mutta kehysten mukainen tiukka määrärahataso on hidastanut joukkoliikenteen kehittämistä. Joukkoliikennemäärärahat ovat edelleen vähenemässä, sillä momentille ehdotettu määräraha (62,7 milj. euroa) on miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki nousee aiempien kaavailujen mukaisesti 7,7 miljoonasta euroa 10 milj. euroon. Määräraha on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna siihen, että suurten kaupunkien omat joukkoliikennepanostukset ovat vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Lisäksi tuen piiriin on nyt lisätty Oulun kaupunki sekä kaikkien tukea saavien kaupunkien ympäristökunnat.

Hallitus esittää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 800 000 euron vähennystä, jonka arvioidaan vähentävän linja-autovuoroja noin 10 prosentilla.

Vähäisen väestöpohjan vuoksi haja-asutusalueille on vaikea järjestää kannattavaa liikennettä. Joukkoliikenteen tarve on kuitenkin suuri esim. vanhusten ja opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat muita useammin julkisen liikenteen varassa. Onkin tärkeää, että joukkoliikennetuella turvataan muun muassa kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien väliset työ- ja opiskelumatkat. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulisi huolehtia myös siitä, että kuntaliitokset eivät heikennä joukkoliikennettä ja alueen mahdollisuuksia joukkoliikennetuen saamiseen.

Mikäli joukkoliikennettä ei voida järjestää luettunakaan, on välttämättömien kuljetusten turvaamiseen pyrittävä kehittämään muita vaihtoehtoja. Valiokunta korostaa toimia, joilla yhteiskunnan kustantamiin kuljetuksiin saadaan joustavuutta ja mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen. Valtion tiukka määrärahatilanne huomioon ottaen palvelutason nostaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä, panostusta palvelutason nostamiseksi sekä rakenteellisten epäkohtien korjaamista.

Hallitus esittää junien lähiliikenteenostoihin 1,5 miljoonan euron vähennystä, mikä johtaisi lähiliikenteen junavuorojen karsimiseen joko rantaradalla tai oikoradalla. Junavuorojen karsiminen olisi valitettavaa, sillä esimerkiksi oikoradalla on päästy asiakaslähtöiseen liikennöintiin tasatunneittain varhaisesta aamusta pitkälle iltaan.

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen sekä junien lähiliikenteen nykyisen palvelutason turvaamiseen. Lisäyksestä kohdennetaan 1 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja 800 000 euroa junien lähiliikenteen palvelujen ostoihin.

Lentoliikenteen palvelujen ostoon hallitus ehdottaa 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen.

Lentoliikenteen lähtökohtana on, että lentoyhteydet järjestetään kaupallisin perustein ilman julkista tukea. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne ei kuitenkaan ole kannattavaa, mutta se on alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Tästä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Savonlinnan ja Varkauden säännölliselle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennettä koskevan sopimuksen lähtökohta on, että valtion maksuosuus on vuoden 2013 loppuun asti ulottuvalla sopimuskaudella yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta toteaa, että kuntien maksuosuudet ovat nousemassa kohtuuttoman suuriksi ja lisää siksi momentille 200 000 euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lentoasemaverkon palvelutasosta huolehditaan ja että lentoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehditaan alueellisesti kattavasti.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 367 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien polttoaineiden ostoon. Määrärahaa saa käyttää myös saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen sekä yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen. Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteisena.

Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Yhteysalusliikenneon Liikenneviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2011 arvioidaan olevan noin 112 000 henkilöä. Menot matkustajaa kohden ovat noin 47 euroa sekä vakinaista asukasta kohden noin 8 693 euroa vuodessa.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotka—Pyhtään, Porvoon, Sipoon ja Tammisaaren saariston sekä Turunmaan saariston rengasteiden saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Momentin määrärahaksi esitetään 7 867 000 euroa, joka on 800 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuoden rahoitustarve on kuitenkin aiempaa suurempi, noin 9,5 miljoonaa euroa. Menojen kasvu aiheutuu mm. yleisestä kustannustason noususta sekä yhteysalusliikenteen lipputulojen poistumisesta. Lisäksi kustannuksia kasvattaa siirtyminen uuteen palvelusopimusmalliin, joka on aiempia aikarahtisopimuksia kalliimpi ja joka edellyttää myös arvonlisäveron maksamista; pelkästään arvonlisäverosta aiheutuu noin 200 000 euron lisämenot.

Yhteysaluksilla on suuri merkitys asutun saariston elävänä pysymisessä, sillä saariston asukkaiden monet viranomaispalvelut, päivittäinen asiointi ja turvallisuus ovat alusten varassa. Saaristoliikenteen määrärahan alimitoitus tuo myös epävarmuutta saaristossa toimivien yritysten toimintaan ja haittaa saariston kehitystä.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa.

65. Junien kaukoliikenteen osto(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 33 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää joukkoliikennelain (869/2009) mukaisesti.

Määrärahasta saa maksaa junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvia korvauksia:

1) liikenteenharjoittajille julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa säädetään

2) julkisia palveluhankintoja koskevien rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus) 8 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan mukaisista sopimuksista.

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimus junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina 2006—2011 vuoden 2007 talousarviossa myönnetyn enintään 156 100 000 euron sijasta enintään 158 300 000 euron määrästä.

Selvitysosa:Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä on sopimus kaukoliikennepalvelujen ostoista vuosille 2007—2011. Sopimuksella on pyritty luomaan aiempaa paremmat edellytykset ostoliikenteen jatkuvuuden turvaamiselle ja pitkäjänteiselle ostoliikennepalvelujen kehittämiselle. Sopimusvaltuus vuosille 2007—2011 on 156 100 000 euroa. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2011 enintään 31,5 milj. euroa.

Junien kaukoliikenteen ostoihin ehdotetaan 31,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 100 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän. Junaliikenteen kustannukset ovat kuitenkin nousseet, ja nykyisen laajuinen liikenne tuottaa VR:lle noin 4 miljoonan euron tappion vuonna 2011. Tästä johtuen junavuoroja on tarkoitus ensi vuonna supistaa. Kaukoliikenteen palvelutason turvaamiseksi valiokunta lisää momentille 2 200 000 euroa, jolla on tarkoitus turvata erityisesti työmatka- ja opiskelijaliikennettä palvelevia junavuoroja. Samalla momenttiin sisältyvää valtuutta korotetaan vastaavalla summalla.

Junien kaukoliikenteen ostot ovat jatkossa kuitenkin vaarassa vähentyä tuntuvasti, sillä vuosia 2011—2014 koskevan kehyspäätöksen mukaan kaukojunaliikenteen ostoihin on varattu vuodesta 2012 eteenpäin laskennallisesti 20 miljoonaa euroa vuosittain, kun nykyinen määrärahataso on 31,5 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tarkoittaisi ostoliikenteen vähentämistä noin kolmanneksella nykyisestä, mikä merkitsisi käytännössä kymmenien junavuorojen ja kokonaisten reittien lakkauttamista.

66. Yhteisaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus. Vuoden 2010 lisätalousarviossa myönnettyä 42,6 milj. euron valtuutta 10-vuotisen kokonaispalvelusopimuksen tekemiseksi saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta tarkistetaan 52,6 milj. euroon.

Selvitysosa:

Kuluvan vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältyi yhteysaluspalvelujen ostosopimuksiin tarkoitettu valtuus, jonka mukaan vuonna 2010 saadaan tehdä 10-vuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 42,6 miljoonan euron kokonaiskustannusten määrästä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteysalusliikenne on kilpailutettu vuoden 2010 aikana. Saatujen tarjousten perusteella nykyinen valtuus ei ole kuitenkaan riittävä, vaan se tulisi korottaa 52,6 miljoonaan euroon.

Alusten suunnittelun ja rakentamisen on tarkoitus ajoittua vuosille 2011—2012 ja sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskisi vuosia 2013—2022.

Valiokunta lisää momentin myös ensi vuoden talousarvioon ja korottaa momenttiin sisältyvän valtuuden 52,6 miljoonaan euroon.