Talousarvioesitys 2011
3.1. Finanssipolitiikka
Suomea kohdannutta historiallisen syvää taantumaa on hoidettu suunnitelmallisesti. Talouskriisin aikana finanssipolitiikan mitoituksessa on korostunut huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus on vastannut nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla on pidetty yllä kuluttajien luottamusta. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin se olisi voinut pelkästään bruttokansantuotteen voimakkaan supistumisen perusteella olla.
Vuonna 2010 julkisen talouden alijäämän suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan ylittävän Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksessa asetetun kolmen prosentin alijäämärajan. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen julkinen talous palaa euroalueen ensimmäisten maiden joukossa Euroopan unionin vakauskriteerien mukaiseen kuntoon.
Hallitus sitoutuu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen finanssipolitiikkaan. Hallitus jatkaa Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovitun mukaista kehysmenettelyä ja noudattaa toukokuussa 2007 vahvistettua vaalikauden kehystä. Hallituksella on valmius kehysten sisäisiin siirtoihin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat pääosin vuosille 2009—2011. Näiden toimien osalta ei tarvita erillisiä irtaantumisia koskevia päätöksiä. Vuosien 2010 ja 2011 aikana otetaan ensimmäiset askeleet kohti julkisen talouden tasapainottamista. Sovittujen arvonlisäveron, energiaverojen, makeis- ja virvoitusjuomaverojen sekä jäteveron korottamisen myötä finanssipolitiikka on muuttumassa elvyttävästä kiristävään suuntaan.
Hallitus laatii kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi saatuaan käyttöönsä kolmikantaisesti tehtävän Kestävän talouskasvun ja työllisyyden -ohjelman valmistelun tulokset. Julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta tulee vakauttaa alle 60 prosentin tasolle.