Talousarvioesitys 2006

26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Talouden hidastuneen kasvun myötä vuosien 2001—2004 aikana tuotannon, työllisyyden ja muuttoliikkeen erot maakuntien välillä kaventuivat. Tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan vuosina 2005—2006, jos tuotannon kasvuvauhti pysyy 2—3 %:n tasolla. Kuitenkin elinkeinotoimintaan liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienillä kaupunkialueilla, joissa väestö- ja työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti ikääntymisen johdosta. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä muuttaen niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkiselta vallalta monipuolista tukea. EU:n laajeneminen ja rakennerahastopolitiikan uudistuminen vuoden 2007 alussa edellyttävät muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Venäjän talouden uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntia.

Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkiseen hallintoon kohdistuu kuitenkin yhä voimakkaammin muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden kasvua. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään

Kuntien talouden arvioidaan vahvistuvan vuonna 2006, mutta kuntatalous pysyy kireänä lähivuosina. Vuosikate ei riitä kattamaan kuntien nettoinvestointien rahoitustarpeita vuonna 2006 ja kuntien lainakanta kasvaa. Erityisissä vaikeuksissa tulevat olemaan pienet, taantuvan talouden ja vähenevän väestön kunnat.

Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Tällöin Suomessa järjestetään huomattava määrä kansainvälisiä kokouksia, joista merkittävin on syksyllä 2006 Helsingissä järjestettävä Euroopan unionin ja Aasian maiden valtioiden kokous. Kansainväliset tapahtumat lisäävät turvallisuusjärjestelyjen tarvetta ja niiden vuoksi joudutaan varautumaan myös terroristi-iskujen uhkaan.

Alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tullee alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin myös poliisin tehtävissä.

Viranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy.

Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi.

Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan.

Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Eläköitymisestä johtuva henkilöstön nopea poistuma vaikuttaa lähivuosina myös pelastustoimeen ja aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä myös henkilöstörakenteessa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä.

Vakavien ympäristö- ja merionnettomuuksien riski kasvaa risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi Suomenlahdella.

Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Työvoiman maahanmuuttoa pyritään aktiivisesti lisäämään lähivuosina. Myös turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin tulee varautua. Tämä edellyttää hallinnon tehostamista ja tarvittaessa myös sen uudelleenjärjestämistä. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö, turvapaikanhakijoiden epäselvä henkilöllisyys, palautusten tehokkuus sekä laiton työnteko ovat kasvavia ongelmia, jotka vaativat lisähuomiota.

Rajaturvallisuustilanne Keski-Aasiassa ja Kaukaasiassa säilyy pitkään epävakaana ja vaikeasti hallittavana. Venäjän rajavartiopalvelu jatkaa lähivuosina resurssiensa suuntaamista etelärajoille, missä yleinen tilanne sekä huumeiden ja ihmisten salakuljetus on vakava ongelma. Henkilöstöä supistetaan muun muassa Suomen vastaiselta rajalta. Vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Laiton siirtolaisuus, ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa sekä terrorismin uhka heijastavat pysyvät vaikutuksensa Suomeen. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi vuonna 2004 edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Rajaliikenteen arvioidaan edelleen vilkastuvan, viisumivelvollisten matkustajien osuuden kasvavan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Suomenlahdella on olemassa riski vakaville ympäristö- ja merionnettomuuksille risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Sisäasiainministeriö asettaa seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen

Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä määrällisillä mittareilla että laadullisella arvioinnilla. Tunnusluvut kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta eri tyyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitetasoja em. tunnusluvuille.

Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa.

Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen

Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Valtioneuvosto vahvistaa alueelliset palvelutavoitteet alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjontaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla.

Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon.

Poliisin palvelut ovat saatavissa koko valtakunnan alueella asetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti. Mittarit: asetetut kihlakuntakohtaiset palvelutasotavoitteet A+B luokan toimintavalmiusaika, rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitystaso ja tutkinta-aika.

Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta.

Kuntien toimintakyvyn turvaaminen peruspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi

Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella.

Kuntatalouden tasapaino turvataan ja kuntatalouden ennakoitavuutta sekä vakautta lisätään.

Kuntien hallintoa ja henkilöstöä koskeva sääntely tukee kuntien toimintaedellytyksiä ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa.

Kuntarakenne, kuntien toimintajärjestelmät sekä kuntien välinen yhteistyö tukevat laadullisesti riittävän korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamista.

Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen

Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

¹⁾

²⁾

Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa.

Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan, laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa torjutaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan edellytykset maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Sisäasiainministeriön hallintoon on 1.7.2005 lukien perustettu talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2004—2006