Talousarvioesitys 2005

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

Selvitysosa:Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen.

Oikeusministeriön pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämislinjat vuoteen 2012 on määritetty ministeriön strategia-asiakirjassa. Pääluokkaperustelujen selvitysosassa on esitetty keskeiset näiden linjausten mukaiset vaikuttavuustavoitteet. Näitä sekä hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjassa esitettyjä tavoitteita toteuttavat toiminnalliset ja muut tavoitteet on esitetty tässä ja muissa pääluokan luvuissa.

Oikeusministeriön alustavat tavoitteet vuodelle 2005 ovat:

Kehitetään oikeudellista neuvontaa ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä, jatketaan tuomioistuinorganisaation, menettelyn, työmenetelmien ja sähköisten palvelujen kehittämistä resurssien kohdentamiseksi oikeusturvatarpeiden kannalta tasapainoisesti ja tuetaan oikeusturvasektorin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä. Kehitetään oikeusturvan saatavuutta, kustannuksia ja oikeuspalvelujen laatua koskevia seuranta- ja arviointimenetelmiä.

Tuetaan rikosasiain toimintoketjun kehittämistyötä, jatketaan vankeudelle vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamista ja tähän liittyvää sosiaalisten tukitoimien kehittämistä sekä kehitetään yhteistyössä rikoksentorjunnan neuvottelukunnan kanssa rikoksentorjuntaa.

Koordinoidaan velkahallintaohjelman toteuttamista ja huolehditaan ohjelman toteuttamisesta oikeusministeriön toimialalla, huolehditaan ulosoton ja konkurssivalvonnan organisaation, menettelyjen ja työmenetelmien sekä ulosotto- ja konkurssivalvontahenkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä uudistettujen lainsäädännön ja tietojärjestelmän pohjalta. Jatketaan ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriömenettelyyn liittyvien seuranta- ja arviointimenettelyjen kehittämistä.

Annetaan esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi ja jatketaan perimystä koskevan lainsäädännön valmistelua.

Jatketaan yhteistyötä valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteisten toimintaperiaatteiden ja työskentelytapojen vakiinnuttamiseksi, vahvistetaan oikeusministeriön koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä ja turvataan laintarkastuksen asianmukainen toteutus.

Valmistaudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehittämällä oikeusasiain EU-koordinaatiota ja puheenjohtajuustehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia. Jatketaan eurooppalaisen oikeusalueen edistämistä EU:ssa ja kansallisesti, kehitetään yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa EU:ssa ja myös suhteessa Suomelle tärkeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin kuten Venäjään. Jatketaan oikeusvaltiokehityksen ja siviilikriisinhallinnan tukemista sekä järjestetään Euroopan Neuvoston oikeusministerikokous keväällä  2005.

Jatketaan hallinnonalan tuottavuusohjelman kehittämistä ja toimeenpanoa osana valtionhallinnon yleistä tuottavuusohjelmaa. Keskeisiä tuottavuuden kehittämiskohteita ovat hallinnonalan viranomaismenettelyjen keventäminen, tehostaminen ja sähköisten palveluiden lisääminen sekä viranomaisten välisen työnjaon ja organisaation kehittäminen, hankintatoimi, hallinnonalan tukipalvelut ja johtamisen tietotuen kehittäminen.

Hallinnonalan pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamisessa henkilöstö ja työyhteisöjen tila ovat avainasemassa. Osaavan henkilöstön saaminen palvelukseen myös pitkällä tähtäimellä, oikeushallinnon työyksiköissä työskentelevien hyvinvointi ja jaksaminen sekä kulttuurin luominen johtajuudelle ja esimiestyölle ovat oikeushallinnon henkilöstöjohtamisen kehittämisen lähtökohtia. Keskeinen lähivuosien haaste on tuottavuuden kehittämistoimista syntyvän liikkumavaran kohdentaminen niihin tehtäviin, jotka ovat kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta kaikkein keskeisempiä. Vuonna 2004 valmistunut oikeushallinnon henkilöstöstrategia sisältää keskeiset näiden tavoitteiden saavuttamisessa huomioon otettavan näkökulmat.

Tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan, painopistealueina hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvät sähköinen oikeusprosessi, sähköiset palvelut kansalaisille ja sidosryhmille sekä oikeussaliteknologian kehittäminen samoin kuin poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten tiedonvaihdon kehittäminen rikosasiain toimintoketjun sujuvuuden parantamiseksi. Vankeinhoidon tietojärjestelmähankeella on merkittävä osuus vankeinhoidon toimintaprosessien uudistamisessa. Vaalivarmuuden kannalta tärkeä hanke on vuoteen 2009 jatkuva vaalitietojärjestelmän uusimistyö. Sähköisten asiointipalvelujen edellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalan verkkoviestintää ja internetpalveluja, sähköisiä lomakkeita ja sähköpostijärjestelmiä hyväksytyn verkkopalvelustrategian mukaisesti. Hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä tehostetaan jatkamalla tietovarastojen rakentamista. Tietohallinnon palvelujen tehostamista ja kehittämistä jatketaan, tavoitteena nostaa käyttäjien tyytyväisyyttä ja alentaa tietohallinnon kustannuksia.

19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 39 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.

21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 215 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 250 000 euroa, joka on tarkoitettu kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 154 000 euroa kolmen henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 25.40.21.

Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot.

Varsinaisten ministeriötehtävien osuus ministeriön menoista on 63 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) osuus 37 %.

22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeuspoliittisella tutkimuslaitoksella on päävastuu rikollisuuden määrää, laatua ja kehitystä koskevan tiedon tuottamisesta sekä keskeisten oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvien lainuudistusten seurannasta ja arvioinnista. Laitoksen tutkimus tukee oikeusministeriön lainvalmistelua ja tuottaa perustietoa oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa koskevan yhteiskunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Rikollisuustilanteen seurannassa kehitetään henkirikollisuuden seurantajärjestelmää ja rikollisuuden alueellisia osoittimia sekä lisätään verkkotiedottamista. Rikollisuustutkimuksen erityispainotuksia ovat uusintarikollisuus ja nuorisorikollisuus, huumausainerikosten seuraamusjärjestelmän toimivuus sekä alkoholiolojen muutosten rikollisuusvaikutukset. Oikeusolot -projektissa tarkastellaan keskeisten oikeudellisten instituutioiden toimintaa sekä kansalaisten oikeusongelmia ja niiden ratkaisukeinoja. Jatketaan riitaprosessin ja oikeudenkäyntikulujen seurantaa. Kartoitetaan parisuhteen osapuolten varallisuussuhteita koskevan sääntelyn toimivuutta, luottotietojen tietosuojaa ja otetaan tutkittavaksi kansalaisten arkielämän kannalta keskeisiä lakiuudistuksia. Kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteyksiä lisätään. Maksullisella tutkimustoiminnalla pyritään jatkossakin hankkimaan viidesosa laitoksen kokonaismenoista.

Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset.

Tietosuojavaltuutetun toimiston toiminnassa painottuvat erityisesti tietoyhteiskunnan kehittämiseen ja kansallisen tietoturvastrategian toteuttamiseen liittyvät tehtävät, joissa tärkeitä näkökulmia ovat kansalaisten luottamuksen lisääminen ja oikeudenloukkausten ennaltaehkäisy.

Keskeinen tavoite on integroida tietosuoja ja henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö kiinteäksi osaksi tietoyhteiskunnan kehitystä. Tähän pyritään lisäämällä kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan, edistämällä rekisterinpitäjien, opetushenkilöstön, järjestelmä- ja ohjelmistotoimittajien sekä kansalaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamista, edistämällä avoimuutta henkilötietojen käsittelyssä ja näin lisäämällä luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin, edistämällä tietosuoja- ja tietoturvaa koskevan opetuksen sisällyttämistä opetusohjelmiin kaikilla opetuksen tasoilla ja edistämällä yksityisyyttä suojaavien tekniikoiden käyttöönottoa. Näiden tavoitteiden edistämiseksi tietosuojavaltuutetun toimistoosallistuu tietoyhteiskunnan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön.

Vuonna 2005 tavoitteena on saada aikaan ohjausmateriaalia tai käytännesääntöjä ainakin viidellä toimialalla. Kirjallisesti vireilletulevien toimenpide- ja ohjauspyyntöjen kokonaismäärän arvioidaan pysyvän entisellä tasolla. Tarkastustoiminta kohdennetaan erityisesti verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Avoimuuden kehittymistä seurataan vuosittain tehtävän selvityksen avulla. Viestinnässä tehostetaan erityisesti ajankohtaisuutta, oikeaa kohdentamista sekä lisätään vuorovaikutteisuutta Viestintää sekä ohjausta ja neuvontaa tehostamalla pyritään vähentämään oikeudenloukkauksia koskevien toimenpidepyyntöjen osuutta ja lisäämään toimiston oma-aloitteisten vireillepanojen määrää.

Kansalaisilta vireille tulleiden toimenpidepyyntöjen keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kk ja enimmäiskäsittelyaikatavoite ilman erityistä syytä enintään 10 kk. Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 4 kk. Maksullisen koulutustoiminnan määräksi arvioidaan 10 000 euroa.

Tietosuojavaltuutetun kustannuksista 33 % aiheutuu ennaltaehkäisevän toiminnan toiminnoista, 31 % ratkaisutoiminnan ja neuvontapalvelujen toiminnoista, 8 % kansainvälisen toiminnan toiminnoista, 5 % jälkikäteisvalvonnan toiminnoista ja 24 % tukitoiminnoista.

Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksia, niiden syitä sekä tiedottaa ja antaa suosituksia näistä syistä yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien estämiseksi. Tiedottamisen oikea suuntaaminen ja turvallisuussuositusten toimeenpanon aktiivinen seuranta varmistavat keskuksen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumisen.

Onnettomuustutkintakeskus ylläpitää laadukasta ja joutuisaa tutkintaa, toteuttaa suuronnettomuusvalmiutta varten laaditun suunnitelman toimenpiteet sekä seuraa tutkinnan kustannuksia. Toimintakäsikirjan ja tutkijain ohjeiden perusteella kehitetään tutkintakäytäntöjä. Suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta) valmistuu keskimäärin yhdessä vuodessa ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin puolessa vuodessa. Lisäksi tavoitteena on, että 80 prosentista annettuja turvallisuussuosituksia tiedetään toteutuksen tilanne ja yhdestä kolmasosasta tutkintoja järjestetään asianosaisille tutkinnan aikana informaatiotilaisuus.

Oikeusrekisterikeskuksen yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioonottaen. Oikeusrekisterikeskuksen perustehtäviin liittyvä työmäärä on kasvanut merkittävästi ensinnäkin luovutettavien rikostaustaotteiden johdosta, kun laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä astui voimaan 1.1.2003. Vuonna 2003 annettiin ennakoidun 20 000 rikostaustaotteen sijasta yli 60 000 otetta. Toiseksi täytäntöönpanotehtävissä 1.10.2002 voimaan tullut laki sakon täytäntöönpanosta on lisännyt maksuaikahakemusten määrää. Erityistavoitteena vuonna 2005 on uuden toimintamallin ja uusitun rikosasioiden perintäjärjestelmän tehokas käyttöönotto sekä yksityisoikeudellisten rekisterien hallittu alustan vaihto.

Oikeusrekisterikeskuksen kustannuksista 56 % aiheutuu täytäntöönpanotoiminnoista, 22 % rekisteritoiminnoista ja 22 % tukitoiminnoista.

Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 1 090 000 euroa Konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen siirtona momentille 25.40.21.

Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen, tietosuojavaltuutetun toimiston ja Kriminaalipolitiikan instituutin maksullisen toiminnan tulot sekä EU:lta saatavat tulot.

29. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen.

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.

Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.