Talousarvioesitys 2002

60. Suomen ympäristökeskus

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja keinoja, joilla kehitykseen pystytään vaikuttamaan. SYKE kokoaa, muokkaa ja välittää ympäristötietoa eri intressiryhmien tarpeisiin. Se huolehtii myös monista EU‐lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä sekä eräistä ympäristövalvonnan viranomaistehtävistä. SYKE suuntaa toimintaansa niin, että se kykenee tuottamaan lähivuosien tiedontarpeisiin perustuvia ja korkeatasoisia eri alojen asiantuntemusta yhdistäviä arviointeja ja kehitysarvioita. SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Tässä luvussa SYKElle suoraan budjetoiduilla toimintamäärärahoilla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 henkilötyövuotta vastaavasti.

Ympäristöministeriö on asettanut Suomen ympäristökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Ilmastoon ja ilmansuojeluun liittyvien ympäristöpolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja ilmastosopimuksen kansallisen toimeenpanon tukemiseksi SYKEn toimintaa suunnataan erityisesti ilmapäästöjen arviointiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen, kasvihuonekaasujen taseisiin, päästöinventaarioihin ja skenaarioihin, ilman epäpuhtauksien ja ilmastomuutoksen ympäristövaikutuksiin sekä päästöjen vähentämistarpeen yhdennettyyn arviointiin. SYKEn tehtäviä meluntorjunnassa, erityisesti liittyen EU:n lisääntyvään lainsäädäntöön, selvitetään.

Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden toteuttamisessa ovat keskeisiä tutkimuksen painoaloja suojelualueverkon edustavuus, luontotyyppien ja lajien suojelutarpeen ja ‐tason arviointi, Suomen luonnossa tapahtuvat lajistolliset muutokset ja lajien uhanalaistuminen. Tutkimuksella luodaan perusta myös luonnonympäristöjen kunnostus‐ ja ennallistamistoiminnalle sekä biodiversiteetin seurannan kehittämiselle. Toimintaa suunnataan aiempaa enemmän myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolisten, talouskäytössä olevien alueiden biodiversiteetin tutkimukseen.

Jätteitä ja pilaantuneita maita koskevassa SYKEn toiminnassa painotetaan tiedollisten ja menettelyllisten edellytysten parantamista jätteiden synnyn ehkäisyssä sekä niiden hyödyntämisessä ja turvallisessa loppusijoituksessa samoin kuin pilaantuneiden maiden ja sedimenttien puhdistamisessa ja riskinarvioinnissa. Jätteiden synnyn ehkäisemiseen soveltuvien taloudellisten ja muiden ohjauskeinojen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi ohjelmoidaan eri tahojen kanssa yhteistyössä toteutettava tutkimusohjelma. Kehittämistyössä painotetaan myös jätealan ja pilaantuneiden maiden kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita palvelevien seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämistä ja toimeenpanoa.

Teollista toimintaa koskevassa SYKEn tutkimus- ja kehittämistyössä painottuvat erityisesti ekotehokkuus- ja elinkaariarvioinnit, yhdennetyn tuotepolitiikan kehittäminen, päästöjen ja ympäristövaikutusten yhdennetty arviointi sekä ympäristölupajärjestelmän vaikuttavuuden arviointi. Laaja-alaisia toimiala- ja aluekohtaisia arviointeja tehdään yhdessä muiden tahojen kanssa kehittäen ja käyttäen hyväksi myös ympäristötalouden menetelmiä.

Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi SYKE osallistuu Itämeren suojeluohjelman ja EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon. Laajoissa tutkimushankekokonaisuuksissa sekä seurantahankkeissa tarkennetaan kuormituksen suuruuden, kehityksen ja vaikutusten arviointia sekä arvioita kuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Vesipuitedirektiivin tarkoittamien pinta- ja pohjavesimuodostumien ekologisen tilan parantamiseksi kehitetään menetelmiä kustannustehokkaiden toimenpiteiden arvioimiseksi.

Vesivarojen kestävän käytön tutkimus- ja kehittämistyössä SYKE selvittää ilmastomuutoksen vaikutuksia vesivarojen vaihteluihin ääri-ilmiöineen sekä muutosten vaatimia toimenpiteitä. Tavoitteena on myös kehittää vesistöjen kunnostusta sekä ympäristöä parantavia ja säilyttäviä vesistötyömenetelmiä ja haja-asutuksen vesihuoltoa sekä tutkia ja kehittää pohjavesivarojen hallinnan ja suojelun menetelmiä korkealaatuisen raakaveden ja talousveden saatavuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Haitallisten aineiden tutkimus- ja kehitystyössä on tavoitteena tuottaa tietoa ja menetelmiä kemikaalien, päästöjen, jätteiden ja pilaantuneiden maa- ja sedimenttialueiden riskinhallinnan tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään haitallisten aineiden ja hormonitoimintoja häiritsevien aineiden vaikutusten selvittämiseen. Haitallisten aineiden esiintymisen seurantaa kehitetään palvelemaan nykyistä paremmin riskinhallintaa ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä. Vastaavasti tuotetaan tietoa geenimuunneltujen tuotteiden (GMO) riskinhallinnan tarpeisiin. Ympäristövahinkojen torjunnan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla SYKE etsii parannusta erityisesti Suomenlahden ympäristövahinkojen torjuntavalmiuteen sekä vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Ympäristöpolitiikan ja -ohjauksen arvioinnissa ja siihen liittyvässä kehittämistyössä ovat keskeisiä tehtäviä suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia koskevan direktiivin toimeenpanon vaatima valmistelu, ympäristöpolitiikan ohjauskeinojen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi sekä ympäristövaikutusten arvioinnin kehittäminen.

SYKE toteuttaa ympäristön seurantaa yhdessä alueellisten ympäristökeskusten kanssa valtakunnallisen ympäristön seurannan ohjelman mukaisesti ja vastaa alueiden käyttöön ja rakennettuun ympäristöön liittyvästä seurannasta sekä tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. SYKE tuottaa seurannan tulosten pohjalta ympäristön tilasta ja kuormituksesta ajantasaisia kuvauksia sekä päätöksenteossa ja kansainvälisten sopimusten ja EY-direktiivien raportoinnissa tarvittavia selvityksiä ja raportteja. Seuranta- ja raportointitoimintaa rationalisoidaan.

Ympäristöhallinnon tiedonhallinnan strategian toteuttamisessa keskeisiä ovat viestinnällisten verkkopalveluiden, asianhallinnan ja ympäristötietojenhallinnan kehittämishankkeet. SYKE osallistuu hankkeiden toteuttamiseen ja ylläpitää ympäristöhallinnon tietoteknistä infrastruktuuria ministeriön ohjauksessa.

Lisäksi SYKE tuottaa ministeriön kanssa sovittavia tutkimus-, laboratorio- ja rakentamispalveluja sekä koulutusta ja muita asiantuntijapalveluja koko ympäristöhallinnolle. Ulkopuolista rahoitusta hankitaan ensisijaisesti sellaiseen toimintaan, joka tukee SYKEn perustehtävien toteuttamista. Tavoitteena on pitää ulkopuolisen rahoituksen osuus noin 40 prosenttina.

Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 55 henkilötyövuotta arvioidaan kohdistuvan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin.

Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 6,7—7,6 milj. euroa.

Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 2,5—3,0 milj. euroa, josta EU:n osuus on 0,5—0,8 milj. euroa.

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 2,6 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan puolet. Lisäksi hallinnonalan sisäisestä palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 0,4 milj. euroa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 425 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 151 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 680 000 euroa ympäristöhallinnon keskitetysti hoidettavien atk-palveluiden käyttömenoista ja uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Keskitetysti hoidettavia palveluita ovat valtakunnallinen tietoverkko, palvelinkoneet ja järjestelmät, yhteiset työkaluohjelmistot sekä yhteiset paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut.