Talousarvioesitys 2002

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2002 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2002 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2003.

Selvitysosa:Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymeja vuodelle 2002 on vähennetty työllisyystilanteen paranemisen johdosta. Määrärahat kuitenkin kasvavat etuusparannuksista ja toimenpiteiden laadun parannuksista johtuen. Samalla momenttien rakennetta ja mitoitusta on muutettu osana työvoimapolitiikan perusuudistuksen jatkoa ja kannustavuuden edistämistoimia sekä työmarkkinatuella olevien henkilöiden palveluiden tehostamista. Uudistus joustavoittaa työnhakijapalveluja eriyttämällä palvelua asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti ja parantaa työnantajien palvelua tehostamalla vuorovaikutusta. Voimavarojen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön haetaan uusia ratkaisuja.

Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua.

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Julkiselle työvoimapalvelulle määritellyn ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti vuonna 2002 on keskeisintä varmistaa työvoiman saatavuus. Tällä tuetaan talouden vakaan kasvutavoitteen toteutumista työmarkkinoilla. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Työvoimatoimistojen tehtävien priorisoinnissa noudatetaan valtakunnallista ensisijaisuusjärjestystä soveltaen sitä kuitenkin paikallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaisesti siten, että työvoimatoimiston oman työn ja hankintapalvelun tai yhteistyökumppaneiden kautta toteutettavan työn välinen suhde voi vaihdella työvoimatoimistoittain.

Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta nykyinen 175 itsenäisen työvoimatoimiston ja 108 sivutoimiston ja palvelupisteen toimistoverkko on liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä olisi vuoteen 2005 mennessä 100—115. Kehittämissuunnitelma laaditaan TE-keskusten kanssa ja sitä ryhdytään toteuttamaan vuonna 2002. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina, mikä edellyttää uusien palvelupisteiden perustamista. Toimistoverkon uudistamisella pyritään lähinnä yhtenäisiin linjauksiin seutukunta-alueilla sekä tukemaan johtamisen ja erikoistumisen kehittämistä. Uudistus edellyttää johtamisen ja henkilöstön kouluttamisen tehostamista.

Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen.

¹⁾ Määrä täsmentyy TE-keskusten kanssa laadittavassa kehittämissuunnitelmassa.

Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 120 000 henkilölle vuonna 2002. Kaikille työttömille turvataan mahdollisuus uuteen alkuun laatimalla työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. Aktivointitoimia tarjotaan kaikkiaan 250 000 kappaletta ja aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja. Työvoimakoulutus eriytetään toisaalta selkeästi ammattiin suuntautuvaksi rekrytointiväyläksi ja toisaalta ei-ammatillisiin, työelämään ja koulutukseen valmentaviin tehtäviin. Talousarvioon otetaan uusi hankintamomentti 34.06.27 (Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta), jolla rahoitetaan valmentavaa koulutusta, työnetsijäpalveluja, työnhakuryhmävalmennusta, työnhakuklubeja, starttiselvityksiä sekä palveluprosessin osien hankintaa. Ammatillinen koulutus ja tähän sisältyvä valmentava koulutus hankitaan edelleen momentin 34.06.29 (Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta) määrärahalla. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista tiedotetaan työnantajille etenkin rekrytointivaikeuksista kärsivillä aloilla.

Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan.

Kannustavuuden lisäämiseksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työnhakuvalmennuksen ajalta maksettavia ylläpitokustannusten korvauksia korotetaan. Ylläpitokorvaukset lavennetaan koskemaan myös aikuisten työharjoittelua ja työkokeilua työpaikalla. Työharjoitteluun osallistuvien oikeudellista asemaa parannetaan. Aikuisten työharjoittelu muutetaan työhön valmennusta tukevaksi toimenpiteeksi ja sen käyttöä pyritään lisäämään. Muutosten tavoitteena on parantaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla taloudelliset mahdollisuudet toimenpiteisiin osallistumiseen työttömille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Yhdistelmätuen enimmäiskesto pidennetään kahteen vuoteen, jolloin subventiona maksetaan toisena vuonna työmarkkinatuki. Yrityksiin yhdistelmätuella sijoitettaessa ei edellytetä toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta.

Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Kokeiluun mukaan pääsevä työnhakija-asiakas siirtyy työvoimatoimiston asiakkuuden lisäksi määräajaksi työnetsijän rinnakkaisasiakkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Kohderyhmien valinta ja työnetsijöiden haku toteutetaan yhteistyössä kokeiluun mukaan tulevien työvoimatoimistojen kanssa. Työllisyyspoliittista projektitoimintaa uudistetaan siirtymällä tilaaja-tuottaja -mallin käyttöön.

Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistetään kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilun toteuttamiseksi varataan määräraha uudelle toimintamenoluonteiselle momentille 34.06.22 (Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin), jonka käyttö edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen.

Vuoden 2001 Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmalla jatketaan käynnistettyjä hankkeita pk-yritysten henkilöstön osaamisen parantamiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja pitkittyvän työttömyyden lieventämiseksi. Työvoiman saatavuutta parannetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa yritysten liiketoiminta-analyyseihin perustuvilla koulutustoimenpiteillä. Pitkän aikavälin työvoimatarpeisiin vastataan lisäämällä työelämälähtöistä koulutusta ja siirtämällä työvoimapalvelujen painopistettä työnantajapalveluihin ja työnhakijoiden osaamisen parantamiseen. Toimintasuunnitelman perusteella käynnistetyissä hankkeissa korostetaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Ikääntyvien muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi ja työvoiman rekrytoinnin helpottamiseksi käynnistetään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyö, jonka avulla lisätään työn ja opiskelun vuorottelua merkittävästi.

Toimintasuunnitelman toteuttamisessa työskentelytapa on yksilöllisiä ratkaisuja etsivä ja yrityslähtöinen. Linjausten toteuttamiseksi on käynnistetty eri ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen välisenä yhteistyönä seuraavat monivuotiset hankkeet: yritysten osaamisen kehittäminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, syrjäytymisen ehkäisy, tietoyhteiskunnan vahvistaminen, yrittäjyyshanke, työn organisoinnin ja työyhteisöjen sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten työskentely eri ammateissa.

Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2002:

Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jäävät 55—59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi, työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 11 773 000 euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2002 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin.

Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita aktivointiratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa tai viimesijaisesti työmarkkinoilta poistumista. Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Toiminnan järjestävät kunnat, jotka saavat normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäksi korvauksena kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa henkilöä ja päivää kohden. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle työmarkkinatuen saajalle maksetaan täysimääräisen työmarkkinatuen lisäksi 5,05 euron suuruinen ylläpitokorvaus kultakin osallistumispäivältä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön syrjäytymisen ehkäiseminen sekä edellytysten luominen sille, että henkilö voi osallistua työhallinnon aktiivitoimenpiteisiin ja työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.9.2001 ja sen edellyttämät toimenpiteet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2002 loppuun mennessä.

Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus.

¹⁾ Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita.

Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 88 800 henkilöä, noin 3,3 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2002 aikana keskimäärin noin 94 800 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta.

Työhallinnon kokonaisstrategiasta johdetun työnantajapalvelujen strategian mukaan palveluja tarjotaan työnantajan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti siten, että toimeksiantoon tarjotaan aina ratkaisuvaihtoehto. Työnantajalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palveluun etenkin työvoiman hankintaan liittyvissä asioissa. Mikäli työnantajan palvelutarve ei ole suoraan työnvälityspalveluilla ratkaistavissa, työnantajan kanssa käydään läpi työvoiman hankintaan tai kehittämiseen liittyviä koulutusvaihtoehtoja sekä tiedotetaan tarvittaessa tuetusta työllistymisestä. Työvoimakoulutuksessa yhteishankinnat ovat ensisijaisia. Työnantajalle tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sisältyvät sekä maksuttomat peruspalvelut että maksulliset erityispalvelut. Työnantajapalveluissa siirrytään enenevästi sopimusasiakkuuden suuntaan. Käyttöön otetaan työnantajakohtainen palvelukortti toimeksiannon täsmentämiseen ja seurantaan. Työvoima- ja osaamistarpeiden kartoitukset ja ennakointi kytketään työnantajayhteyksien toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työvoimatoimiston palveluja markkinoidaan aktiivisesti ja niistä tiedotetaan sekä pidetään säännöllisesti yhteyttä työnantajiin.

Yrittäjyyttä edistetään TE-keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan.

Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään.

Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien 34.06.27, 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahat on muutettu arviomäärärahoiksi ja niitä on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa.

Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta.

Työllisyyslain (275/1987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttömyyserojen tasaamisessa käytettävien työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2002 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti.

02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 983 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 850 000 euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia.

Selvitysosa:Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perusteluissa.

21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 117 432 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 509 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 530 000 euroa kuntouttavan työtoiminnan ja määräaikaishaastattelujen tehostamisen käynnistämisvaiheen lisäkuluihin sekä toimistoverkon ja palvelupisteiden uudelleenorganisointiin. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa lähialueyhteistyömenoihin siirtona momentilta 34.01.21 sekä vähennyksenä 4 818 000 euroa ryhmäpalvelujen hankinnan ja 841 000 euroa starttiselvitysten hankinnan siirtona momentille 34.06.27.

22. Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisten palvelujen järjestämiskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä yhteistä palvelua täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahalla järjestetään lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille sekä hankitaan heidän työllistymisensä edistämiseksi tarpeellisia yhteisiä palveluja täydentäviä asiantuntijapalveluja.

Yhteiset palvelut toteutetaan kaksivuotisena kokeiluna, jonka avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteiset palvelut toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Yhteisissä palveluissa työskentelisi työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoina lähinnä kuntoutusneuvojia sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä.

Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita. Määräraha on mitoitettu niin, että yhteisiä palveluja tarjottaisiin noin 20 pisteessä, joissa työskentelisi yhteensä noin 80 työvoimaneuvojaa ja noin 20 yhteispalvelusihteeriä. Palkkausmenoihin arvioidaan käytettävän yhteensä noin 3 200 000 euroa ja työpisteiden perustamiseen noin 250 000 euroa. Toimitilakustannuksiin, yhteisten tilojen kalustamiseen, henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen, kokeilusta aiheutuviin mahdollisiin muihin menoihin sekä asiaintuntijapalveluiden hankintaan arvioidaan käytettävän yhteensä 4 550 000 euroa.

25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 571 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten maksamiseen sekä ryhmävastuuvakuutusten vakuutusmaksuihin. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a §:n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 300 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2002 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 117 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahalla arvioidaan järjestettävän 12 000 työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, joiden yksikkökustannuksiksi arvioidaan 603 euroa. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi 2 500 työkunnon tutkimusta. Työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien matkakustannusten korvaamiseen osoitettu määräraha perustuu laskelmaan, että keskimäärin noin 6 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuu noin 50 000 työtöntä työnhakijaa, joille maksetaan ylläpitokorvauksena 7 euroa koulutuspäivältä.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 850 000 euroa työkokeilussa työpaikalla maksettavien kustannuskorvausten muuttuessa ylläpitokorvauksen suuruiseksi. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 555 000 euroa työnhakuvalmennukseen osallistuville maksettavien ylläpitokorvausten tasokorotuksesta johtuen. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaiset kustannuskorvaukset työkokeilussa työpaikalla ja työnhakukoulutukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (980/1998) mukainen ylläpitokorvaus yhtenäistetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työharjoittelun ajalta maksettavien ylläpitokorvausten kanssa. Vajaakuntoiselle työnhakijalle voidaan kuitenkin harkinnanvaraisesti maksaa korotettu ylläpitokorvaus myös hänen työssäkäyntialueellaan järjestetyssä työkokeilussa työpaikalla. Asetuksen 980/1998 otsikko muutetaan asetukseksi työhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta.

Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2003 menoja 117 000 euroa.

27. Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 762 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan valmentavaan koulutukseen sekä koulutuksesta tiedottamiseen. Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain (1005/1993) 3 §:n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankintaan. Määrärahaa saa käyttää työnetsijätoimintakokeilun järjestämiseen ja myös starttiselvitysten hankintaan. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8—9 §:ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen.

Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisia valmentavan koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 5 600 000 euroa. Työvoimapalvelulain 3 §:n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 840 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 21 023 000 euroa valmentavan koulutuksen hankintoihin ja tiedotusmenoihin siirtona momentilta 34.06.29.

Määrärahalla arvioidaan hankittavan valmentavaa koulutusta vuonna 2002 noin 1 050 000 opiskelijatyöpäivää. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Valmentavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 5 600 000 euroa vuonna 2003.

Määrärahasta on luvun 34.06 perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 12 108 000 euroa työnetsijöiden palkkioihin. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otetaan kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelut. Sen avulla haetaan hallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisesta työsuhteesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 4 818 000 euroa ryhmäpalvelujen hankintaan ja 841 000 euroa starttiselvitysten hankintaan siirtona momentilta 34.06.21. Ryhmä- ja muina palveluina hankitaan pääasiassa työnhaku- ja muuta ryhmävalmennusta sekä työnhakuklubitoimintaa. Työnhakuvalmennuksen arvioidaan vuonna 2002 aloittavan noin 50 000 työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 840 000 euroa vuonna 2003.

29. Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 121 771 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan ammatilliseen koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) 8—9 §:ien mukaisten hyvitysmaksujen ja vahingonkorvausten maksamiseen. Vuonna 2002 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisia ammatillisen koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2002 jälkeen enintään 44 000 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 21 023 000 euroa valmentavan työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintojen ja tiedotusmenojen siirtona momentille 34.06.27. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon koulutuksen laatutason nostamisen vaikutukset hankintahintaan ja työnantajille kohdistettavan tiedotuksen lisäämisestä aiheutuvat menot. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät.

Määrärahalla arvioidaan hankittavan ammatillista koulutusta vuonna 2002 noin 4 600 000 opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän noin 700 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden 2002 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 42 000 000 euroa vuonna 2003, 1 500 000 euroa vuonna 2004 ja 500 000 euroa vuonna 2005. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta, joihin sisältyvät myös valmentavan koulutuksen valtuudet, arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 42 000 euroa vuonna 2003. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa.

30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 88 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa.

Selvitysosa:Momentin määrärahoja on siirretty muille työvoimapolitiikan toimeenpanon momenteille. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Momentin määrärahasta on luvun 34.06 perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 8 409 000 euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55—59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki, jonka suuruus on 19,85 euroa ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla.

Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kunnille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea 24 110 000 euroa.

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 375 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Selvitysosa:Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 7 200 henkilöä, joista 4 000 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 108 331 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 11 954 000 euroa ylläpitokorvausten tasokorotuksena. Määräraha on mitoitettu vastaamaan 5 650 000 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia 2 942 000 päivältä koulutustukea saaville ja 2 628 000 päivältä työmarkkinatukea saaville.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) muuttamisesta siten, että majoituskorvauksesta luovuttaisiin ja sen sijasta ryhdyttäisiin maksamaan ylläpitokorvausta korotettuna. Korotettuun ylläpitokorvaukseen olisi oikeus myös työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävään koulutukseen osallistuvalla opiskelijalla, vaikka hän ei majoittuisi koulutuspaikkakunnalle. Ylläpitokorvauksen määrää esitetään samalla nostettavaksi 7 euroon päivässä. Korotetun ylläpitokorvauksen suuruus olisi 14 euroa päivässä.

Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Työmarkkinatuen saajille maksetaan opintososiaalisina etuuksina ylläpitokorvausta tai korotettua ylläpitokorvausta. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Valtio rahoittaa perustuen, ylläpitokorvauksen ja korotetun ylläpitokorvauksen kokonaan sekä ansiotuesta perusosan. Perusosa mitoitetaan siten, että se vastaa vuoden 2001 täyden peruspäivärahan määrää tarkistettuna vuotta 2002 koskevalla elinkustannusten muutoksella. Arvion mukaan perusosa on 21,91 euroa. Ylläpitokorvausta arvioidaan maksettavan 5 013 000 päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta 555 000 päivältä.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 948 046 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen työmarkkinatuen ja muun kuin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikaisen ylläpitokorvauksen maksamiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaisen työmarkkinatuen ja ylläpitokorvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuen suuruisen tuen maksamiseen työnantajalle, joka työllistää vähintään 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatukeen oikeutetun pitkäaikaistyöttömän. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta tai kotoutumistoimenpiteestä aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina tai kotoutumistoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 46 638 000 euroa työmarkkinatuen lapsikorotusten tason nostamiseen, 3 364 000 euroa ylläpitokorvausten saamisedellytysten ja korvaustason parantamiseen sekä 1 682 000 euroa yhdistelmätuen enimmäiskeston pidentämiseen. Määrärahan mitoituksessa on   vähennyksenä  otettu huomioon 8 409 000 euroa työmarkkinatuen saamisedellytysten muutosten johdosta, jotka kohdistuvat yli viisi kuukautta työttömänä olleisiin tuen saajiin ja 4 793 000 euroa toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovituksesta aiheutuvana säästönä.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta siten, että työmarkkinatuen lapsikorotukset korotettaisiin vastaamaan työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan lapsikorotuksia. Ylläpitokorvaukseen oikeutettujen piiriä laajennettaisiin ja korvaus nostettaisiin 7 euroon päivältä. Henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin työssäkäyntialueensa ulkopuolella sekä henkilölle, joka osallistuu toimenpiteisiin kotikuntansa ulkopuolella ja jolle tästä aiheutuu majoituskustannuksia, ryhdyttäisiin maksamaan korotettua ylläpitokorvausta, jonka määrä olisi 14 euroa päivältä. Ylläpitokorvauksia ei kuitenkaan maksettaisi työharjoittelun ajalta ammatillista koulutusta tai työkokemusta vailla oleville alle 25-vuotiaille. Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen enimmäiskesto pidennettäisiin kahteen vuoteen. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta yhdenmukaisesti työttömyysturvalakiin esitettävien muutosten kanssa siten, että työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan työttömyysaikaisen työmarkkinatuen saamisedellytykseksi viiden kuukauden työttömyyden jälkeen.

Ylläpitokorvauksiin arvioidaan käytettävän yhteensä 14 464 000 euroa, josta työharjoitteluun osallistuville 3 532 000 euroa, kotoutumistoimenpiteisiin osallistuville 4 205 000 euroa ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville 6 727 000 euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 5,05 euroa päivältä.

Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin yhteensä 218 059 000 euroa, mikä on 23 prosenttia momentin loppusummasta.

Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun päivärahan suuruinen. Arvion mukaan täysimääräinen peruspäiväraha nousee elinkustannusten kohoamisen johdosta 0,51 eurolla 21,91 euroon vuonna 2002. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta lisäyksenä otettu huomioon 21 791 000 euroa.

Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan vuonna 2002 olevan keskimäärin 162 000 henkilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päivää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea saaneita henkilöitä.

63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 148 836 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien maksamiseen työllisyysasetuksen (1363/1997) nojalla työllisyyslaissa (275/1987) tarkoitettujen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää 3 364 000 euroa työttömien aloitteellisuuden tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tässä tarkoitettua työllistämistukea voidaan maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanssa.

Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 841 000 euroa paikallisen työvoimapolitiikan kehittämiseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää paikallisten työllisyysstrategioiden laadintaan ja työllisyyshankkeisiin. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 500 000 euroa ylläpitokorvauksen maksamiseksi työllistämistuella työharjoittelussa oleville samoin perustein kuin työnhakuvalmennukseen osallistuvalle. Tarkoitus on muuttaa työllisyysasetusta (1363/1997) tältä osin. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 3 364 000 euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55—59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki, jonka suuruus on 19,85 euroa ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Julkisen haun perusteella tapahtuvan työllisyyspoliittisen projektituen käytön arvioidaan vuonna 2002 olevan 15 809 000 euroa. Projektitoiminnassa siirrytään käyttämään julkisen haun kautta tapahtuvaa tilaaja-tuottaja -mallia. Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organisoimiseen mm. maksamalla projekteissa toimivien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja.

Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työnantajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä enintään normaali työllistämistuki.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 045 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi. Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena kunkin hankkeen työllisyysvaikutusarviointia (TVA -malli). Tällöin huomiota kiinnitetään hankkeen investointivaiheen lisäksi erityisesti sen pysyväisluontoisiin toimintavaiheen ja kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. Hankekohtaista tukitasoa harkittaessa otetaan huomioon myös investointipaikkakunnan työttömyysaste. Hankkeiden valinnassa painotetaan niitä hankkeita, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä ja luovat edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle sekä otetaan huomioon alueelliset kehittämisohjelmat. Osa määrärahasta kohdennetaan avoimen haun periaatteella etsittyihin hankkeisiin niiden työllisyysvaikutuksen perusteella. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 650 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Vuoden 2002 valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2002 menoja 5 045 000 euroa, vuonna 2003 6 728 000 euroa ja vuonna 2004 2 523 000 euroa.

65. Liikkuvuusavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain (1005/1993) 11 §:n mukaisesti työttömän tai työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jäävälle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuusavustuksena matkakustannusten korvausta Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Vuonna 2000 maksettiin yhteensä 23 500 liikkuvuusavustusta. Vuonna 2002 arvioidaan maksettavan yhteensä 25 000 liikkuvuusavustusta. Keskimääräisen avustuksen suuruuden arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 100 euroa.

77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 810 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torjumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä investoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.

Selvitysosa:Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi. Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyysasetuksen 4 §:n tarkoittamille työvirastoille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuksen 5 §:n perusteella samanlaisiin kohteisiin kuin, mitä ne tekevät niille osoitetuilla määrärahoilla. Määrärahaa pyritään käyttämään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti niiden valmistumisen jälkeisen toimintavaiheen työpaikkoihin sekä kohteen ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuksiin ottaen huomioon alueelliset kehittämisohjelmat ja investointipaikkakunnan työllisyystilanne.

Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 150 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa.

Vuoden 2002 valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2002 menoja 8 726 000 euroa, vuonna 2003 menoja 5 684 000 euroa ja vuonna 2004 1 400 000 euroa. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2002 7 084 000 euroa ja vuonna 2003 1 682 000 euroa.