Talousarvioesitys 2014

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 56,3 milj. euroa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 17,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,4 milj. euron osuus rauhavälittämiseen. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2014 yhteensä n. 720 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,1 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan olevan v. 2014 0,55 % BKTL:sta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 891,8 milj. euroa sekä 716,9 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2014 jälkeisille vuosille. Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen ehdotetaan 86,5 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 3,2 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa.

Oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan talouden kiristyviin reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun Oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä saadun lausuntopalautteen perusteella tehtävien linjausten pohjalta.

Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA-tietojärjestelmähanke) kehittämistä, mihin ehdotetaan 8,5 milj. euroa. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan tehtävät siirretään hallinto-oikeuksiin 1.9.2014 lukien, mikä yhtenäistää ja selkiyttää hallintolainkäyttöasioiden muutoksenhakutietä ensiasteessa alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valmistellaan jatkokäsittelyluvan laajentamista hovioikeuksissa. Tuomioistuinharjoitteluun kiinnitetään erityistä huomiota, sillä tuomarikunnasta noin puolet eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämiseen ehdotetaan 340 000 euroa. Oikeusavun asiakohtaisia vähimmäispalkkioita ja tuntipalkkioita korotetaan 4 prosentilla, mihin ehdotetaan 0,9 milj. euroa. Korotuksilla pyritään varmistamaan kokeneiden avustajien halukkuus hoitaa oikeusaputoimeksiantoja, mikä osaltaan turvaisi vähävaraisten henkilöiden mahdollisuudet saada korkealaatuista oikeusapua. Saatetaan vuonna 2013 voimaan EU:n käännöstä ja tulkkausta koskeva direktiivi, jonka täytäntöönpanoon ehdotetaan 0,8 milj. euroa.

Rikollisuuden torjunta

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja sen haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen.

Laajennetaan yhdyskuntaseuraamusten käyttöalaa. Vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi, minkä johdosta Rikosseuraamuslaitoksen toimitilamenoihin ehdotetaan 1,4 milj. euron määrärahalisäystä. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke (RISE-ATJ), jolla tavoitellaan työ- ja asiakasprosessien toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta, toteutetaan vuosina 2010—2017. Tarkoitukseen ehdotetaan 1,67 milj. euroa vuodelle 2014. Rikosseuraamuslaitos sopeuttaa toimintaansa kiristyvään määrärahatilanteeseen vuosille 2012—2016 laaditun sopeuttamisohjelman mukaisesti.

Oikeusministeriö osallistuu poikkihallinnollisen Lastenasiaintalo-hankkeen toiminnan kehittämiseen. Lastenasiaintalo on lapsilähtöisesti tuotettu poikkihallinnollinen erityispalvelu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden epäillään joutuneen fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan samansuuruista 5,2 milj. euron lisämäärärahaa kuin vuoden 2013 talousarviossa.

Toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän Kansalliskielistrategian toimenpiteitä kahden elinvoimaisen kansalliskielen ylläpitämiseksi sekä kansalaisen sähköisen osallistumisympäristön loput palvelut.

Tietohallinto

Valtion korkean varautumisen tietoverkko TUVE on siirtymässä hankevaiheesta toteutukseen. Hallinnon tietotekniikkakeskukselle (Haltik) osoitetaan yhteensä 11,53 milj. euron lisämääräraha vuodelle 2014 TUVEn ICT-palveluiden käyttö- ja ylläpitorahoitukseen. Haltikin tuottamat TUVE-palvelut on luotu kaikkien turvallisuusverkon käyttäjäorganisaatioiden käyttöön, mutta ennen kuin käyttäjät saadaan täysimääräisesti mukaan jakamaan kustannuksia, on ylimääräiset käyttö- ja ylläpitokustannukset katettava valtion talousarviorahoituksella. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on lisäksi käynnissä useita valtakunnallisesti kriittisiä tietohallintohankkeita (hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, poliisin toiminnanohjausjärjestelmä KEJO, poliisin kenttäjohtojärjestelmä VITJA), jotka tulevat toimimaan TUVE-alustalla ja nojautuvat viranomaisradioverkkoon (VIRVE).

Siviilikriisinhallinta

Siviilikriisinhallinnan menoihin ehdotetaan 1,4 milj. euroa. Siviilikriisinhallinnan kansallista toimintakykyä vahvistetaan hallitusohjelman ja siviilikriisinhallinnan kansallisten strategialinjausten mukaisesti. Kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja voimavarojen yhteiskäyttöä laajennetaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan perusteiden mukaisesti.

Poliisitoimi

Poliisitoimen menoihin ehdotetaan n. 737 milj. euroa, mikä on 9 milj. euroa enemmän kuin v. 2013 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2014 uudet poliisiyksiköt aloittavat toimintansa ja poliisin hallintorakenneuudistuksen (Pora III) linjausten toimeenpanoa jatketaan. Poliisitoiminnan toiminnalliset tulokset pidetään nykytasolla ja operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten riittävyys turvataan. Turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toimintaprosesseja yhtenäistävän Vitja-tietojärjestelmän käyttöönotto v. 2014 tehostaa poliisin toimintaa. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan aktiivisesti ja teknistä liikennevalvontaa lisätään.

Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden torjuntaa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään. Poliisi jatkaa päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa. Suojelupoliisin lisäresursseilla ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa sekä tehostetaan terrorismin torjuntaa vastaten muuttuvaan toimintaympäristöön. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Poliisiammattikorkeakoulu aloittaa yleisen tutkintojärjestelmän kanssa harmonisoidun ammattikorkeakoulutasoisen poliisikoulutuksen.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan n. 229 milj. euroa.

Rajavartiolaitokselle osoitetaan 6,2 milj. euroa lisärahoitusta, jolla jatketaan kaakkoisrajan, Helsingin sataman ja Helsinki-Vantaan rajatarkastusten edelleen kehittämistä.

Rajavartiolaitoksen keskeisenä haasteena on huolehtia jatkuvasti kasvavan henkilöliikenteen sujuvuudesta ja turvallisuudesta suurimmilla kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Tämä edellyttää rajanylityspaikkojen infrastruktuurin, liikenneväylien ja henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Lisäksi on hankittava tehokkaan ulkorajavalvonnan vaatimat tarkastuslaitteistot. Samalla varaudutaan näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin ehdotetaan n. 94 milj. euroa, mikä on 4,3 milj. euroa enemmän kuin v. 2013 varsinaisessa talousarviossa. Kunnallisen pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmien liittämiseksi TUVEeen ja hätäkeskustietojärjestelmään (ERICA) osoitetaan 3 milj. euroa. Hätäkeskustietojärjestelmän yhteensovittamiseksi TUVEn kanssa osoitetaan 1 milj. euroa.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalvelujen osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttohallinnon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja paluumuuttajien muuttovalmennuksen menoihin ehdotetaan n. 68 milj. euroa, mikä on 6,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahan väheneminen edellyttää turvapaikanhakijoiden lukumäärän pysymistä suurin piirtein nykyisellä tasolla (n. 3 100 henkilöä), turvapaikkahakemusten käsittelyn edelleen nopeutumista ja erityisesti sitä, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoittuvat mahdollisimman nopeasti kuntiin.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat kääntyneet pieneen nousuun. Vuonna 2012 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 129, kun määrä v. 2011 oli 3 086. Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen vuodesta 2010 lähtien on näkynyt majoituskapasiteetin voimakkaana vähenemisenä.

Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen varustetaan uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka toimii jatkossa myös perheiden, naisten ja muutoin erityistarpeita omaavien säilöönottoyksikkönä.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien tehtäviä ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen sotilaallinen puolustaminen toteutetaan ylläpitämällä ajantasaista ja turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 2012) määrittämien toimintalinjojen mukaisesti. Puolustusvoimille osoitettuja voimavaroja kohdennetaan siten, että priorisoidut tehtävät voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa. Materiaalisen valmiuden, toiminnan tason sekä suorituskykyjen rakentamisen tasapaino tarkastellaan vuosittain. Toiminnan painopiste on v. 2014 puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Puolustusvoimauudistuksen tuloksena syntyvät sellaiset sodan ja rauhan ajan puolustusvoimien rakenteet, että rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla. Puolustusvoimien poikkeusolojen suorituskyvyn kehittämisen painopiste on v. 2014 alueellisten joukkojen ja kaukovaikuttamiskyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimat jatkaa sopeuttamispäätösten toimeenpanoa menosäästöjen aikaansaamiseksi, menopaineiden hallitsemiseksi ja puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon rahoittamiseksi. Reserviläiskoulutusta, harjoitustoimintaa sekä lento- ja alustoimintaa jatketaan madalletulla tasolla vielä v. 2014. Muiden viranomaisten tukemiseen ja sotilaalliseen kriisinhallintaan valmistaudutaan käytössä olevien resurssien puitteissa. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin osoitetaan 60 milj. euroa.

Varusmiesten sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan siten, että kaikki kotimaan lomamatkat säädetään vuoden 2014 alusta maksuttomiksi.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 859 milj. euroa, missä on lisäystä 88 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu valtaosaltaan määrärahasiirrosta puolustusmateriaalihankintojen momentilta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 470 milj. euroa.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon valmistelema valmisohjelmistohanke on edennyt hankintavaiheeseen. Tämän ns. valmisohjelmistouudistukseen perustuvan toiminnanohjausjärjestelmän arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän ajan häiriöttömän toiminnan.

Tullilaitoksen määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 2,2 milj. eurolla, jotta voidaan toteuttaa tullipalvelujen ja tullivalvonnan turvaamisen vaatimat henkilöstölisäykset itärajalla ja turvata rikostorjunnan tutkintakyky. Lisäksi Tullille aiheutuu lisäresurssitarpeita verovapaan maahantuonnin alarajan laskun tehtävien hoitamisesta arviolta 0,4 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana Tulli keskittää pääkaupunkiseudun toimitilansa Pasilaan, mistä aiheutuu 1,8 milj. euron muuttokulut.

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjuntaan ehdotetaan verohallinnolle 2,2 milj. euron lisäystä vuodelle 2014. Lisäksi Aluehallintovirastojen toimintamenomomentille ehdotetaan rahanpesun ja terrorismin valvonnan lisäämiseen 0,3 milj. euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Valtiokonttori jatkaa keskeisten konsernitason hankkeiden, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Kiekun käyttöönoton ohjausta ja toteutusta. Valtiokonttorin toimintamenojen sopeuttamista nykyistä alhaisemmalle tasolle jatketaan tavoitteena saattaa viraston nettomenotaso kevään 2012 kehyspäätöksen tasoon kehyskauden päättymiseen mennessä. Vuonna 2014 Valtiokonttorin toimintamenoihin osoitetaan toiminnan sopeuttamiseen hallinnonalan tuottavuusmäärärahasta siirtona 1 milj. euroa ja lisäyksenä 4 milj. euroa välttämättömän toiminnan rahoitukseen.

Valtion it-palvelukeskus osallistuu JulkICT-strategian toteuttamiseen ja toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoamiseen. Talousarviovuonna aloittaa toimintansa Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus (TORI), jolle ehdotetaan toimintamäärärahaa 3 milj. euroa. Käynnistämisvaiheen investointimenoihin ehdotetaan 1 milj. euroa.

Tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä tuottavuushankkeiden edistäminen

Julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviin tietohallintohankkeisiin, tutkimusten ja palveluiden hankkimiseen sekä keskeisiin tietojärjestelmähankkeisiin ehdotetaan yhteensä 80 milj. euroa keskitettyä rahoitusta, josta edelleen siirrettäväksi kahdeksalle hankkeelle ehdotetaan yhteensä 46,3 milj. euroa. Hankkeet ovat hallinnonalojen tuottavuutta nostavia ja sähköiseen asiointiin siirtymistä edistäviä tietohallintohankkeita tai tietojärjestelmien kehittämishankkeita. Myöhemmin vuoden 2014 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta lisääviin hankkeisiin 33,7 milj. euroa, josta tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeisiin arvioidaan kohdistuvan 28,7 milj. euroa ja muihin tuottavuushankkeisiin 5 milj. euroa.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastokeskukseen siirretään Suomen Pankissa toteutettu maksutasetilastointi, minkä vuoksi ehdotetaan 0,7 milj. euron määrärahalisäystä v. 2014. Hallitusohjelman mukaiseen julkisten tietovarantojen avaamiseen ehdotetaan 0,3 milj. euroa.

Väestörekisterikeskukselle ehdotetaan lisäystä 2 milj. euroa siirtona momentilta 33.10.60 Kansallisen Terveysarkiston (KanTa) varmennepalvelun rahoittamiseen käyttöönottovaiheessa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät, kulttuurin toimialan peruspalvelujen arviointitehtävät ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät on tarkoitus siirtää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta aluehallintovirastolle, minkä vuoksi ehdotetaan 3,5 milj. euron määrärahasiirtoa edellä mainittujen aluehallintoviranomaisten välillä.

Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot

Ehdotetaan perustettavaksi uusi momentti 28.60.12 ja sille määrärahaa 12,3 milj. euroa, joka on tarkoitettu valtionhallinnon virastoille ja laitoksille maksettaviin korvauksiin niiden järjestämästä koulutuksesta henkilöstölleen. Koulutuksen järjestäminen ja siihen liittyvä taloudellinen kannuste liittyvät työmarkkinoiden raamisopimuksen sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken sovitun osaamisen kehittämisen toimintamallin toteutukseen.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 627 milj. euroa, missä on vähennystä 51 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Keskeisimmät määrärahaa korottavat tekijät ovat 190 milj. euron indeksikorotus, 81 milj. euron laskentatekijöiden muutokseen liittyvä lisäys, 70 milj. euron jäteverontuottoa vastaava valtionosuuden lisäys sekä 51,5 milj. euron lisäys, joka liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteisiin. Keskeisimpiä uudistuksia ovat vanhuspalvelulain toimeenpanon jatkaminen, oppilas ja opiskelulain toimeenpano sekä kotihoidontuen ja lastenhoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen. Toisaalta kuntien peruspalvelujen valtionosuutta pienentää 362 milj. euron valtionosuuden leikkaus ja veroperustemuutoksiin liittyvä 47 milj. euron vähennys.

Kuntataloutta, valtiontukea kunnille sekä valtiontoimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Ahvenanmaan maakunnan tukeminen

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 250 milj. euroksi, missä on lisäystä 0,7 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ahvenanmaan tasoitusmaksun perusteena ovat valtion varsinaiset tulot, joiden arvioidaan kasvavan talouskehityksen sekä hallitusohjelmaan sisältyvien veroratkaisujen johdosta.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 570 milj. euroa, missä on lisäystä 156 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista sekä alkavien eläkkeiden tarkentuneista arvioista.

EU ja kansainväliset järjestöt

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 1 925 milj. euroa, missä on vähennystä 5 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Seuraava EU:n rahoituskehyskausi 2014—2020 on edellistä kehystä alhaisempi. EU-budjetin tason odotetaan kasvavan EU:n rahoituskehyskauden loppua kohti, mistä syystä v. 2014 on alhaisemmalla tasolla.

Opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien koulutuspalvelujen sekä kulttuuritoimen valtionrahoitus määräytyy pääosin laskennallisen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti yksikköhintojen ja suoritemäärien perusteella. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 2,7 mrd. euroa. Kuntataloutta, valtion tukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7. peruspalvelubudjettitarkastelu.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Yliopistojen valtionrahoituksessa huomioitava indeksikorotus on 1,9 %. Suomen Akatemian myöntämisvaltuuteen sisältyy 10 milj. euron lisäys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaan. Valtuuteen kohdistuu myös säästösyistä tehtävä kertaluonteinen 17 milj. euron vähennys.

Opintotuki

Opintoraha ehdotetaan sidottavaksi indeksiin 1.8.2014 alkaen. Opintolainan valtiontakauksen määriä ehdotetaan korotettavaksi 100 eurolla. Opintolainavähennysjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi selkeämmällä, tutkinnon tehokkaaseen suorittamiseen kannustavalla sekä lainan takaisinmaksua turvaavalla opintolainahyvityksellä. Lisäksi ehdotetaan maahanmuuttajille tarkoitetun lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistavan koulutuksen ottamista opintotuen piiriin 1.8.2014 kotoutusohjelmaan liittyen.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista jatketaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi ehdotetaan vuodelle 2014 52 milj. euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ilman koulutusta jääneiden nuorten 20—29 -vuotiaiden määrää (nuorten aikuisten osaamisohjelma).

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka

Kulttuuripolitiikan tavoitteena on kulttuurin perustan turvaaminen, luovan työn tekijöiden työllisyyden ja toimeentulon parantaminen, kulttuuripalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden edistäminen sekä kulttuurin ja luovan talouden vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa kulttuuriperinnön säilyminen muistiorganisaatioiden avulla. Hallitusohjelman mukaisesti Valtion taidemuseo muutetaan julkisoikeudelliseksi säätiöksi vuoden 2014 alusta. Museoviraston kiinteistöt siirretään Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alusta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotiskirjaston rakentamiseen myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen Helsingin kaupungille ehdotetaan 30 milj. euron valtuutta vuosille 2014—2018. Liikuntapolitiikassa tavoitteena on vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna, lisätä liikunnallista elämäntapaa ja varmistaa liikuntapalveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä rakentaa pohjaa menestykselle kansainvälisessä huippu-urheilussa. Nuorisotyössä ja nuorisopolitiikassa painotetaan nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista erityisesti työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä kehittämällä.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Arpajaislain mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 540,8 milj. euroa. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 10 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen (ml. kulttuurin valtionosuudet) kokonaismäärästä 65 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Maaseudun kehittäminen

Maaseutua kehitetään kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana. Haasteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Määrärahat lisääntyvät 24,6 milj. euroa, mikä johtuu pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatusten lisääntymisestä.

Maatalous

Maatalouden osuus pääluokan määrärahoista on 74,7 %. Tavoitteena on maatalouden kannattavuuden turvaaminen, elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen, tuotannon jatkuminen koko Suomessa sekä kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Tavoitellaan myös luomu- ja lähiruuan tuotannon, jalostuksen ja kulutuksen kasvattamista sekä maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen ja neuvonnan keinoin. Määrärahat vähenevät yhteensä 64,2 milj. euroa, mikä johtuu mm. maaseutuelinkeinojen korkotuen määrärahan 27,5 milj. euron, EU-tulotukeen varatun määrärahan 15,2 milj. euron, luopumistukiin ja -eläkkeisiin tarvittavan määrärahan 13,1 milj. euron sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 12,2 milj. euron vähenemisestä. Hallinnonalan kokonaissäästöstä 59,2 milj. euroa kohdistuu maatalouteen, josta maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen osuus on 26,2 milj. euroa, luopumistukien ja -eläkkeiden 22 milj. euroa, ympäristötuen 5 milj. euroa, korkotuen 4 milj. euroa, EU:n osarahoittaman ruokaketjun kehittämisen kansallisen tuen 1 milj. euroa ja MTT:n toimintamenojen 1 milj. euroa.

Kala-, riista- ja porotalous

Tavoitteena on kala- ja riistakantojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Määrärahataso laskee 10,5 milj. eurolla, koska EU:n viivästyneen aikataulun johdosta vuosia 2014—2020 koskevaa EU:n meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaa varten ei ole voitu vielä budjetoida EU:n ja valtion rahoitusosuutta.

Vesitalous

Pyritään turvaamaan vesivarojen kestävä käyttö sekä varautumaan turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheutuviin riskeihin ja luomaan näin edellytyksiä hyvinvoinnille ja monipuoliselle taloudelliselle toiminnalle. Vesitalouden määrärahat alenevat kaikkiaan 12,0 milj. eurolla, josta 9,5 milj. euroa aiheutuu tulvavahinkojen korvaamiseen varattujen määrärahojen vähenemisestä vuoden 2013 poikkeuksellisen korkealta tasolta.

Metsätalous

Tavoitteena on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, hakkuumahdollisuuksien parempi hyödyntäminen lisäämällä kotimaisen aines- ja energiapuun käyttöä, metsien puuntuotannon kestävyyden ja metsätalouden kannattavuuden edistäminen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Toteutetaan Kansallinen metsäohjelma 2015:n toimenpiteitä, jotka on tarkistettu toimintaympäristön muutoksia vastaaviksi. Metsätalouden määrärahojen taso laskee 2,4 milj. euroa. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen vähenee 1,8 milj. eurolla verrattuna vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon. Pienpuun energiakäytön edistämiseen ehdotetaan 20 milj. euroa, missä lisäystä 2 milj. euroa.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 31 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 11 milj. euroa. Sanomalehdistön tukemiseen ehdotetaan 0,5 milj. euroa. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 510,5 milj. euroa (ml. vuoden 2014 indeksikorotus). Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan valtiontukena yhteensä 10,5 milj. euroa vuodelle 2014.

Liikennepolitiikka

Liikennepalvelujen osalta liikennepolitiikkaa toteutetaan käyttämällä lainsäädännön ja ohjauksen keinoja sekä ostamalla liikenteen palveluja turvallisen ja ympäristöystävällisen liikennepalvelujärjestelmän luomiseksi. Juna-, meri-, lento- ja linja-autoliikennepalvelujen ostoilla ja tuilla turvataan peruspalvelutasoiset liikkumistarpeet koko maassa sekä edesautetaan liikenteen palvelujen säilymistä.

Liikenneviraston toimintamenoiksi arvioidaan 86 milj. euroa ja perusväylänpidon menoiksi 1 061 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 988 milj. euroa. Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutieto muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan 0,87 milj. euron lisärahoitus. Väylästön päivittäiseen kunnossapitoon ja ylläpitoon jokapäiväisen liikkumisen turvaamiseksi käytetään yhteensä 767 milj. euroa. Liikenneverkkotiedot muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan 0,62 milj. euron lisärahoitus.

Yksityisteiden valtionapuun ehdotetaan 5 milj. euroa. Muiden kuin Finavia Oyj:n vastuulla olevien, säännöllisen reittiliikenteen piirissä olevien lentokenttien avustamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston menoiksi arvioidaan 138 milj. euroa, josta 85 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 53 milj. euron määrärahalla. Katsastustoiminnan valvontamaksu muuttuu veroluonteiseksi maksuksi vuoden 2014 alusta lukien lisäten viraston määrärahan tarvetta 9,6 milj. eurolla. Julkisten tietovarantojen avaamista varten virastolle osoitetaan 0,9 milj. euroa.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan yhteensä 227 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen 126 milj. euroa ja joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 101 milj. euroa, josta junien kaukoliikenteen ostoihin 34 milj. euroa. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan 11 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 69 milj. euroa, josta 21 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 48 milj. euroa määrärahalla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle hyväksytylle ICOS-hankkeelle eli kasvihuonekaasupäästöjen seurantahankkeen Suomeen sijoittuvan päämajan toimintaan varataan 1,25 milj. euroa. Sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot muutetaan maksuttomaksi, johon osoitetaan yhteensä 3,2 milj. euron lisärahoitus.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 371 milj. euroa, josta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin 214 milj. euroa. Keksintösäätiöltä siirretään ELY-keskusten yhteyteen keksintötoiminnan rahoitus. Siviilipalvelusjärjestelmän hallintoon liittyvät tehtävät liitetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteyteen. Lisäksi siviilipalvelusvelvollisten kotimaan lomamatkat koti- ja asuinpaikkakunnalle säädetään maksuttomiksi 1.1.2014 alkaen.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Työ- ja elinkeinopolitiikan yhteisenä tavoitteena on yksityisten työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 1 267 milj. euroa. Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan lainoiksi ehdotetaan 414,5 milj. euroa, jossa on vähennystä 340,5 milj. euroa. Syksyllä 2012 käynnistynyt Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuva ja pysyvä luottomuotoinen vientirahoitusjärjestelmä korvaa aiemman järjestelmän. Lisäksi kertaluonteisen kotimaisten alustoimitusten valtuuden lisäyksestä aiheutuvat maksatukset lakkaavat ja tästä aiheutuu 185 milj. euron vähennys määrärahoihin.

Vuonna 2014 on tavoitteena käynnistää pitkäaikainen kasvurahoitusohjelma, joka vahvistaa pääomasijoitusmarkkinoita ja tukee pk-yritysten kasvua. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 30 milj. euroa, joka käytettäisiin uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseeen. Tavoitteena on perustaa vähintään 100 milj. euron kokoinen rahasto, jossa sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti. Uuden rahaston sijoituskausi alkaisi vuoden 2014 alkupuoliskolla. Osana kasvurahahoitusohjelmaa Finnvera Oyj:lle ehdotetaan 5 milj. euron pääomalainaa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Alkavan vaiheen kasvuyrityksille tarjottavat rahastosijoitukset siirretään 1.1.2014 lähtien Finnvera Oyj:ltä Tekes — Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukseen. Tekesin sijoitustoimintaa varten perustetaan sijoitusyhtiö ja sijoitustoimintaan arvioidaan käytettäväksi 20 milj. euroa vuosittain. Määräraha ehdotetaan siirrettäväksi Tekesin lainavaltuuksista. Lisäksi Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) hallinnointi sekä Team Finlandin kansainvälisen ennakoinnin koordinaatio keskitetään Tekesiin.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja investoinneille sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritystukilain uudistuksella yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan yritystukijärjestelmää. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta sekä yritysten ja työelämän laadun kehittämistoimenpiteitä. Uudistetut yritystoiminnan kehittämispalvelut otetaan käyttöön v. 2014. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan varmistamalla nuorisotakuun toteutus. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 747 milj. euroa, jossa on vähennystä 50 milj. euroa edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 511 milj. euroa, jossa on vähennystä 35 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto lyhenisi kahdeksasta kuuteen kuukauteen. Samalla esitetään kunnille säädetyn työllistämisvelvoitteen enimmäisajan lyhentämistä kahdeksasta kuuteen kuukauteen.

Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) toimintamenoihin ehdotetaan 157 milj. euroa, jossa on vähennystä 11 milj. euroa. Vähennyksestä 7 milj. euroa johtuu talous- ja henkilöstöhallinnon siirrosta ELY-keskuksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen kehittämistä jatketaan vuoden 2013 alussa käynnistyneen palvelu-uudistuksen myötä. Uudistuksella tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä.

Äkillisen rakennemuutoksen tilanteita varten ehdotetaan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin varattavaksi 20 milj. euron myöntämisvaltuus. Alueellista kuljetustukea koskevan asetuksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2017 loppuun.

Energiapolitiikka

Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (mm. maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Keväällä 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin.

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 281 milj. euroa, jossa on kasvua 24 milj. euroa edellisen vuoden talousarvioon nähden. Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 154 milj. euroa, jossa on lisäystä 29 milj. euroa. Momentin arviomäärärahan tasoon vaikuttavat toteutuvien investointien lisäksi sähkön markkinahinnan kehitys ja metsähakevoimaloiden syöttötariffin osalta päästöoikeuden hinnan kehitys. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 60 milj. euroa, josta 20 milj. euroa on varattu merituulivoiman demonstraatiohankkeelle.

LNG-infrastruktuurin rakentaminen on yksi keskeisiä rikkidirektiivin kansallisen toimenpideohjelman toimia. Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamisella turvataan maakaasun jakelua ja saantia. LNG-terminaalien investointukeen ehdotetaan 90 milj. euron myöntämisvaltuutta.

Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi ehdotaan 4,8 milj. euron lisävaltuutta, joka on tarkoitus käyttää Kilpisjärven alueen sähkönsyötön varmistamisesta aiheutuviin menoihin.

Hallitus antaa eduskunnalle esityksen Energiamarkkinavirastosta annetun lain muuttamisesta. Tavoitteena on, että uusi Energiavirasto perustetaan 1.1.2014 lukien. Muutoksen myötä virasto saa uusia viranomaistehtäviä, jotka liittyvät mm. energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon ja energiakatselmustoiminnan ohjaukseen.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 41  milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisen ohjelmaa. Varmistetaan, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinoharjoittajat ovat hyvin informoituja v. 2013 uudistetuista EU:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Kuluttajapolitiikassa painotetaan arjen kuluttajataitojen vahvistamista ja kuluttajan oikeuksista huolehtimista sekä terveen ja vastuullisen kilpailun turvaamista. Tilaajavastuulakia uudistetaan osana harmaan talouden torjuntaohjelmaa.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 573 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2014—2020 käynnistyy ja samalla vanhan ohjelmakauden käytännön toteutus ja sulkemistoimet jatkuvat vuoden 2015 loppuun saakka. Yksityiskohtaisemmin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastoista on yleisperustelujen kohdassa Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot.

Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 95 milj. euroa. Kotouttamisohjelman vaikuttavuutta vahvistetaan perustamalla työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen kotouttamisen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea paikallisten toimijoiden osaamista maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseksi. Keskus seuraa ja arvioi kotouttamisen toimeenpanoa. Arvioidaan kotouttamiskoulutuksen toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä valmistellaan esitykset tarvittavista muutoksista. Kotoutumisen, kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden seurannan toimeenpanoa jatketaan ja seurantajärjestelmää kehitetään edelleen.

Työllisyyden edistäminen

Työllisyyden edistämiseksi alle kolmen vuoden työhistorian omaavien ansiopäivärahakauden enimmäiskestoaika lyhenee 400 päivään, työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä. Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan enimmäistaso yhtenäistetään siten, että soviteltu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään 95 % päivärahan perusteena olevasta palkasta nykyisen 90 prosentin ja 100 prosentin sijaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa koskevat 500 ja 180 päivän rajoitukset kumotaan, korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kokonaan työssäoloehtoon, työmarkkinatuen tarveharkinta ulotetaan myös ensimmäisiin 180 päivään ja työmarkkinatuen omavastuu otetaan vain kerran. Lisäpäiväoikeuden ikärajaa korotetaan yhdellä vuodella v. 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. Valtion menoihin ikärajan korotus vaikuttaa vasta v. 2015. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014 ja uudistusten kokonaisvaikutus valtion menoihin tuo lisäystä 0,75 milj. euroa v. 2014. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Tähän on varattu 0,5 milj. euroa.

Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennettäväksi 72 päivästä 120 päivään vuodesta 2014 lähtien. Vaikutus valtion kustannuksiin on vähäinen, koska valtio rahoittaa vain vähimmäispäivärahat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 milj. eurolla v. 2014. Lisäksi osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelman pilotointiin on varattu 0,8 milj. euroa vuosille 2014—2016, josta 0,4 milj. euroa kohdentuu vuodelle 2014.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja eräisiin palveluihin ehdotetaan 2 615 milj. euroa, missä on lisäystä 66 milj. euroa vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Enimmäisasumismenoja korotetaan, mikä lisää valtion menoja 6 milj. euroa v. 2014 ja vuositasolla 10 milj. euroa. Enimmäisasumismenojen korotus kohdennetaan kuntaryhmittäin siten, että se tehokkaimmin vähentää enimmäisasumismenonormien ylityksiä.

Lapsilisiin ehdotetaan 1 483 milj. euroa. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan v. 2014 olevan n. 558 500. Lapsilisien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 2013—2015.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Työnantajilta peritään sairausvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Työnantajien vakuutusmaksujen yhteismäärä nousee työeläkemaksujen ja sairausvakuutusmaksun kohotessa. Lisäksi työnantajat maksavat tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksua.

Vakuutetuilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua, palkansaajilta ja yrittäjiltä lisäksi sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lisäksi vakuutetuilta peritään työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkevakuutusmaksua. Vakuutettujen sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja työeläkevakuutusmaksujen kohotessa.

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2014 on arviolta 2 476 milj. euroa ja valtion osuus arviolta 143 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista.

Vuodesta 2014 lukien valtio korvaa sairaanhoitovakuutuksen kautta kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, arviolta 11 milj. euroa, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista. Sairausvakuutuksen kautta korvaukset kohdentuvat terveydenhoitoa järjestäneille kunnille. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi vakuutetut arviolta 1 256 milj. euron osuudella ja valtio yhteensä arviolta 1 152 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan v. 2014 kaikkiaan 5 081 milj. euroon (n. 4 872 milj. euroa v. 2013). Merkittävin kasvu aiheutuu sairaus- ja vanhempainpäivärahamenojen sekä matkakorvausmenojen kasvusta. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu 8,4 milj. euroa.

Kokeilua YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatketaan. Kokeilu lisää valtion sairausvakuutuksen menoja 0,2 milj. euroa v. 2014.

Lakiehdotus rajat ylittävästä terveydenhuollosta, joka sisältää ns. potilasdirektiivin toimeenpanon vahvistaa säännöt turvallisen ja laadukkaan, rajat ylittävän terveydenhuollon palvelujen saatavuuden helpottamiseksi EU- ja ETA -valtiossa ja Sveitsissä. Lakiehdotuksen toimeenpanon kustannuksiksi on arvioitu n. 7 milj. euroa v. 2014. Direktiivi edellyttää myös kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen käynnistämistä jo v. 2013. Näiden toimintakuluihin ehdotetaan n. 1,3 milj. euroa vuodelle 2014.

Ns. yhdistelmälupadirektiivi saatetaan kansallisesti voimaan 1.1.2014. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan EU:n alueelle kolmansista maista tulevia työntekijöitä yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla. Direktiivi lisää terveydenhuollon kustannuksia ja sairausvakuutuskorvausmenoja n. 3,6 milj. eurolla kotikuntaa vailla olevien henkilöiden osalta, lapsilisämenoja 1 milj. eurolla ja eräitä valtion korvattavia perhe-etuuksia 0,4 milj. eurolla.

Eläkkeet

Kansaneläkkeen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu 63 vuoteen v. 1952 ja sen jälkeen syntyneiltä, mikä vähentää kansaneläkemenoja 1 milj. euroa v. 2014 ja 2 milj. euroa vuodesta 2015 lähtien.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislakia jatketaan vuosille 2014—2017, mikä säästää valtion menoja 0,5 milj. euroa vuodessa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkemomenteille on v. 2014 varattu eläkkeisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa 4,54 mrd. euroa. Valtio rahoittaa kansaneläkkeet 2 419 milj. euroa ja takuueläkkeet 159 milj. euroa. Lisäksi maatalousyrittäjien eläkkeisiin käytetään 608 milj. euroa, yrittäjäeläkkeisiin 100 milj. euroa, merimieseläkkeisiin 62 milj. euroa ja maatalousyrittäjien tapaturmaeläkkeisiin 17,2 milj. euroa.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,6 % (v. 2013 nousu 2,8 %) vuoteen 2013 verrattuna ja palkkakertoimen 2,0 % vuoteen 2013 verrattuna (v. 2013 2,8 %). Kansaneläkeindeksin arvioidaan nousevan 1,5 % (v. 2013 2,8 %). Kehyspäätöksestä poiketen eräisiin kansaneläkelaitoksen toimeenpanemiin perusturvaetuuksiin ja toimeentulotukeen tehdään täysimääräinen kansaneläkeindeksin korotus v. 2014. Arviot ovat talousarvioesityksen laadintavaiheen arvioita, jotka tarkentuvat lokakuussa 2013.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan v. 2014 yhteensä 2,7 mrd. euroa (2,65 mrd. euroa v. 2013).

Valtion korvaukseen kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen arvioidaan v. 2014 n. 26,5 milj. euroa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan n. 21 000 henkilöä (19 000 v. 2013).

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 273,3 milj. euroa, josta 135,1 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 66,2 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 31,3 milj. euroa rintamalisiin ja 32,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden kasvaa kustannustason ja kuntoutustarpeen kasvun myötä. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 20 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on palvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus, omaishoidon tukipalveluja parannetaan, opiskelija- ja oppilashuoltoa sekä lastensuojelua kehitetään, minkä lisäksi panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kunnilta siirretään lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan myös pahoinpitelyrikoksiin. Rahoitusvastuun siirto 2,2 milj. euroa kunnilta valtiolle on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti.

Kemikaalien markkinavalvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle 1.9.2013 lukien, minkä johdosta vähennetään valtionosuuksista 0,375 milj. euroa v. 2014.

Lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta säädetään Suomessa työskentelevien EU- ja ETA -valtioiden ja Sveitsin kansalaisten julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta v. 2014 alkaen. Siirtoon liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksista 11 milj. euroa.

Lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden menoihin kohdennettavaa valtion rahoitusta lisätään 5,84 milj. euroa liittyen tukikohtainvestointien ja niihin liittyvien käyttöomaisuus- ja irtaimistohankintojen rahoitukseen. Vastaava rahoitusosuus sekä jo aiemmin päätetty kuntien rahoitusosuutta vastaava määrä 16,3 milj. euroa eli yhteensä runsaat 22 milj. euroa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta.

Kuntataloutta, valtiontukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7 Peruspalvelubudjettitarkastelu.

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta sekä poronhoitajien sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan ehdotetaan 225 milj. euroa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin ehdotetaan 1 milj. euron tasokorotusta. Turkistuottajien lomituspalvelujen kustannusten 0,9 milj. euron säästö ehdotetaan siirrettäväksi lomituspalvelujen hallintomenoihin kohonneisiin hallintokustannuksiin ja Lomitusnetin laajentamiseksi myös turkistuottajien lomituspalveluihin. Poronhoitajien sijaisapukokeilun jatkamiseen v. 2014 ehdotetaan 0,3 milj. euron määrärahaa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 178,5 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 16,3 milj. euroa.

Valtionavustusta UKK-instituutin menoihin korotetaan 150 000 eurolla määrärahan siirrolla terveyden edistäminen -momentilta.

Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintameno sisältää harmaan talouden torjunnan vahvistamiseen yhteensä 1,3 milj. euroa ja VERA -tietojärjestelmän kehittämiseen 0,3 milj. euroa. Lisäksi määrärahassa on huomioitu kemikaalilain uudistuksen liittyen valvonnan siirtona 40 000 euroa momentille 32.40.05.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008—2016 toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Yhteensä niihin ehdotetaan määrärahaa 53,5 milj. euroa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 milj. euroa. Metsähallituksen luontopalveluiden julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 29 milj. euroa.

Vihreään talouden edistämiseen ehdotetaan 2,5 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää erityisesti ilmastopolitiikkaan liittyviin selvityksiin, tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuuden parantamiseen sekä materiaalien käsittelyn ja kierrätyksen tehostamiseen. Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjaukseen varataan 12 milj. euroa, minkä lisäksi öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankintaan ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Energiatehokkuuden parantamiseen sekä energiatehokkuutta koskevien direktiivien kansalliseen voimaan saattamiseen liittyviin selvityksiin varataan 1 milj. euroa. Asuntojen korjaus- ja energia- avustuksiin osoitetaan yhteensä 43 milj. euroa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisen toimenpideohjelman toimeenpanoon osoitetaan lisäpanostuksia. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi ehdotetaan Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman jatkamista 0,9 milj. euron rahoituksella v. 2014.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vastaa vuodesta 2014 lähtien ARA-vuokra-asuntojen vuokrienmäärityksen valvonnasta.

Asuinalueiden kehittämiseen suunnataan 4 milj. euroa painottaen erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi käyttöön otettuun määräaikaiseen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustukseen kohdennetaan 100 milj. euroa.

Kasvukeskuksissa kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä erityisesti työpaikkakeskittymien läheisyydessä ja alueilla, jotka voivat tukeutua hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on eheiden, toimivien ja kilpailukykyisten kaupunkiseutujen luominen vahvistamalla kuntien keskinäistä sekä koko kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 milj. euroa. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi lisäksi 120 milj. euron investointiavustuksilla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan hallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Toimivia asumisratkaisuja ja asuinoloja ikääntyneille edistetään ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman mukaisesti. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa.