Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
       8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot
          8.2. Liikelaitokset
          8.3. Valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2014

8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikkaPDF-versio

8.1. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot

Valtiolla on yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2014 olevan n. 5,3 mrd. euroa ja menojen n. 4,9 mrd. euroa, jolloin rahastotalouden nettomääräinen ylijäämä on n. 0,3 mrd. euroa. Kansantalouden tilinpidossa Valtion eläkerahasto luetaan kuuluvaksi työeläkelaitosten sektoriin muiden valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ollessa osa valtionhallinnon sektoria. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on arviolta n. 0,2 mrd. euroa v. 2014.

Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä 1,8 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi 0,5 mrd. euroa v. 2014. Siirtoa budjettitaloudesta rahastoihin kasvattaa vuodesta 2013 lähtien yleisradioveron käyttöönotto suoraan rahastoon kerättyjen televisiolupamaksujen sijaan. Samasta syystä rahastojen sekalaiset tulot alenevat. Vuoden 2012 korkea sekalaisten tulojen taso on seurausta huoltovarmuusvarastojen kierrätyksen aiheuttamasta rahaston liikevaihdon voimakkaasta kasvusta. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2012—2014.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

 20122013**2014**
    
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä867389
Sekalaiset tulot1 001263214
Eläkemaksut1 6371 6791 668
Korkotulot ja voiton tuloutukset905541514
Siirrot talousarviosta4504514
Tulot pl. rahoitustaloustoimet3 6343 0602 999
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut2 1361 9492 263
Tulot yhteensä5 7705 0095 262
    
Kulutusmenot399245200
Siirtomenot680816893
Korkomenot275216
Siirrot talousarvioon1 7411 8061 830
Muut menot000
Menot pl. rahoitustaloustoimet2 8472 9192 939
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset1 5891 6382 004
Menot yhteensä4 4354 5574 943
    
Nettorahoitusylijäämä1335452319

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahastovelka on n. 0,6 mrd. euroa. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2014 alussa n. 6,9 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 11,0 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 8,9 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,0 mrd. euroa ja aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,1 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina.

Vuonna 2014 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 615 milj. euroa. Uusien myönnettävien korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 040 milj. euroa ja vuokra-asuntojen rakentamislainojen takausvaltuudeksi 285 milj. euroa. Rahastosta maksettavien avustusten, akordien ja kehittämisrahan valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 259,9 milj. euroa. Valtion asuntorahastosta maksetaan lisäksi ennen vuotta 2006 myönnetyt asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustukset sekä v. 2010 myönnetyt asuntojen suhdanneluonteiset korjausavustukset. Vuonna 2014 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 90 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa vuoden 2014 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,3 mrd. euroa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyrkii tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja ns. Valtava-laitoksilta arviolta 1 259 milj. euroa v. 2014, mikä vastaa kuluvan vuoden kertymää. Työntekijäin eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon yhteensä 410 milj. euroa. Rahaston tuloja ovat myös sijoitustoiminnan tuotot, yhteensä arviolta 926 milj. euroa v. 2014 (arvio sisältää arvonmuutoksen).

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli maaliskuussa 2013 markkina-arvoltaan 1,3 mrd. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi eli 15,8 mrd. euroa, mikä on n. 17 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston määrä vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 1 740 milj. euroa v. 2014.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuoton.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen. Investointitukea suunnataan myös eläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja kotimaisen energian käytön edistämiseen. Maa- ja porotalouden investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen myönnetään rahoitustukea valtion talousarviosta lainojen korkotukena sekä Maatilatalouden kehittämisrahastosta avustuksina ja eräinä lainoina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 250 milj. euron lainapääomalle.

Vuonna 2014 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 141,5 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2013 siirtyväksi arvioidut erät. Vuonna 2014 talousarviosta ei siirretä varoja rahastoon. Hallitusohjelman mukaisesti rahaston toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioitiin v. 2012. Rahaston käytettävissä olevista tuloista EU:n rahoitusosuutta on n. 21,3 milj. euroa. Avustuksia arvioidaan v. 2014 myönnettävän 90 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu kolmesta erillisvarallisuudesta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT, jonka käytössä on FiR 1 –tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan n. 2,1 miljardia euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2013 kerättävät maksut ovat yhteensä n. 5,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,7 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2014 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2013 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttama sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen rakenteellisen pienenemisen johdosta maksun tuotto on alentunut pitkään vallinneesta 50 milj. euron tasostaan n. 45 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen jatkuvuudenhallinnan edistäminen. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrätysohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. Kierrätyskaupoista aiheutuu varmuusvarastojen tasearvojen voimakas nousu. Kierrätyskauppojen sekä eräiden osakehankintojen johdosta rahaston tase on noussut 1,8 mrd. euroon ja nousun odotetaan jatkuvan.

Valtioneuvosto vahvistaa huoltovarmuudelle uudet tavoitteet loppuvuonna 2013. Uusissa tavoitteissa viljan ja öljyn varmuusvarastointimääriä on tarkoitus alentaa 385 milj. euron edestä.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2012 lopussa n. 11,2 mrd. euroa, jossa kasvua n. 0,8 mrd. euroa edellisen vuoden loppuun verrattuna. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2013 alussa n. 737 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja vastuukanta kehittynee riskipitoisempaan suuntaan ottaen huomioon myös vientitakuulaissa 1.1.2013 voimaan tulleen erityisriskinoton lisäämisen. Suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään kohonnutta riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto (VVR)

Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2012 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otettiin käyttöön yleisradiovero, jota vastaava määräraha siirretään valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2014 määräraha on 510,5 milj. euroa.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan v. 2014 vain maatalouden interventiotoimintaa. Rahastosta ei makseta enää vuoden 2014 EU:n ruoka-apuohjelmasta aiheutuvia menoja. Interventiotoiminta (varastoihin ostot ja varastoista myynnit) on ollut vilkasta vuosina 2009—2011. Vuonna 2012 interventiotoimintaa ei viljojen korkean markkinahinnan vuoksi tapahtunut, eikä muillakaan interventioon hyväksytyillä maataloustuotteilla ollut markkinahäiriötä. Keväällä 2013 näköpiirissä olevien markkinanäkymien perusteella vuosina 2013 ja 2014 tilanteen arvioidaan jatkuvan samantyyppisenä.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2014 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,354 milj. euroa lähinnä interventiovarastoinnin menoja.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2014 olevan n. 9,88 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotta enemmän. Kertymän arvioidaan kasvavan 1—2 % vuosittain.

Rahaston rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana on merkittävä. Toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3,0 milj. euroa v. 2014.

Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2012 rahastosta maksettiin korvauksia 22,0 milj. euroa ja korvauspaineet ovat selvässä kasvussa torjunta-alus ja -kalustohankintojen vuoksi. Pysyvä öljynsuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta. Korotettua maksua 1,50 euroa öljytonnilta peritään vuosina 2010—2015.

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Senaatti-kiinteistöt ja Metsähallitus. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Liikelaitosten talous on valtion talousarvion ulkopuolella. Liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 2013 arvioidaan kertyvän valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 13.05.01 220 milj. euroa, josta 100 milj. euroa Senaatti-kiinteistöiltä ja 120 milj. euroa Metsähallitukselta.

Valtion liikelaitostoiminta v. 2014

Liikelaitos (konserni)LiikevaihtoTilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuottoOmavaraisuusasteInvestointimenotHenkilöstö keskim.
 milj. € muutos, %milj. €liikevaihdosta (%)(%)(%)milj. €lkm
         
Senaatti-kiinteistöt631,01,4128,020,34,163,3270266
(konserni)637,01,4136,021,44,262,3  
Metsähallitus345,41,0114,033,04,699,0201 074
(konserni)376,01,0114,030,04,698,0 1 227
Yhteensä976,4 242,0   2902 567

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2014 (milj. euroa)

LiikelaitosSenaatti-
kiinteistöt
MetsähallitusYhteensä
    
Tuloutukset talousarvioon   
— takausmaksut 7,0-7,0
— korot21,0-21,0
— voiton tuloutukset100,0120,0220,00
— lainojen takaisinmaksut78,2-78,2
Yhteensä206,2120,0326,2
    
Erityistehtävien määrärahat-34,134,1

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtio sitoutuu omistamiensa yritysten omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä. Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistäen näin yhteiskunnan kokonaisetua. Omistajapolitiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä ottaen huomioon myös työntekijöiden aseman turvaamisen muutoksessa. Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa.

Yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta on talouspoliittinen ministerivaliokunta tehnyt uudistetun kannanoton elokuussa 2012. Kannanoton peruslinjauksiin kuuluvat avoimuus, kohtuullisuus ja tulosperusteisuus. Kokonaispalkitseminen kiristyy kaikissa yrityksissä edelliseen vuodelta 2009 olevaan kannanottoon verrattuna.