Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
          6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen
          6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen
          6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2014

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on kääntää julkisen hallinnon tuottavuuskehitys selvään nousuun ja sitä kautta osaltaan tukea kestävää valtion taloutta.

Hallitusohjelman toimeenpanon avulla turvataan kansalaisten oikeus hyvään hallintoon koko maassa. Valtionhallinnossa toteutetaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten osallisuutta ja hallinnon läpinäkyvyyttä sekä lisätä toiminnan vaikuttavuutta, tuottavuutta sekä vastuullisuutta.

Kansalais- ja asiakaskeskeisyyden korostaminen lisää hallinnossa ja palvelutuotannossa tarvetta poikkihallinnollisiin ratkaisuihin ja muodostuneiden siilojen ja organisaatiorajojen purkamiseen. Valtion viranomaisten on jatkossa huolehdittava siitä, että sähköinen palvelukanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto. Asiakkaiden siirtymistä sähköiseen palveluun tuetaan, mutta asiakkaalle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus käyntiasiointiin.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla vastataan osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä sekä nostamalla esiin rakenteellisia uudistustarpeita. Ohjelman avulla kehitetään valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta toteuttamalla hallinnonalakohtaisia ohjelmia, joiden vaikuttavuutta, palvelukykyä, aikaansaannoskykyä, tuottavuutta ja taloudellisuutta seurataan. Hallinnonalakohtaiset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmat muodostavat ohjelman toimeenpanon ytimen ja ne muodostuvat VATU-hankkeista, inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Ministeriöt vastaavat hallinnonalan toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurantietojen tuottamisesta.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon uudistuksen keskeisin tavoite on vahvistaa hallitusohjelman ja hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja toimeenpanon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen.

Valtion tulosohjausjärjestelmän uudistamista jatketaan toteuttamalla tulosohjauksen kehittämishankkeen toimenpidelinjauksia sekä pilotoimalla mm. tulosohjauksen nelivuotiseen suunnittelukauteen siirtymistä. Koko valtionhallinnolle asetettavia yhteisiä tavoitteita ja niiden asettamisprosessia jatkokehitetään.

Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen

Julkisen hallinnon asiakaspalvelua uudistetaan. Tavoitteena on koota valtion ja kuntien käyntiasiakaspalvelu vuoden 2015 alussa alkavan siirtymäkauden aikana mahdollisimman laajasti koko maan kattaviin julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin, joista asiakas saa palvelun yhden luukun periaatteella. Asiakaspalveluun liittyen käynnissä on SADe-ohjelmaan sisältyvä etäpalveluhanke. Vuonna 2014 hankkeen tavoitteena on tarjota kansalaisille lisää etäpalveluyhteyksiä asiakaspalvelupisteistä viranomaisiin.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Valtiokonttori on selvittänyt vuosina 2011—2012 kattavasti talous- ja henkilöstöhallinnon uuden toimintamallin vaikutuksia resurssien käyttöön ja toiminnan tehokkuuteen. Selvityksen perusteella valtion taloushallintoon sitoutuu n. 16 % vähemmän työpanosta kuin lähtötilanteessa v. 2002. Henkilöstöhallinnossa vastaava kehitys on ollut n. 22 %. Uudistamiselle asetettiin lähtötilanteessa tavoitteeksi 40 prosentin tuottavuusparannus, joka sisälsi myös yhteisen tietojärjestelmän käyttöönoton tuomat vaikutukset. Tavoitteena on, että v. 2014 taloushallinnon tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistetään jatkamalla Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoja vahvistetun aikataulusuunnitelman mukaisesti sekä toteuttamalla tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä.

Kieku on keskitetysti rahoitettu laaja talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnan muutoshanke. Yhteinen toimintamalli kattaa prosessit, tietorakenteet ja palvelukeskuspalveluiden vakioidun käytön sekä em. toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Käyttöönottohankkeet toteutetaan Valtiokonttorin organisoimina yhteistyössä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet), ministeriöiden ja virastojen kanssa.

Valtion taloushallintoa kehitetään taloushallintostrategian mukaisesti niin, että se tuottaa päätöksenteon tarpeita tukevaa taloustietoa ja pyrkii kaikilla osa-alueilla taloudellisuuteen ja olennaisuuteen. Palkeet ja Valtiokonttori ovat kiinteä osa taloushallintoa ja toimivat virastojen ja laitosten kumppaneina. Tavoitteena on, että valtion kaikki toimijat toimivat yhteisten prosessien mukaan. Ministeriöiden tulee ohjata hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi toimintamallilla tavoiteltavien hyötyjen toteuttamiseksi sekä yhteisten tietojärjestelmien käytön ja prosessien tuottavuuden lisäämiseksi. Taloushallinnon osaamisen hallinta sekä tietojärjestelmien toimivuus ja helppokäyttöisyys varmistetaan.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Valtion toimitilastrategian mukaisesti valtionhallinnon työympäristöjä parannetaan peruskorjausten ja muutostöiden yhteydessä siten, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa kustannustehokkaasti ja tilaratkaisuissa varmistetaan valtion kokonaisetu ja yhteiskuntavastuullisuus. Erityisesti pyritään toimitiloihin, jotka mahdollistavat paremman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, huomioivat etä- ja liikkuvan työn lisääntymisen sekä tuovat tiloille joustavuutta muutoksissa. Valtion tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja yhteistä tilatietokantaa pidetään ajan tasalla. Valtion käyttämät tilat tulee valita hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta ja tilojen energiankulutusta vähennetään. Hallitusohjelman tavoitteen mukainen 10 milj. euron säästö toimitilatehokkuutta parantamalla vuoteen 2015 mennessä on kohdennettu hankkeille siten, että v. 2014 säästöistä toteutuu n. 6,4 milj. euroa. Tilatehokkuutta parannetaan edelleen vastaamaan muuttuneita työnteon tapoja sekä kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä.

Asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden inventointi

Asuntopoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti valtiovarainministeriön johdolla on inventoitu valtion asuntotuotantoon soveltuvia maa-alueita Helsingin seudulla. Toimenpideohjelman tavoitteiden edistämiseksi vielä joillakin virastoilla ja laitoksilla olevaa kiinteistövarallisuutta keskitetään valtion kiinteistöstrategian mukaisesti Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöt ryhtyy selvittämään nykyisten omistusten ohella keskitettävien maa-alueiden hyödyntämismahdollisuuksia asuntotuotannossa yhteistyössä valtiotoimijoiden kanssa.

Valtion hankintojen kehittäminen

Hallitusohjelman mukainen 55 milj. euron säästö yhteishankintojen lisäämisestä on kohdennettu hallinnonaloille. Valtion hankintatoimen kehittämisessä panostetaan hankintaosaamisen lisäämiseen sekä hankintamenettelyjen ja -ohjeiden kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään hankintatoimen taloudellisuuteen, tehokkuuteen sekä hankintojen ympäristö- ja vastuullisuusnäkökulmiin. Tavoitteena on, että yhteishankintojen käyttöaste kasvaa (80 %) ja puitesopimusten käyttöalaa laajenee. Sopimusten käytön volyymitavoite v. 2014 on n. 700 milj. euroa. Valtion hankintatoimen neuvottelukunnan avulla varmistetaan, että hankintatoimelle asetetut konsernitason tavoitteet saavutetaan.

Aluehallinto

Aluehallintoa kehitetään eduskunnalle aluehallinnon uudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta annetun selonteon linjausten ja eduskunnan siihen antaman vastauksen mukaisesti. Vuoden 2014 alusta lukien toteutetaan kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävien, kulttuurin toimialan peruspalveluiden arviointitehtävien ja oppilaitosrakentamiseen liittyvien tehtävien siirto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta aluehallintoviranomaisille sekä poliisin vastuualueiden lakkauttaminen aluehallintovirastoista. Tarkoitus on, että vuoden 2014 aikana toteutetaan aluehallintovirastojen toimivallan muuttaminen osassa tehtäviä valtakunnalliseksi erikseen tehtävän selvityksen mukaisesti sekä käynnistetään mahdollisesti maistraattien liittäminen osaksi aluehallintovirastoja. Aluehallintovirastojen määrää ja aluejakoa arvioidaan.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen toiminnan painopisteet

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen (ICT) toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta. Toimintaa kehitetään julkisen hallinnon ICT-strategian mukaisesti.

Valtion yhteinen perustietotekniikka- ja tietojärjestelmien palvelukeskus (TORI) aloittaa toimintansa 1.1.2014 lain valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen järjestämisestä tultua voimaan. Uuteen palvelukeskukseen arvioidaan siirrettävän vuosien 2014—2016 aikana 80 viraston ja laitoksen toimialariippumattomat tehtävät ja vuoden 2014 loppuun mennessä n. 630 henkilötyövuotta. Valtioneuvoston kehyspäätöksen 2014—2017 mukaisesti jatketaan julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön. Valtiovarainministeriö on asettanut avoimen tiedon ohjelman koordinoimaan ja seuraamaan tietovarantojen avaamista ja kehittämään sitä varten yhteisiä käytäntöjä. Vuonna 2013 toteutettujen valtionhallinnon yhteisen ICT-hankesalkkuratkaisun käyttöönottojen jälkeen palvelussa siirrytään jatkuvan ylläpidon toimintamalliin.

Vuonna 2014 aloitetaan kansallisen palveluväylän toteuttaminen ja jatketaan palveluarkkitehtuurin kuvaamista. Valtiovarainministeriö ohjaa kansallisen tietoalan toimialat ylittävien tietoteknologisten palveluiden kehittämistä ja toimeenpanee kansallista tietopolitiikkaa. Tietoalan ohjauksen vahvistamisella ja kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisten toimialat ylittävien tietoteknologisten ratkaisujen toteutuksella pyritään vahvistamaan kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa.

Vuonna 2013 aloitettua valtionhallinnon ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanketta (SecICT) jatketaan ja sen osana julkisesta verkosta tapahtuvien tietoturvaloukkausten havainnointi- ja reagointikykyä parannetaan kehittämällä GovCERT- ja GovHAVARO-palveluita.

Valtiovarainministeriö osallistuu kuntasektorin verkostomaiseen tietohallintoyhteistyöhön ja sovittaa yhteen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. Vuonna 2014 toteutetaan mm. kuntarakenneuudistuksen ICT-muutostukea, Kuntatieto-hanketta ja Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa. SADe-ohjelman hankkeiden toteuttamat palvelut, lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuutta, saadaan pääosin valmiiksi. Vuonna 2014 levitetään palveluja valtakunnalliseen käyttöön ja jatketaan palvelujen asiakaskäyttöönottojen tukea, valtakunnallisia viestintätoimenpiteitä ja ohjelman riippumaton arviointia.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2014 n. 80 700 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,7 mrd. euroa.

Valtion 31.3.2014 päättyvä sopimus vuosille 2012—2014 on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisen raamisopimuksen mukainen. Sopimuksen viimeisten, 1.4.2013 toteutettujen korotusten ns. perintövaikutuksen johdosta talousarvioesityksessä lisätään toimintamenomäärärahoja 17,3 milj. euroa.

Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana. Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja hyvällä työnantajakuvalla. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut sekä työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla ja parantunut työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa. Hallinnon kehittyessä vahvistetaan julkisen toiminnan arvopohjaa, hyvän hallinnon periaatteita ja korkeatasoista virkamiesetiikkaa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa. Valtion johtajapolitiikan painopisteitä jatkossa ovat johtajien rekrytoinnin, valmennuksen ja urapolkujen ja liikkuvuuden kehittäminen sekä tehtävissä onnistumisen edistäminen. Valtiovarainministeriö on muodostanut erityisen valtionhallinnon johdon tukitoiminnon, joka toimii läheisessä vuorovaikutuksessa ministeriöiden ja virastojen johdon kanssa.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2011—2014

Tunnusluku2011201220131)20141)
     
Henkilöstön lukumäärä85 10082 80081 80080 700
Muutos edell. vuodesta, %-1,5-2,7-1,2-1,3
Henkilötyövuodet, lukumäärä83 30081 50080 50079 400
Muutos edell. vuodesta, %-1,7-2,2-1,2-1,4
Palkkasumma, milj. euroa2)3 6433 7063 7523 745
Työvoimakustannukset, milj. euroa2)4 5324 6074 6644 656
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö2)3 5203 6903 7803 820
Palkkojen sivukulut, %61,561,561,561,5
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa3)3 7764 0474 2324 409
Naisten osuus, %48,748,448,448,4
Henkilöstön keski-ikä, vuotta45,745,945,945,8

1) Vuosien 2013 ja 2014 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen, mutta ei muita vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Vuosien 2013 ja 2014 arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimuksista ja niiden soveltamisesta aiheutuvat lisäykset ja tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen.

3) Vuosina 2012—2014 eläkemeno ei sisällä Kevalle maksettavaa korvausta kunnallistettujen valtion toimintojen eläkkeiden korvaamisesta.