Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2014
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2014

1. YhteenvetoPDF-versio

Talouden näkymät

Vaikka euroalueen taantuma päättyy v. 2013, pysyy talouskasvu myös jatkossa hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v. 2013. Vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana.

Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin 2012—2013 heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne.

Talouspolitiikan linja

Talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen tasapainottaa valtiontaloutta ja kääntää valtionvelka selkeään laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita talouden kasvun vahvistamiseksi. Lisäksi hallitus aloittaa kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi tarvittavat toimet vuoteen 2015 mennessä.

Suomen julkisen talouden tavoitteenasettelua määrittää myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti asetettava keskipitkän aikavälin tavoite, joka asetetaan julkisyhteisöjen rakenteelliselle rahoitusasemalle. Vakausohjelmassa keväällä 2013 tavoite asetettiin -0,5 prosenttiin BKT:sta.

Hallitus on päättänyt välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista niin hallitusohjelman ja ensimmäisen kehyspäätöksen yhteydessä kuin keväiden 2012 ja 2013 kehyspäätöksissä. Toimet toteutetaan asteittain ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 4,8 mrd. eurolla vuodesta 2017 lukien.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sekä valtion että koko julkisen talouden velka kasvaa suhteessa kokonaistuotantoon ennustejakson ajan. Lisäksi julkisyhteisöjen velka ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon v. 2014. Valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Lisäksi julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on jäämässä tavoitteeksi asetettua suuremmaksi.

Tuloarviot

Vuonna 2014 budjettitalouden tulojen (pl. lainanotto) arvioidaan olevan n. 47,2 mrd. euroa ja verotulojen n. 40,1 mrd. euroa. Budjettitalouden tulot kasvavat vajaa 3 % verrattuna vuodelle 2013 budjetoituun (ml. lisätalousarvioesitykset). Kokonaistuotannon supistuminen v. 2013 ja vaatimaton talouskasvu v. 2014 rajoittavat veropohjien kasvua.

Veroperustemuutokset

Mittaluokaltaan merkittävin veropoliittinen ratkaisu on yhteisö- ja osinkoverouudistus. Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotusta muutetaan. Veropohjaa laajennetaan elinkeinoverotuksessa poistamalla edustuskulujen vähennysoikeus, rajoittamalla yritysten korkomenojen vähennysoikeutta ja muuttamalla pitkäikäisten investointien poistot hyödykekohtaiseksi.

Vuonna 2014 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista: alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 230 milj. euroa ja liikennepolttoaineiden veronkorotuksen ja sähköveron korotuksen 195 milj. euroa.

Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan siten, että 40 000 euron ylittävältä osalta pääomatulon vero on 32 %. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Kilometrikorvausten verotuksen perusteita muutetaan. Hallituksen päätöksen mukaisesti ansiotuloveroperusteita ei tarkisteta inflaation ja ansiotason nousun mukaisesti v. 2014. Ansiotuloverotuksen oikeudenmukaisuutta edistetään kasvattamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 400 euroon.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53 920 milj. euroa, mikä on n. 0,6 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 2,9 % vuoden 2013 varsinaisen talousarvioon verrattuna.

Hallituksen päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi hillitsevät menokasvua ja alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräisesti n. 0,6 mrd. eurolla vuoden 2013 säästöihin verrattuna. Säästöjä kohdistuu aiemmin päätetyn mukaisesti mm. kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen, puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin sekä kehitysyhteistyömenoihin. Valtiontalouden määrärahatason alenemiseen vuoteen 2013 verrattuna vaikuttaa myös mm. viennin jälleenrahoituksen ja alusluototuksen siirtyminen Finnveran kautta toteutettavaksi.

Määrärahatasoa korottavat toisaalta hallituksen päättämät lisäpanostukset mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen ja kouluttamattomien varannon purkuun, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, LNG-terminaaleihin investoimiseen ja uuden kasvurahaston pääomittamiseen. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä valtion eläkemenojen kasvu.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

 2012
tilinpäätös
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
Muutos, %
2013—2014
     
Ansio- ja pääomatulovero7 8698 5978 8793
Yhteisövero2 9063 1982 477-23
Arvonlisävero15 81416 80317 0301
Muut verot10 73111 32511 6713
Muut tulot8 4137 1107 1390
Yhteensä45 73347 03347 1960
Nettolainanotto ja velanhallinta1)4 7037 5036 724-10
Tuloarviot yhteensä50 43754 53653 920-1
     
Kulutusmenot13 61213 96914 0931
Siirtomenot34 68436 54336 6400
Sijoitusmenot3 2572 1501 355-37
Muut menot1 8931 8731 832-2
Määrärahat yhteensä53 44654 53653 920-1
     
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet)-607   

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -64 milj. euroa v. 2012, -50 milj. euroa v. 2013 ja -50 milj. euroa v. 2014.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehys vuodelle 2014 on 42 796 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 42 513 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2014 jää n. 83 milj. euron jakamaton varaus 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Toimenpiteet työllisyyden ja kasvun tukemiseksi

Vuonna 2014 käynnistetään pitkäaikainen kasvurahoitusohjelma vahvistamaan pääomasijoitusmarkkinoita ja tukemaan pk-yritysten kasvua. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 30 milj. euroa, joka käytettäisiin uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen. Tavoitteena on vähintään 100 milj. euron rahasto, johon sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti. Osana kasvurahoitusohjelmaa Finnvera Oyj:lle ehdotetaan 5 milj. euron pääomalainaa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Lisäksi alkavan kasvuvaiheen yrityksille tarjottavat rahastosijoitukset siirretään Tekesin hoidettavaksi. Toimintaa varten perustetaan sijoitusyhtiö ja toimintaan arvioidaan käytettävän vuosittain 20 milj. euroa.

Vuonna 2015 voimaan tulevaan rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan 90 milj. euron investointituen myöntämisvaltuudella nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 60 milj. euroa, josta 20 milj. euroa on varattu merituulivoiman demonstraatiohankkeelle.

Suurimmilla kaupunkiseuduilla aiesopimusten tavoitteena on eheiden, toimivien ja kilpailukykyisten kaupunkiseutujen luominen. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä 10 milj. eurolla. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikka-avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 milj. euron korkotukivaltuuksia sekä 285 milj. euron takauslainavaltuuksia. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi korkotuen lisäksi 120 milj. euron investointiavustuksilla. Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi käyttöön otettuun määräaikaiseen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustukseen kohdennetaan 100 milj. euroa vuodelle 2014. Lisäksi asuntojen korjaus- ja energia- avustuksiin osoitetaan yhteensä 43 milj. euroa.

Julkisten tietovarantojen avaaminen

Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä liikenneverkkotiedot muutetaan maksuttomiksi, johon ehdotetaan n. 1,5 milj. euroa. Myös sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot muutetaan maksuttomiksi, johon osoitetaan yhteensä 5,2 milj. euron lisärahoitus. Myös Liikenteen turvallisuusvirastolle (0,9 milj. euroa) ja Tilastokeskukselle (0,3 milj. euroa) ehdotetaan määrärahalisäyksiä julkisten tietovarantojen avaamiseen.

Ns. työurasopimuksen myötä muutoksia työttömyysturvaan

Työllisyyden edistämiseksi alle kolmen vuoden työhistorian omaavien ansiopäivärahakauden enimmäiskestoaika lyhenee 400 päivään, työssäoloehto lyhenee 34 viikosta 26 viikkoon ja työllistymistä edistävistä aktiivitoimenpiteistä kieltäytyminen 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana lyhentää päivärahakautta 100 päivällä. Ansiopäivärahan korvaustasoja vähennetään ja työllistymistä edistäviin aktiivitoimenpiteisiin osallistuville maksetaan muutosturvan mukaista päivärahaa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2014. Vaikutus valtion menoihin on vähäinen v. 2014.

Osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelma käynnistetään. Pilotointiin on varattu 0,4 milj. euroa vuodelle 2014. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennettäväksi 120 päivään. Vaikutus valtion kustannuksiin on vähäinen. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään, mikä lisää valtion menoja 2,4 milj. eurolla v. 2014.

Nuorten yhteiskuntatakuu ja opintojen tukeminen

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutusta jatketaan. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja ehdotetaan lisättäväksi n. 700 kevään 2013 kehyspäätöksen mahdollistamaan tasoon nähden, mikä tarkoittaa 3 milj. euron valtionosuuden lisäystä. Valtakunnallisen työpankkikokeilun kohderyhmää laajennetaan koskemaan nuorisotakuun piiriin kuuluvia nuoria, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa. Laajennukseen ehdotetaan 0,5 milj. euron määräraha.

Opintoraha ehdotetaan sidottavaksi indeksiin 1.8.2014 lukien. Lisäksi opintolainan valtiontakauksia ehdotetaan korotettavan 100 eurolla 400 euroon kuukaudessa. Opintolainavähennysjärjestelmä ehdotetaan korvattavaksi tutkinnon tehokkaampaan suorittamiseen kannustavammalla opintolainahyvitysjärjestelmällä. Maahanmuuttajille tarkoitettu lukio- ja ammattikorkeakouluopetukseen valmistava koulutus otetaan opintotuen piiriin.

Kokeilua YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistavaksi jatketaan.

Kuntatalous

Kuntien valtionavut ovat v. 2014 yhteensä n. 10,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet n. 9,6 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät n. 1½ % vuoteen 2013 verrattuna.

Kuntatalouteen kohdistuu 362 milj. euron valtionosuussäästö, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia, mikä vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 milj. eurolla. Toisaalta kuntien saamia tuloja korottaa jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) sekä kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa). Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa 257 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2013.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kohdennetaan asteittain 130 milj. euron lisäys vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2014 vanhuspalvelulain toimeenpanoon osoitetaan 54,5 milj. euroa. Omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan edelleen 10 milj. euroa. Valtionosuuksiin lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen 8,45 milj. euroa v. 2014. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 milj. euroa. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan v. 2014 valtionosuutta 4,65 milj. euroa, josta toimeenpanokustannusten osuus aloitusvuonna olisi 1,25 milj. euroa.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha ehdotetaan korvattavaksi uudella joustavalla hoitorahalla. Valtionosuuksia lisätään 11 milj. eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyvän päivähoidon tarpeen johdosta.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2014 n. 6,6 mrd. euroa eli -3,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionvelka

Vuoden 2014 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 100 mrd. euroa, mikä on n. 49 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,8 mrd. euroa, mikä on suunnilleen vuoden 2013 tasoa. Vaikka valtionvelka kasvaa, korkomenot pysyvät matalina alhaisten korko-oletusten vuoksi.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja % suhteessa BKT:hen