Talousarvioesitys 2011
2.3. Julkisen talouden näkymät
Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni v. 2009 yli 12 mrd. euroa eli lähes 7 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä oli seurausta veropohjan keskeisten tekijöiden, kuten yksityisen kulutuksen, yritysten tulosten ja palkkasumman laskusta samaan aikaan kun kokomaismenot kasvoivat mm. elvytystoimien sekä työttömyysmenojen nousun vuoksi. Vaikka talous kääntyy kuluvana vuonna nousuun, alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Alijäämän arvioidaan v. 2010 olevan hiukan suurempi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä 3 % suhteessa BKT:hen. Finanssipolitiikka on vielä v. 2010 talouskasvua tukevaa.
Vuonna 2011 julkisen talouden tila kohenee, vaikka se pysyy edelleen 1,4 % alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Talouskasvun viriäminen ja toteutettavat veronkorotukset lisäävät julkisen talouden kokonaistuloja. Kokonaismenojen kasvua rajoittavat mm. verrattain maltilliset palkankorotukset ja menopuolen elvytystoimien asteittainen purkaminen. Suomen julkisen talouden olisi oltava reilusti ylijäämäinen, jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla.
Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon oli v. 2008 alimmillaan sitten 1990-luvun alun. Vuonna 2009 velkasuhde kohosi peräti 10 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin ja velkaantuminen lisääntyy edelleen tänä ja ensi vuonna. Velan kasvu on v. 2010 alijäämää suurempi mm. Kreikalle myönnetyn lainan vuoksi. Vaikka velkasuhde on kasvussa, ei 60 prosentin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä raja ole vielä lähivuosina ylittymässä.
Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen
Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
| 2006 | 2007 | 2008 | 2009* | 2010** | 2011** | |
| suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia | ||||||
| Verot ja sosiaaliturvamaksut | 43,7 | 42,9 | 43,0 | 43,0 | 42,7 | 43,5 |
| Julkisyhteisöjen menot | 49,0 | 47,2 | 49,3 | 56,0 | 56,1 | 55,2 |
| Julkisyhteisöjen nettoluotonanto | 3,9 | 5,2 | 4,2 | -2,7 | -3,3 | -1,4 |
| Valtionhallinto | -0,2 | 1,0 | 0,5 | -4,9 | -5,9 | -4,3 |
| Paikallishallinto | -0,4 | -0,2 | -0,4 | -0,5 | -0,2 | -0,1 |
| Työeläkelaitokset | 4,3 | 4,1 | 3,9 | 2,9 | 2,9 | 3,1 |
| Muut sosiaaliturvarahastot | 0,2 | 0,3 | 0,1 | -0,3 | -0,1 | -0,1 |
| Perusjäämä | 3,5 | 4,5 | 3,2 | -3,4 | -3,9 | -2,1 |
| Julkisyhteisöjen velka (EMU) | 39,7 | 35,2 | 34,1 | 43,9 | 49,1 | 50,4 |
| Valtionvelka | 35,6 | 31,2 | 29,5 | 37,5 | 43,0 | 45,4 |
Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Valtiontalous muodostaa suhdanneherkimmän osan julkisesta taloudesta. Taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen näkyy voimakkaimmin yhteisö-, pääomatulo- ja autoverotuotoissa, jotka laskivat jyrkästi v. 2009. Vuonna 2010 valtion verotulot kasvavat yli 2 % ja v. 2011 jo lähes 10 %, jos talous elpyy ennustetun mukaisesti. Arvonlisäverotuksen ja energiaverotuksen kiristäminen vahvistavat verotulojen kasvua.
Valtiontalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli v. 2009 runsas 8 mrd. euroa. Vaikka tulojen kasvu on nopeutumassa ja menojen kasvu samaan aikaan hidastumassa, säilyy valtion rahoitusasema syvästi alijäämäisenä vuosina 2010 ja 2011. Valtionvelka kasvaa vuoden 2011 loppuun mennessä arviolta 85 mrd. euroon, mikä on 30 mrd. euroa enemmän kuin viimeisen talouskriisiä edeltäneen vuoden 2008 lopussa. Ilman korjaavia toimenpiteitä kehitys jatkuu samansuuntaisena myös tämän jälkeen.
Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan
Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi selvästi jo vuoden 2009 tasapainokehityksessä. Kuntasektorin nettoluotonanto ei romahtanut, vaan pysyi edeltävien vuosien keskimääräisellä tasolla n. -0,5 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.
Kuntatalouden vuoden 2010 näkymiä parantavat kuntien tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus verotuloihin. Kunnallisverokehitys pysyy vielä heikkona työttömyyden kasvaessa, mutta yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien verotulot kääntyvät 2½ prosentin kasvuun. Lisäksi valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena 6 %. Taantuman jälkien korjaaminen pakottaa kunnat kuitenkin jatkamaan säästötoimia. Kulutuksen määrän arvioidaan pysyvän ennallaan ja nimellisen kulutuksen kasvavan kustannustason kohoamisen myötä 2½ %. Kun investointien arvioidaan hieman vähenevän, kuntatalouden alijäämä pienenee n. -0,2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
Vuonna 2011 verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan lisääntyvän verrattain hyvin. Arvioitu 4 prosentin kasvu on kuitenkin selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaampaa. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli menojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Kun kuntien investointien ennakoidaan hieman lisääntyvän, kuntatalouden vakauden kannalta keskeistä on kulutusmenojen ja erityisesti palkkamenojen kasvun hallinta. Nimellisten kulutusmenojen arvioidaan kasvavan maltillisesti n. 3 %, jolloin kuntien alijäämä edelleen hieman pienenisi. Uhkana kuntatalouden kohenemiselle on kuntien kustannustason ja erityisesti kunta-alan ansiotason oletettua nopeampi nousu.
Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan
Sosiaaliturvarahastot ovat kokonaisuudessaan selvästi ylijäämäisiä. Ylijäämä kertyy yksinomaan työeläkerahastoihin, joilla varaudutaan väestön ikääntymisestä johtuvaan eläkemenojen kasvuun. Muut sosiaaliturvarahastot ovat lähellä tasapainoa. Viime vuosien syvä taantuma heikensi sosiaaliturvarahastojen tilaa, mutta lähivuosien näkymät ovat hieman valoisammat.
Sosiaaliturvaetuudet kasvavat v. 2010 edellisvuodesta n. 4½ %. Nopeimmin kasvavat työttömyysvakuutusmenot. Työeläkemenojen kasvu hidastuu edellisvuodesta olennaisesti pienemmän indeksikorotuksen takia. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat lähes 4½ % v. 2010. Sosiaalivakuutusmaksut kokonaisuutena nousevat jonkin verran huolimatta kansaneläkevakuutusmaksun poistumisesta, lisäksi palkkasumman kasvu lisää maksutuloja. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämän arvioidaan kasvavan hieman alle 5 mrd. euroon, eli 2,8 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
Vuonna 2011 sosiaaliturvaetuuksien kasvuksi arvioidaan runsas 4½ %. Työttömyysetuudet supistuvat kohentuvan työllisyystilanteen ansiosta. Työeläkemenojen kasvu on edellisvuotta nopeampaa inflaation kiihtymisestä aiheutuvasta suuremmasta indeksikorotuksesta johtuen. Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat nopeammin kuin etuusmenot, runsaat 5 %, johtuen palkkasumman kasvusta sekä sosiaalivakuutusmaksujen korotuksista. Palkansaajien ja yksityisen sektorin työnantajien työeläkemaksuprosentit nousevat jonkin verran. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvaa n. 5,7 mrd. euroon, eli 3 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.