Talousarvioesitys 2011

2.1. Kansainvälinen talous

Maailmantalouden elpyminen jatkuu ripeänä. Maailman bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan sekä kuluvana että ensi vuonna yli 4 %. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka talouskasvuksi ennustetaan 9,5 % v. 2010 ja 9 % v. 2011. Nopean kasvun taustalla ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet, joilla hallitukset ovat paikanneet lamassa supistunutta yksityistä kysyntää, mutta erityisesti kehittyvissä talouksissa myös yksityinen kysyntä on vahvaa.

Maailmankaupan kasvu jatkuu nopeana erityisesti Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Toisaalta kapasiteettien käyttöasteet alkavat jo saavuttaa lamaa edeltänyttä tasoa, mikä osaltaan tulee hidastamaan kaupan kasvua. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan v. 2010 18 % ja v. 2011 10 %. Kehittyvien maiden tuonti on jo ylittänyt lamaa edeltävän tason. Suomi menetti markkinaosuuttaan vientimarkkinoilla jo ennen finanssikriisiä, eikä suuntaa ole onnistuttu muuttamaan.

Yhdysvaltain talous on toipunut varsin nopeasti. Yhdysvalloissa mahdollisuus hankkia rahoitusta myös pankkijärjestelmän ulkopuolelta on vaimentanut pankkikriisin vaikutuksia reaalitalouden aktiviteettiin. Yhdysvaltain talouden ennustetaan kasvavan yli 3 prosentin vauhtia v. 2010. Kasvun odotetaan hidastuvan n. 3 prosenttiin v. 2011 muun muassa edelleen heikkenevän työttömyyden ja julkisen talouden mittavien sopeuttamistarpeiden vuoksi.

Euroalueen talouden elpyminen on hidasta; v. 2010 euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan puolitoista prosenttia ja v. 2011 n. 2 %. Myös tuonti euroalueelle jää heikoksi. Julkisten vajeiden vakautustoimet hidastavat kasvua vuosina 2010 ja 2011, mutta keskipitkällä aikavälillä niiden arvioidaan piristävän euroalueen näkymiä, kun yksityisille investoinneille syntyy tilaa ja kotitaloudet rohkaistuvat kuluttamaan.

Inflaatiopaineiden odotetaan säilyvän maltillisina koko ennusteperiodin, koska öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen arvioidaan nousevan vain maltillisesti. Pidemmällä aikavälillä inflaatioriskiä kehittyneissä maissa korottaa keskuspankkien taseiden paisuminen eli rahanmäärän lisääntyminen yksityisellä sektorilla.

Ennusteeseen sisältyy riskejä molempiin suuntiin. Vielä ei ole selvää millaiselle tasolle rahoitusmarkkinoiden riskilisät asettuvat finanssikriisin jälkeen. Alhaiset riskilisät saattavat kiihdyttää investointeja ja hyödyttää myös Suomen vientiä. Vastaavasti korkeat riskilisät vähentävät kaupan ja investointien rahoitusta. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät talouskasvun haurauteen, julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon sekä työttömyyslukujen hitaaseen korjautumiseen.

Euroopassa riskinä ovat erityisesti valtioiden korkea velkaantuminen ja pankkisektorin taseiden laatu, jotka voivat vahvistaa toisiaan. EU:ssa ja USA:ssa negatiivisen riskin muodostavat ennustettua korkeampana pysyttelevä työttömyys, joka hidastaa yksityisen sektorin kulutusta ja heikentää julkisten talouksien asemaa.