Talousarvioesitys 2011

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2011

Huolimatta kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen pudotuksesta Suomen talous lähtee kasvu-uralle ja BKT:n nousuksi v. 2010 ennustetaan n. 2 %. Ennuste pitää sisällään näkemyksen talouden ripeästä kasvusta vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2011 talouden ennustetaan kasvavan vajaa 3 %. Vuoden 2011 kohdalla kasvun moottorina on suurelta osin viennin vahva kehittyminen. Suomen talous oli ennen kriisiä kansainvälisesti vertailtuna hyvässä kunnossa. Kysyntäjohteinen taantuma vaikutti Suomen talouteen erittäin nopeasti ja voimakkaasti, v. 2009 BKT aleni 8 % ja sen seurauksena julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi. Kysynnän puutteesta johtuvat taantumat ovat yleensä kohtalaisen lyhytikäisiä. Näin näyttäisi olevan tälläkin kertaa.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

Ulkomaankauppa

Ulkomaankauppa jatkui erittäin laimeana kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen ajan. Huhtikuussa kansainvälisestä talouskasvusta ja euron arvon heikkenemisestä, mutta myös maaliskuisen ahtaajien lakon ajalta siirtyneistä toimituksista, seurannut vientikysynnän vilkastuminen alkoi näkyä viennissä. Vientiä kasvattavat erityisesti metsäteollisuus sekä metallien vienti. Yritysten vientitilaukset ovat lisääntyneet, vaikka eivät vielä yllä normaalitasolle. Tuonti pysyi huhtikuuhun asti vähäisenä, vaikka hintojen nousu kohotti tuonnin arvoa. Kotitalouksien kulutuskysyntä ja teollisuustuotannon välituotekäyttö nostavat vuoden mittaan tuontitarvetta, mutta investointitavaroiden tuonti pysyy vaisuna.

Maailmanmarkkinahintojen nousu nostaa tänä vuonna sekä vienti- että tuontihintoja, mutta tuontihinnat nousevat vientihintoja jyrkemmin mm. energian suuren tuontiosuuden takia. Vaihtosuhteen jatkuva heikkeneminen johtaa kauppa- ja vaihtotaseiden supistumiseen koko ennustejaksolla. Vienti lisääntyy v. 2010 n. 6 % ja tuonti 4 %. Vuodesta 2011 näyttäisi muodostuvan viennin huippuvuosi, mutta myös tuonti lisääntyy selvästi johtuen viennin suuresta tuontiosuudesta.

Sekä kauppatase että vaihtotase pysyvät ylijäämäisinä vuosina 2010 ja 2011, joskaan vuoden 2008 huipputasolle ei ylletä, koska Suomen asema vientimarkkinoilla on heikentynyt ja vaihtosuhteen huononeminen jatkuu. Kauppataseen ylijäämän BKT-osuudeksi ennustetaan kuluvana vuonna n. 2 % ja vaihtotaseen BKT-osuudeksi noin puolitoista prosenttia.

Kulutus

Yksityinen kulutus notkahti lähes vuoden kestäneen kasvun jälkeen alkuvuonna 2010. Kotitalouksien kulutusmenot supistuivat talvella ½ % vuoden 2009 lopusta, kun kestokulutustavaroiden ja palveluiden hankinnat jäivät niukoiksi. Kuluttajien luottamus on kohentunut kevään jälkeen ja on tällä hetkellä selvästi keskimääräistä parempi. Kotitalouksien tulojen kasvu nopeutuu v. 2010 sillä palkka- ja omaisuustulot kääntyvät kasvuun eikä valtion tuloverotus keskimäärin kiristy. Vuonna 2011 palkkatulojen kasvu nopeutuu työllisyyden kohentuessa, joten kulutuksen kasvulle on hyvät perusteet. Kevään aikana kulutus on kääntynyt takaisin kasvu-uralle, sillä erityisesti kestokulutus on lisääntynyt ja päivittäistavaroiden hankinnat ovat jatkuneet vilkkaina. Asuntokaupan vilkastumisen seurauksena myös puolikestävien tavaroiden kulutus tulee kasvamaan. Heikosta alkuvuodesta huolimatta yksityinen kulutus lisääntyy v. 2010 pari prosenttia ostojen kasvaessa talven notkahduksen jälkeen. Kotitalouksien säästäminen lisääntyy kuluvana vuonna, mutta kääntyy v. 2011 laskuun. Kotitalouksien kulutus lisääntyy hintojen nousun hidastamasta ostovoiman kasvun vähäisyydestä huolimatta edelleen n. 2 % v. 2011. Myös julkinen kulutus (lähinnä koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut) kasvaa kuntien rahoitusaseman kohentuessa jonkin verran v. 2011.

Investoinnit

Yksityisten investointien ennustetaan lisääntyvän kuluvana vuonna noin puoli prosenttia ja v. 2011 kasvua olisi jo vajaat 6 %. Julkiset investoinnit vähenevät erityisesti tänä vuonna, lähes 4 %, ja laskevat vielä hiukan v. 2011.

Investointien väheneminen on hidastunut alkuvuonna 2010 erityisesti vilkastuneen asuinrakentamisen takia. Asuntorakentamisen ja asuntomarkkinoiden epävarmuustekijät näyttävät pienentyneen, korot ovat pysyneet matalina ja asuntojen hinnat ovat palautuneet talouskriisiä edeltäneelle tasolle sekä kehitysuralle. Asuntojen aloitusten ennustetaan lisääntyvän v. 2010 selvästi, ja saavutetun määrän arvioidaan pysyvän tai jopa hieman kasvavan myöhempinä ennustevuosina. Myös asuntojen korjausrakentaminen on kuluvana vuonna vilkasta, mutta tuskin lisääntyy enää paljoakaan lähivuosina. Vuonna 2010 muu talonrakentaminen vähenee edellisvuodesta, mutta lisääntyy v. 2011 vilkastuneen talouden aktiviteetin myötä. Maa- ja vesirakentamisen odotetaan kääntyvän kasvuun vasta ensi vuonna muiden investointityyppien vetämänä. Kuluvana vuonna kone- ja laiteinvestointien arvioidaan supistuvan, sillä taloudessa on edelleen kapasiteettia vajaakäytössä. Teollisuudessa kapasiteetin käyttöaste kohonnee kysynnän elvyttyä vuoden 2010 loppua kohden, mikä johtaa lisääntyneisiin kone- ja laiteinvestointeihin v. 2011.

Työllisyys

Työllisyystilanne on ollut alkuvuonna odotettua parempi. Työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa ja merkkejä työpanoksen kysynnän elpymisestä on jo nähtävissä. Koko vuonna työllisyystilanne heikkenee kuitenkin edelleen vuoteen 2009 verrattuna. Toisaalta esimerkiksi ryhmä- ja henkilökohtaiset lomautukset ovat vähenemässä. Talouskasvun käynnistyminen vaikuttaa vasta viiveellä työllisyyteen. Työpanos työtunteina mitattuna kasvaa jo kuluvana vuonna, mutta työllisten määrä vähenee edelleen hiukan. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuoden 2009 8,2 prosentista 8,6 prosenttiin v. 2010. Työllisyysaste pysyy v. 2010 edellisvuoden tasolla eli 68,3 prosentissa.

Talouden elpyminen ja sitä tukenut finanssipolitiikka alkavat v. 2011 vaikuttaa myös työmarkkinoilla, ja työllisyystilanne paranee. Sekä teollisuuden että palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samanaikaisesti ikärakenteen muutos alkaa rajoittaa työn tarjontaa, kun vuodesta 2010 eteenpäin 15—64-vuotiaiden määrä vähenee n. 20 000 henkilöllä vuodessa¹⁾. Työvoiman ulkopuolella olevat reservit työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy mm. työllisyysasteen kohoamisena. Työllisyysaste nousee 69,2 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 8,2 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Vuoden 2009 syksyllä käynnistyneen neuvottelukierroksen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on kuluvana vuonna jäämässä maltilliseksi, alle prosenttiin. Noin puolet vuoden 2010 ansiotason noususta selittyykin edellisellä neuvottelukierroksella sovittujen ja vuoden 2009 loppuun ajoittuneiden palkankorotusten perinnöllä. Kesään mennessä sovituissa työ- ja virkaehtosopimuksissa palkkaratkaisuja on pääasiassa tehty vain vuodeksi kerrallaan. Kuluvallekin vuodelle ajoittuvia palkkaratkaisuja on auki, minkä vuoksi ansiokehityksen ennakointi on poikkeuksellisen hankalaa. Palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan v. 2010 2,6 %. Vuoden 2011 sopimustilanteen ollessa niin ikään avoin on vaikea ennakoida missä määrin talouden nousun käynnistyminen ja työllisyyden paraneminen vaikuttavat toisaalta yritysten palkanmaksukykyyn ja toisaalta palkankorotuspaineisiin työmarkkinoilla. Valtiovarainministeriö arvioi ansioiden nousun kiihtyvän v. 2011 2,8 prosenttiin.

Kansantalouden kustannuskilpailukyky heikkeni jyrkästi taantuman aikana. Yksikkötyökustannusten vuosien 2008 ja 2009 poikkeuksellisen nopea nousu taittuu kuluvana vuonna, kun työn tuottavuuden kasvu vähitellen elpyy. Myös työkustannusten nousu maltillistuu. Yksikkötyökustannukset pysyvät v. 2010 edellisen vuoden tasolla ja v. 2011 niiden arvioidaan nousevan noin puolentoista prosentin vauhtia.

Kuluttajahinnat eivät kansallisen hintaindeksin mukaan nousseet lainkaan v. 2009. Kuluvana vuonna hintojen nousuksi arvioidaan 1½ %. Kotimaisia hintapaineita ei juuri ole. Sen sijaan maailmanmarkkinahintojen voimakkaan nousun ja euron heikkenemisen myötä tuonti- ja tuottajahinnat kääntyivät alkuvuonna jyrkkään nousuun. Vuonna 2011 kuluttajahinnat nousevat keskimäärin n. 2½ % tuonti- ja tuottajahintoja seuraten. Välilliseen verotukseen tehdyt korotukset nostavat niin ikään kotimaisia hintoja vuosina 2010 ja 2011.