Talousarvioesitys 2009

3.1. Finanssipolitiikka

Suomen talouden pitkään jatkunut voimakas kasvu on hidastumassa nopeasti maailmantaloudessa jo alkaneen hiipumisen myötä. Kansainväliseen taloustilanteeseen liittyvät epävarmuudet ovat edelleen suuret. Suomessa perustekijät ovat olleet kasvua tukevia ja olemme tähän saakka pärjänneet muita paremmin. Luottamus talouskehitykseen on nopeasti kohonneen inflaation myötä kuitenkin heikentynyt, ja kokonaistuotannon odotetaan ensi vuonna kasvavan enää vajaa 2 %.

Vaalikauden loppupuolen näkymiä varjostaa väestön ikääntymisen nopeutuminen. Samalla kun julkiset menot lisääntyvät väestön vanhenemisen myötä, työllisten määrän supistuminen uhkaa hidastaa kokonaistuotannon ja verotulojen kasvua. Tuottavuuden kasvu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun talouskasvun toinen osatekijä eli työvoima uhkaa vääjäämättömästi vähentyä. Työmarkkinat ovat kiristymässä edelleen, kun työvoiman tarjonnan kasvu vaimenee ja työttömyysaste on lähellä arvioitua rakenteellisen työttömyyden tasoa. Pitkään jatkuneen suhteellisen maltillisten työehtosopimusten kauden jälkeen viime vuonna ja tämän vuoden alussa sovittuihin, vuoden 2010 alkuun ulottuviin sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset ovat muodostuneet selvästi korkeammiksi kuin mihin viime vuosina on totuttu. Riskinä on, että solmitut palkkaratkaisut kiihdyttävät inflaatiota ja uhkaavat hintakilpailukykyä. Tämä voi osoittautua ongelmalliseksi työllisyyden kannalta erityisesti siinä tapauksessa, että kansainvälinen talous pysyy pitkään heikkona.

Hallitus pyrkii varautumaan julkiseen talouteen kohdistuvaan paineeseen vahvistamalla julkisen talouden kestävyyttä rakenteellisin uudistuksin sekä harjoittamalla vastuullista meno- ja veropolitiikkaa. Julkisen talouden kestävyyden kannalta työllisyysasteen kohottaminen on välttämätöntä. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia helpottamaan tarvitaan suurempaa ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Rakenteellista työttömyyttä on pyrittävä alentamaan myös sosiaaliturvan ja koulutusjärjestelmän uudistuksin.

Vuoden 2009 talousarvioesityksessä työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi rahoitusta suunnataan nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen sekä maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutukseen. Myös nuorten työpajatoiminnan rahoitusta lisätään vajaalla 1 milj. eurolla. Muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutukseen, muuttoavustukseen ja starttirahaan kohdistuvia määrärahoja lisätään n. 9 milj. eurolla tuen kysynnän kasvusta johtuen.

Julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi hallitus on sitoutunut vaalikauden yli ulottuviin menojen kasvua rajoittaviin menokehyksiin. Tuottavuutta pyritään parantamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä valtion tuottavuusohjelman avulla. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita. Julkisen sektorin työvoimakysyntä ei saisi muodostaa rajoitetta yksityisen sektorin ja koko kansantalouden kasvumahdollisuuksille.

Hallitusohjelman mukaiset, työllisyyden parantamiseen tähtäävät työn veronkevennykset sopivat hyvin heikkenevään suhdannekuvaan. Kokonaisuutena finanssipolitiikan voidaan arvioida olevan ensi vuonna talousarvioesitykseen sisältyvien veroratkaisujen myötä kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa.

Veronkevennykset voivat alentaa rakenteellista työttömyyttä. Ne lisäävät kotitalouksien ostovoimaa, alentavat verokiilaa, parantavat siten työnteon ja työn teettämisen kannustimia sekä edesauttavat maltillisia palkkaratkaisuja.