Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009
   Yleisperustelut
     1. Yhteenveto
     2. Lähivuosien talousnäkymät
          2.1. Kansainvälinen talous
       2.2. Suomen kansantalouden kehitys
       2.3. Julkisen talouden näkymät
     3. Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Peruspalvelubudjettitarkastelu
     7. Valtion resurssihallinto
     8. Valtion talousarvion ulkopuolella olevat rahastot ja liikelaitokset sekä valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2009

2. Lähivuosien talousnäkymätPDF-versio

2.1. Kansainvälinen talous

Vielä keväällä vireänä jatkunut kehittyneiden maiden talouskasvuosoittaa yhä selvempiä hidastumisen merkkejä. Korkealle nousseetöljyn ja elintarvikkeiden hinnat ovat nopeuttaneet inflaatiota,leikanneet kotitalouksien ostovoimaa ja lisänneet yritysten kustannuksia.Taloustilannetta synkentävät pitkittyvät rahoitus- ja asuntomarkkinoidenongelmat. Suhdannetilan muutos näkyy kotitalouksien ja yritystenkielteisemmiksi muuttuneissa odotuksissa. Kansainvälisen kysynnänkasvun hidastuminen on myös alkanut näkyä öljyn ja tuotantotarvikkeidenhintakehityksessä. Raakaöljyn hinta on alentunut heinäkuun huipputasoltaparikymmentä prosenttia ja useiden muidenkin tuotantotarvikkeidenhintojen nousu on taittunut. Kansainvälinen inflaatio pysyy siitähuolimatta korkeana pitkälle ensi vuoteen. Maailmantalouden kasvuhidastuu viime vuoden 5 prosentista hieman alle 4 prosenttiin vuosina2008 ja 2009. Useissa kehittyvissä talouksissa ja öljyntuottajamaissatuotannon kasvu on yhä vahvaa.

Yhdysvalloissa kriisiin ajautuminen on vältetty keskuspankintoimin, mutta pankkien keskinäinen luottamus on yhä heikkoa, mikäpitää keskuspankin ja markkinakorkojen välisen eron suurena. Viimeisinäkahtena vuotena asuntojen rakentaminen on taantunut ja asuntokauppojen määräsupistunut. Asetelma ei muutu tänä vuonna olennaisesti. Asuntojenhintojen alenemisen ennakoidaan jatkuvan, mikä kasvavan työttömyydenohella lisää ongelmiin ajautuvien talouksien määrää. Ohjauskorkoon painettu kahteen prosenttiin, mikä alittaa selvästi viiteen prosenttiinkohonneen hintojen nousun. Kulutusmahdollisuuksia rajoittavat pankkienluotonantomahdollisuuksien kaventumisen ohella kotitalouksien korkeaksinoussut velkaantuminen ja 5,7 prosenttiin kohonnut työttömyys. Kansainvälisenkysynnän kasvun hidastuminen vaimentaa viennin kasvua, vaikka dollarinheikkeneminen on parantanut hintakilpailukykyä. Vuoden jälkipuoliskollatalouskasvun arvioidaan edelleen hidastuvan, pahimmassa tapauksessajopa taantuvan. Hitaan kasvun vaihe kestänee pitkälle ensi vuoteenja tuotannon kasvun arvioidaan tänä ja ensi vuonna jäävän runsaaseenprosenttiin.

Kiinan talouden nopea kasvu jatkuu, vaikka viime vuoden talouskasvu,11,4 %, hidastunee tänä vuonna n. 10 prosenttiin.Investoinnit ovat edelleen keskeinen kasvu-komponentti, mutta myöskulutuksen merkitys on alkanut korostua. Kiinan talouden keskeinenongelma on inflaatio, joka johtuu pääosin ruuan hinnan noususta.Rahapolitiikkaa on asteittain kiristetty mm. lisäämällä kassareservitalletuksiaja rajoittamalla luotonantoa. Ensi vuonna Kiinan talouskasvu jääneehieman alle 10 prosenttiin.

Venäjän talouskasvu on nopeutunut öljyn hinnan nousun myötä.Kaksi kolmasosaa vientituloista ja puolet keskushallinnon tuloistatulee energiasta. Öljyn hinnan aleneminen onkin talouskehityksensuurin uhka. Vahva kotimainen kysyntä tukee talous-kasvua. Investointienennakoidaan kasvavan tänä vuonna n. 15 %. Keskeisethaasteet liittyvät inflaatioon ja julkisen sektorin menojen kasvuun.Vuosina 2008 ja 2009 talouskasvu jatkuu nopeana.

Euroalueen suhdannekehitys seuraa Yhdysvaltojen tilannetta.Talouden kasvu on alkanut hidastua hyvän alkuvuoden jälkeen. Vahvaeuro kaventaa yritysten kannattavuutta ja vaikeuttaa vientiä. Eurotalouksienongelmat ovat lisääntyneet; osa maista kärsii heikkenevästä kilpailukyvystä,osa taas asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen aiheuttamista ongelmista.Kansainvälisen kysynnän kasvun hidastuminen laimentaa investointihalukkuuttaja investointien kasvu jääkin tänä ja ensi vuonna vaatimattomaksi.Kotitaloudet ovat lisänneet kulutustaan vain maltillisesti, eikäheidän odotustensa jyrkkä heikkeneminen viittaa kulutushalukkuuden vahvistumiseen.Euroalueella pari vuotta jatkunut vahva työllisyyskehitys on alkanuttasaantua ja kausitasoitettu työttömyysaste on kääntymässä lieväännousuun. Tuotannon kasvu hidastuu tänä vuonna 1½ ja ensi vuonna1,3 prosenttiin.

2.2. Suomen kansantalouden kehitys

Suomessa laskusuhdanne on käynnistynyt kesän kynnyksellä. Kehityson tämän vuoden osalta kuitenkin kaksijakoinen, sillä työllisyystilannepysyy hyvänä vielä tämän vuoden loppupuolelle. Kuluttajahintojenyllättävän voimakas nousu on romahduttanut kotitalouksien luottamuksen,mikä yhdistettynä korkeaan velkaantumiseen saattaa vähentää kulutustavaikeasti ennakoitavalla tavalla. Heikkenevää kysyntää tukevat kuitenkinkulutusta tukevien verokevennysten ajoittuminen ensi vuoteen. Kohonnutkustannustaso vaikeuttaa yritysten toimintaa, ja investointien kasvupysähtyy ensi vuonna.

Suhdanteet ovat nopeasti heikkenemässä, ja koko tämän vuodenkokonaistuotannon kasvuksi arvioidaan 2,8 %. Eurooppalaisittaintalouskehitys on vielä hyvää, mutta perustuu lähinnä muun teollisuudenkuin metsäteollisuuden, rakentamisen ja kotimaankaupan vahvaan kasvuunvuoden alkupuoliskolla. Vuoden toisella puoliskolla kasvu jää vähäiseksi,ja ensi vuodelle ennustetaan enää 1,8 prosentin kasvua. Olemassaon riski myös nopeampaan kasvun hidastumiseen, etenkin kuluvan vuodenlopulla.


Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys 1990—2009**

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

 20052006*2007*2008**2009**
      
Bruttokansantuotekäyvin hinnoin, mrd. euroa157,3167,0179,7191200
Bruttokansantuote,määrän muutos, %2,84,94,532
Työttömyysaste,%8,47,76,96 1/4< 6
Työllisyysaste,%68,068,969,970 ½70 ½
Kuluttajahintaindeksi,muutos, %0,91,62,543
Pitkät korot(valtion obligaatiot, 10 v), %3,43,84,34 ½4 ½

Ulkomaankauppa

Kansainvälisen kehityksen johdosta vientinäkymät ovat keväänmittaan heikentyneet. Tilanne on vaikein metsäteollisuudessa, erityisestipuutavarateollisuudessa, jonka kysyntä on alkuvuoden ajan vähentynytrajusti Keski-Euroopan rakentamisen hiipuessa ja kotimaisten kustannustennoustessa yhdistettynä vahvaan euroon. Myös paperiteollisuuden tuotteidenkysyntä on jatkunut heikkona eikä tuotteiden myyntihintoja ole juurisaatu nousemaan. Metalliteollisuudessa uudet tilaukset ovat vähentyneet,mutta tilauskanta oli vielä kesällä hyvä. Erityisesti koneteollisuudelletyypilliset suuret tilaukset ja pitkät toimitusajat takaavat hyvänkehityksen ensi vuoden puolelle asti. Maailmankaupan kasvun hidastumisenja metsäsektorin erityishaasteiden johdosta tavaraviennin kasvupainuu tänä vuonna 3½ prosentin tuntumaan. Ensi vuonna viennin kasvuhidastuu yhä loivasti. Vahva metalliteollisuus pysyy edelleen kasvunveturina, mutta myös elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuudenkasvunäkymät ovat kohtuulliset.

Tuonnin määrän kasvu hidastuu kuluvana vuonna 3 prosenttiin,sillä raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuonti jää hieman viimevuotistapienemmäksi teollisuustuotannon kasvun hidastuessa. Investointitavaroidentuonti jatkuu tänä vuonna viime vuoden tapaan vilkkaana, sillä kotimaisetkone- ja laiteinvestoinnit ovat vahvassa kasvussa. Kevään notkahduksenjälkeen kestokulutustavaroiden tuonnin kasvu nopeutuu. Myös muidenkulutustavaroiden tuonti lisääntyy maltillisesti kotimaisen kulutuskysynnänvauhdittamana. Ensi vuonna tuonnin kasvu jää 2½ prosenttiin.

Kulutus

Kotitalouksien kulutus on alkuvuonna lisääntynyt viime vuottanopeammin eikä se toistaiseksi ole osoittanut merkittäviä hidastumisenmerkkejä. Kasvu säilynee kolmen prosentin tuntumassa tänä ja ensivuonna. Kulutuksen kasvua tukevat työllisyyden ja ansioiden lisäyksenohella valtion tuloverotuksen kevennykset, jotka varsinkin ensivuonna tuovat merkittävän lisän kotitalouksien ostovoimaan, jonkaodotetaan paran-tuvan n. 3½ %. Hintojen noususyö kuitenkin ostovoiman kasvua. Samaan aikaan kotitalouksien luottamustulevaisuuteen on alkanut heikentyä. Niinpä autohankintoja ja palveluidenostamista lukuun ottamatta kotitalouksien kulutusmenojen odotetaanlisääntyvän nopeakasvuisia edellisvuosia hitaammin, sillä lainojentakaisinmaksu ja varautuminen hitaampaan talouskasvuun karsivatkuluttajien enimpiä ostohaluja.

Valtion kulutuksen volyymi on pitkälti riippuvainen henkilöstönmäärästä, joka on lähivuosina vähenemässä valtion tuottavuusohjelmanedetessä. Kuntien kulutuksen määrän ennakoidaan kasvavan 1½ %sekä kuluvana että ensi vuonna. Lisäys johtuu pääosin kuntien sekäostettujen että itse tuotettujen sosiaali- ja terveyspalvelujenkasvusta.

Investoinnit

Investoinnit lisääntyvät tänä vuonna lähes 4 %, muttakasvu pysähtyy v. 2009. Asuin-rakennusinvestointien määrävähenee molempina vuosina, vaikka kasvukeskusten asuntotarve pysyy yhäsuurena ja valtion tukemien kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojenrakentamista pyritään lisäämään. Tuotannolliset talonrakennusinvestoinnitjatkuvat erittäin vilkkaina vielä tänä vuonna ja keskimääräistävilkkaampina myös ensi vuonna, vaikka alkavien rakennushankkeidenmäärä on jo tuntuvasti vähentynyt. Kone- ja laiteinvestointien sekämaa- ja vesirakennusinvestointien kasvu jatkuu vahvana tänä vuonna,mutta hidastuu hieman ensi vuonna.

Teollisuuden investointiaste on runsas 12 %. Lähespuolella yrityksistä investointien tarkoitus on kapasiteetin korvaaminen,runsaalla neljänneksellä kapasiteetin lisääminen ja viidenneksellä rationalisointi.Merkittävä osa teollisuuden investointikuluista etenkin tutkimus-ja kehitysmenoista suuntautuu ulkomaille, lähinnä EU-maihin.

Julkisten investointien määrä kasvoi viime vuonna 9½ %,ja ne lisääntyvät tänäkin vuonna laajojen infrahankkeiden johdosta.Lisäksi kuntien parantunut rahoitusasema edesauttaa mm. kaavoitettuihinalueisiin liittyvien infravelvoitteiden täytäntöönpanoa. Ensi vuonnajulkisten investointien ennakoidaan hieman vähenevän, mutta määräon yhä varsin suuri.

Työllisyys

Tänä vuonna työllisten määrä lisääntyy suhdanteen heikentymisestähuolimatta vielä n. 40 000 henkeä. Monella alallaon työvoiman saatavuusongelmia, vaikka työvoiman tarjonta kasvaanopeasti etenkin eläkeikää lähestyvien sekä alle 25-vuotiaiden keskuudessa.Myös työperusteinen maahanmuutto lisääntyy. Työllisten määrä kasvaalähinnä liike-elämää palvelevissa toiminnoissa, kauppa-, majoitus-ja ravitsemispalveluissa sekä rakentamisessa, mutta vähenee hiemanteollisuudessa. Rakennetyöttömyys vähenee korkeasuhdanteen, työvoimapalvelujentehostumisen ja työmarkkinatuen vuoden 2006 uudistusten ansiosta,mutta sen osuus on yhä runsas kaksi kolmasosaa kaikista työttömistä.Työvoimahallinnon koulutus- ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissäolevien määrä on tänä vuonna runsas 3 % työvoimasta.

Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pienenee edelleen, ja keskimäärintyöllisiä on n. 3 000 enemmän kuin tänä vuonna.Arviossa on oletettu, että osa-aikaisten työ-suhteiden osuus kaikistatyöllisistä kasvaa jossain määrin. Työpaikat lisääntyvät enää palveluelinkeinoissa.Rakentamisen työllisten määrä pysyy ennallaan ja teollisuudessatyövoiman kysyntä vähenee hieman. Työvoiman tarjonnan odotetaankääntyvän lievään laskuun paitsi suhdanteiden heikkenemisen myössuurten ikäluokkien alkaneen eläkkeelle siirtymisen takia. Työttömien määrävähenee keskimäärin 160 000 henkeen ja työttömyysaste putoaa5,9 prosenttiin.

Palkka- ja hintakehitys

Inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti kuluvana vuonna. Elintarvikkeidenhintapaineet purkautuivat kuluttajahintoihin suurelta osin tammikuussa.Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat jatkoivat jyrkkää nousua vuodenalkupuoliskolla ja kohosivat heinäkuun alussa yli 140 dollariintynnyriltä; tämän jälkeen tynnyrihinnat ovat alentuneet runsaan110 dollarin tuntumaan. Työkustannusten nousu on selvästi nopeutunutja inflaatiota ovat nostaneet myös valmisteverojen sekä terveydenhuollonasiakasmaksujen korotukset. Asuntohintojen sekä korkojen inflaatiotalisäävän vaikutuksen odotetaan pienenevän, mutta toisaalta vuokriennousu on nopeutunut. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan pysyvänloppuvuodesta kesäkuukausien tasolla. Vuonna 2008 kuluttajahintaindeksikohoaa keskimäärin 4,1 %. Vuoden 2009 hinta-arvio perustuuoletukseen, että raakaöljyn ja elintarvikkeiden euromääräiset maailmanmarkkinahinnatkohoavat vain hieman tämänvuotista keskiarvoa korkeammalle. Työkustannustennousu pysyy vuoden aikana lähes ennallaan, mutta asuntohintojenja korkojen vaikutus kuluttajahintojen nousuun pienenee edelleen.Inflaatio pysyy ensi vuoden alussa vielä 3½ prosentin tienoillaja alenee sen jälkeen hitaasti. Mikäli elintarvikkeiden arvonlisäveronalennus siirtyy kuluttajahintoihin odotetulla tavalla, kuluttajahintaindeksinnousuvauhti voi vuoden lopulla hidastua 2 prosentin tuntumaan. Vuonna2009 indeksi kohoaa kuitenkin vielä keskimäärin 2,8 %.

Kuluvana vuonna palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavannimellisesti 5½ %. Palkkasumma kasvaa 7 %, sillätyöpanoksen arvioidaan lisääntyvän vielä 1½ %. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksutkohoavat palkkasummaa hitaammin lähinnä työttömyysvakuutusmaksunalenemisen vuoksi. Vuonna 2009 palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa5 % tämänvuotisesta. Kun palkankorotukset painottuvat vuodenloppupuolelle, seuraavaan vuoteen siirtyvä palkkaperintö pieneneevain hieman kuluvan vuoden lopun lukemista. Palkkasumman kasvu hidastuurunsaaseen 5 prosenttiin, sillä työtuntien määrä ei enää juurikaankasva. Työnantajien sosiaali-vakuutusmaksut lisääntyvät 4 %,sillä työttömyysvakuutusmaksun on oletettu alenevan ja valtion sekäkuntien työeläkemaksut alenevat.

Työkustannusten nousun ja hidastuvan tuottavuuskehityksen myötätehdasteollisuuden kilpailukyky heikkenee kuluvana vuonna useimmillateollisuuden toimialoilla. Kehityskuva jatkuu samanlaisena myösensi vuonna; muussa kuin sähköteknisessä teollisuudessa kilpailukyky näyttäisipainuvan v. 2009 jo alle pitkän aikavälin keskiarvon. Heikkenevänkehityksen pysäyttäminen ja kilpailukyvyn kääntäminen kohenevalleuralle asettaakin varsin ahtaat rajat seuraavien vuosien palkanmuodostukselle.

2.3. Julkisen talouden näkymät

Nopeana jatkunut talouskasvu on viime vuosina vahvistanut tuntuvastijulkisen talouden rahoitusasemaa. Työllisyyden koheneminen, yritystenhyvä tuloskehitys ja varallisuusarvojen nousu ovat näkyneet julkisentalouden vero- ja omaisuustulojen kasvuna. Samalla kuitenkin myösmenojen kasvu on nopeutunut. Tänä vuonna julkisen talouden nettoluotonantojääkin viimevuotista jonkin verran heikommaksi, n. 5 prosenttiinsuhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suhdannenäkymien heikentyessä julkisen talouden ylijäämän arvioidaanpienenevän selvästi ensi vuonna. Julkisten menojen osuus kokonaistuotannostakasvaa hieman. Erityisesti eläkemenojen kasvu nopeutuu demografistentekijöiden ja inflaation kiihtymisen seurauksena. Veroaste aleneeensi vuonna veronkevennysten seurauksena. Suhdannekorjattu julkisentalouden ylijäämä pienenee v. 2009 kuluvaan vuoteen verrattuna,minkä perusteella finanssipolitiikkaa voidaan luonnehtia kasvuatukevaksi. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon aleneetänä vuonna 32 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan ensi vuonna.


Kuvio 3. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessabruttokansantuotteeseen

Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantaloudentilinpidon mukaan

 2004200520062007*2008**2009**
 suhteutettuna bruttokansantuotteeseen,prosenttia
       
Verot ja sosiaaliturvamaksut43,443,843,442,842,341,3
Julkisyhteisöjenmenot50,250,448,947,346,847,1
Julkisyhteisöjennettoluotonanto2,22,74,05,35,03,5
  Valtionhallinto0,40,40,92,11,80,7
  Paikallishallinto-0,8-0,6-0,2-0,10,10,0
  Työeläkelaitokset2,82,93,23,02,92,7
  Muutsosiaaliturvarahastot-0,20,00,20,30,20,1
Perusjäämä2,22,63,74,74,32,8
Julkisyhteisöjenvelka (EMU)44,141,339,235,131,930,6
Valtionvelka41,938,235,331,228,126,8

Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 6 %kansantalouden tilinpidon käsittein ja verotulojen hieman hitaammin.Korkeasuhdanteen taittumisen vaikutukset verotuloihin jäävät vielätänä vuonna verrattain vähäisiksi. Käynnistymässä oleva laskusuhdannenäkyy viiveellä veropohjissa ja -tuotoissa. Menojen kasvu jatkuukuluvana vuonna poikkeuksellisen voimakkaana ylittäen tulojen kasvun.Tämän seurauksena valtion tilinpidon mukainen nettoluotonanto heikkeneetänä vuonna.

Vuonna 2009 valtion kokonaistulot pysyvät samalla tasolla kuintänä vuonna. Verotulojen kasvua pienentävät verokevennykset ja veropohjienaiempaa vaatimattomampi kasvu. Verotulojen kannalta suhdannekäänteeseenliittyvät riskit kohdistuvat selvimmin kotitalouksien saamiin pääomatuloihinja yritysten tuloskehitykseen. Yhteisöveron arvioidaankin supistuvanensi vuonna. Viime vuosina korkeasuhdanteen tukemana valtion saamatomaisuustulot ovat lisääntyneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Tilanneon kuitenkin muuttumassa suhdannenäkymien heikentyessä. Ensi vuonnavaltion saamien omaisuustulojen arvioidaankin jäävän ennätysvuotta2008 pienemmiksi. Menojen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta, muttaon nopeampaa kuin viitenä edeltävänä vuotena mm. hintatason nousunvuoksi.

Valtion rahoitusjäämä on vielä tänä vuonna vajaa 2 %ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna ylijäämäpienenee runsaaseen ½ prosenttiin. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseenjatkaa alenemistaan ensi vuonnakin ja nimellisesti velan arvioidaanpysyvän vuoden 2008 tasolla.

Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan

Kuntatalous vahvistuu ja on kokonaistasolla tasapainossa v. 2008,kun kuntien verotulot kasvavat edelleen nopeasti parantuneen työllisyydenja ansiotason nousun lisätessä veropohjaa. Verotulojen ohella valtionosuuksienmerkittävä lisäys kohentaa kuntien rahoitustilannetta. Kuntien jakuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla, kuntalouskasvu on heikkenemässä. Kulutusmenojen nimellinen kasvu nouseeyli 6 prosenttiin palkkojen suurten sopimuskorotuksien seurauksenaja palvelujen ostojen kasvun nopeutuessa. Myös investointien odotetaanedelleen kasvavan.

Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimattavarsin hyvänä myös v. 2009. Verotulojen kasvu kuitenkinhidastuu edellisvuodesta, kun työllisyys ei enää parane ja verokevennyksettoteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Toisaalta valtionosuudetlisääntyvät selvästi, kun mm. veroratkaisuista aiheutuvat tulomenetyksetkorvataan kunnille ja kuntien yhdistymisiä tuetaan selvästi aiempaaenemmän. Kulutusmenojen nimellisen kasvun oletetaan hidastuvan n. 5prosenttiin. Tämä johtuu pääosin siitä, että kunta-alan ansiotasonnousu jää palkankorotusten ajoituksista johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi.Kuntien menopaineita keventävät lisäksi kuntatyönantajan eläkemaksunkeveneminen ja useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi.Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanovaihe ja työvoimansaantivaikeudet saattavat kuitenkin lisätä kuntien menoja ennakoituaenemmän.

Kuntataloutta käsitellään laajemmin peruspalvelubudjetissa luvussa6.

Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidonmukaan

Sosiaaliturvarahastot maksavat v. 2008 avustuksia jaetuuksia ja erilaisia sairaanhoitokorvauksia lähes 26 mrd. euroa,minkä lisäksi valtion budjetista maksetaan valtion työsuhteeseenperustuvia työeläkkeitä 3,4 mrd. euroa. Sosiaaliturvaetuudet kasvavatedellisvuodesta 6½ %. Nopeimmin kasvavat kansaneläke-,työeläke- sekä sairausvakuutusmenot. Työttömyysvakuutusmenot vähenevättyöttömyyden laskiessa. Kansan- ja työeläkkeiden indeksikorotuksetovat jonkin verran edellisvuosia suuremmat. Sosiaalietuudet, -avustuksetja korvaukset pysyttelevät vuoden 2007 tasolla, eli n. 15½prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat v. 2008lähes 3½ %, eli selvästi hitaammin kuin maksujen pohjanaolevan palkkasumman kasvu. Tämä johtuu siitä, että monia sosiaalivakuutusmaksuprosenttejaalennettiin edellisvuodesta. Tulonsiirrot valtion talousarviostaKansaneläkelaitokselle kasvavat jonkin verran. Sosiaaliturvarahastojenrahoitusylijäämän arvioidaan olevan 6 mrd. euroa, mistä valtaosakertyy työeläkerahastoihin. Työeläkkeiden rahastoinnilla varaudutaaneläkemenojen kasvuun. Myös työttömyysvakuutusrahaston talous onylijäämäinen, millä vahvistetaan suhdannepuskuria.

Vuonna 2009 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän runsaat6½ %, nopeinta vauhtia sitten lamavuosien. Erityisestityöeläkemenot kasvavat voimakkaasti. Indeksikorotukset ovat nopeutuneeninflaation ja tehtyjen palkkaratkaisujen vuoksi poikkeuksellisensuuret. Lisäksi on odotettavissa, että eläkkeelle siirtyminen lisääntyy,sillä kaksi ensimmäistä suurta ikäluokkaa, 1945 ja 1946 syntyneet,ovat oikeutettuja siirtymään vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Myöseräitä etuuksia korotetaan; vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahansekä kuntoutusrahojen vähimmäistasot nostetaan työmarkkinatuen tasolleja lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien. Lisäksi korotetaanlasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea.

Sosiaaliturvarahastojen maksutulot kasvavat selvästi hitaamminkuin etuusmenot, n. 5½ %. Yksityisen sektorintyönantajien työeläkemaksuprosentit pysyvät vuoden 2008 tasolla,mutta palkansaajien työeläkemaksuprosentit nousevat. Vakuutettujensairausvakuutusmaksut nousevat hieman, sitä vastoin työttömyysvakuutusmaksutalenevat. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistuu vuodesta 2008hieman, n. 5,5 mrd. euroon. Ylijäämä kertyy lähes kokonaantyöeläkerahastoihin.