Talousarvioesitys 2009

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta sekä muista peruspalvelubudjettitarkastelun (yleisperustelujen luku 6) piiriin kuuluvista valtionavuista sekä mielentilatutkimustoiminnan menoista. Tavoitteena on valtionavuilla turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävä sosiaali- ja terveydenhuolto eri osissa maata.

Keskeiset uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella toteutetaan hallitusohjelman esityksiä. Korotus kohdistetaan ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaiseen toiminnan käynnistämiseen ja vammaislainsäädännön uudistamiseen sekä sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin ikärajan alentamiseen 75 vuotta täyttäneisiin.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamista jatketaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE, vuosille 2008—2011, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
• Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.

• Terveyskeskus 2015 -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys.
• Potilasturvallisuuden edistämishanke vuosille 2007—2009, jossa hoidon laadun varmistamiseksi kehitetään potilasturvallisuutta potilasturvallisuusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman toimenpiteillä.
• Terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäarkkitehtuurihanke vuosina 2007—2010, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Keskeisen osan tietojärjestelmäarkkitehtuuria muodostavat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen, tietoturvallisen saatavuuden hoitotilanteessa sekä asiakirjojen sähköisen arkistoinnin.
• Sosiaalialan kehittämishankkeen tulevien vuosien tavoitteita linjataan Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa.
• Vuosien 2003—2007 Alkoholiohjelman jatkaminen.

Toimeentulotuen, joka on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, tavoitteena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvausten tavoitteena on turvata mahdollisuus tehdä terveystieteellistä tutkimusta kliinisessä ympäristössä sekä uusien terveyshyötyjä tuottavien tutkimus- ja hoitomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten tavoitteena on turvata lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa tarpeellinen kliininen perehdyttäminen, hoitomenetelmien ja koulutuksen säilyttäminen korkealla tasolla sekä laadun varmistaminen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksettavan mielentilatutkimustoiminnan korvausten tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilalausuntojen korkean laadun ylläpitäminen.

Järjestelmäkuvaukset

Kuntien tehtäväksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääosin kuntien verotuloilla, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudella ja asiakasmaksuilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (STVOL) mukaan kunnan tulee osoittaa voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmä muodostuu käyttökustannusten valtionosuudesta (33.60.30) sekä valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31). Kunnille vuosittain suoritettava sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus määräytyy laskennallisten, palvelujen kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä kuvaavien perusteiden mukaan. Kunnan valtionosuus lasketaan sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden erotuksena.

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 33.60.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (33.60.32) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta (33.60.33). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

¹⁾ Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 569 684 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen ja

2) kuntien valtionosuuslain (1147/1996) mukaisten verotuloihin perustuvien tasausten maksamiseen.

Selvitysosa:1) Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2009 lukien siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan nettomääräisesti 1,90 prosenttiyksiköllä, jossa on otettu huomioon 2,34 prosenttiyksikön korotus ja yhteensä 0,44 prosenttiyksikön alennukset. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti on 34,64 vuonna 2009.

1 a) Valtionosuusprosentin korotus 2,34 prosenttiyksiköllä johtuu veroperustemuutoksiin liittyvistä kuntien verotulomenetysten kompensaatiosta, joka lisää valtionosuutta 374 000 000 eurolla. Kompensaatiossa on otettu huomioon työn veronkevennys ja siihen liittyvä inflaatiotarkistus, vanhan valtionverotuksen ansiotulovähennyksen muuttaminen työtulovähennykseksi, eläketulon veronkevennys, kotitalousvähennyksen korotus sekä matkakuluvähennyksen omavastuun korotus.

Valtionosuusprosentin alennukset kohdistuvat seuraavasti:

1 b) Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,21 prosenttiyksikköä johtuu kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvistä tehtävien siirroista. Vuonna 2009 siirretään elatustuki, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten korvaaminen ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten korvaukset valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Nämä siirrot vähentävät valtionosuuksia yhteensä 83 000 000 euroa. Siirtoja vastaavista lisäyksistä elatustuen osuus 72 000 000 euroa on otettu huomioon momentilla 33.10.55, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten korvaamisen osuus 7 000 000 euroa momentilla 33.30.60 ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten osuus 4 000 000 euroa momentilla 33.60.34. Vähennyksistä 33 800 000 euroa toteutetaan valtionosuusprosenttia alentamalla ja loput 49 200 000 euroa poistamalla elatustuen kustannukset valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista.

1 c) Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,22 prosenttiyksikköä johtuu hallitusohjelman edellyttämien sisäisten siirtojen toteuttamiseen liittyvästä 35 000 000 euron valtionosuuksien vähentämisestä.

1 d) Valtionosuusprosentin alentamisesta 0,01 prosenttiyksikköä johtuu 1 500 000 euron siirrosta momentille 33.03.63 sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toimeenpanoon vuosille 2009—2011.

2) Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 17 890 000 euroa ikäihmisten palvelujen laatusuositusten toimeenpanon johdosta. Vanhustenhuollon palvelujen uudistamisessa on tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen. Tämä toteutetaan parantamalla kotihoidon kattavuutta ja lisäämällä ehkäiseviä kotikäyntejä.

3) Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982) muuttamisesta siten, että oikeus sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointiin laajenee 75—79-vuotiaisiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 074 000 euroa lain muutoksen johdosta.

4) Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) annetun lain muuttamisesta siten, että lakiin sisällytetään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden oikeus palvelutarpeen arviointiin sekä säännös asian viivytyksettömästä käsittelystä osana yksilöllisen palvelutarpeen arviointia. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 104 000 euroa lain muutoksen johdosta.

5) Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) annetun lain muuttamisesta 1.9.2009 lukien siten, että henkilökohtaisen avun piiriin sisällytettäisiin myös ne vaikeavammaiset henkilöt, jotka eivät kykene tai halua itse toimia työnantajina. Lisäksi vaikeavammaiselle henkilölle säädetään oikeus henkilökohtaiseen apuun ja tukeen, jota hän tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisen elämän toimista kotona ja kodin ulkopuolella. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 182 000 euroa lain muutoksen johdosta.

6) Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta 1.1.2009 lukien siten, että lasten kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurolla kuukaudessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 720 000 euroa lain muutoksen johdosta.

7) Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston asetuksen seulonnoista (1339/2006), jonka mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset rintasyöpäseulonnat. Asetuksella laajennettiin rintasyöpäseulonnat ikäryhmiin 60—69. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 554 000 euroa asetuksen johdosta.

8) Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 3,9 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 198 520 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

9) Luvun 28.90 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja -vähennykset nettovaikutukseltaan 2 058 000 euroa. Vuoteen 2008 verrattuna määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 14 475 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2009 seuraavat:

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 545,75 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 49,78 euroa vuonna 2009.

Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 14,84 euroa vuonna 2009.

Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 41,93 euroa vuonna 2009.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2009 seuraavat:

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 369,15 euroa vuonna 2009.

Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 993,73 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2009.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 25 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen ja

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen.

Selvitysosa:Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa 2008—2011.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 23 800 000 euroa ja pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 2 000 000 euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin varatusta määrärahasta on tarkoitus käyttää työhyvinvointia edistäviin tarkoituksiin 10 000 000 euroa sekä lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen 2 000 000 euroa. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää perusterveydenhuoltoa edistäviin hankkeisiin sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen.

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 99 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen ja

2) enintään 750 000 euron erilliskorvauksen maksamiseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille hammaslääkärikoulutukseen.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 69 580 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 28 840 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille ja 750 000 euroa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 euroa tasokorotuksena.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 591 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain mukaisten valtion korvausten maksamiseen

3) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen ja

4) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemisesta aiheutuvien 20 000 euron suuruisten potilaskohtaisten kertakorvausten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä. Esityksen mukaan lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten kustannusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 000 euroa lain muutoksen johdosta siirtona momentilta 33.60.30.

Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 4 445 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 146 000 euroa, josta 80 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Momentin nimike on muutettu.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 205 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa:Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2009 olevan noin 220 000.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta niin, että lain 11 §:n 3 momentti on voimassa vuoden 2009 loppuun. Esityksellä ei ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa:Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.

(38.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin(kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa:Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa:Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan lääninhallituksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii lääninhallitus. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.

Momentin määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi.