Talousarvioesitys 2005

10. Tuomioistuinlaitos

Selvitysosa:Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan takaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota lainsäädännön toteuttamisen ja tuomiovallan käytön edellytyksiin. Korkeimmat oikeudet edistävät perustuslaissa säädetyn asemansa mukaisesti tuomioistuinlaitoksen toimintaa ja oikeusturvan kehittämistä.

Tuomioistuimissa ratkaistavien asioiden käsittelyaikoja lyhennetään ja käsittelyaikojen tuomioistuinkohtaisia eroja vähennetään. Käsittelyaikaerojen tasoittamiseksi henkilöstöresursseja suunnataan palveluiden kysyntää vastaavasti. Tuomioistuinlaitoksen kanssa käytäviä tulosneuvotteluja varten määritellään tuomioistuimille kaikissa asteissa optimaaliset käsittelyajat asiaryhmittäin. Yleistavoitteena on, ettei mikään asia viivy tuomioistuimessa vuotta pitempään.

Tuomioistuinten tulosohjausta lainkäytön laadullisten tavoitteiden määrittelyn ja arvioinnin osalta kehitetään. Yleisten tuomioistuinten osalta tämä toteutetaan korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien yhteistyönä. Hallintolainkäytön arviointia ja siihen liittyvää vuorovaikutusta hallintotuomioistuinten välillä kehitetään korkeimman hallinto-oikeuden asettaman työryhmän esittämien suuntaviivojen mukaisesti.

Korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään tietyissä asiaryhmissä.

Hovioikeuksien toiminta on vuonna 2004 tehostunut seulontamenettelyn käyttöönoton ansiosta. Hovioikeuksien asiamääriä tasataan tarkistamalla piirirajoja vuoden 2005 alusta lukien. Työmenetelmien ja hovioikeuksien henkilöstörakenteen kehittämistä uudistetun oikeudenkäyntimenettelyn vaatimuksia vastaavaksi jatketaan.

Käräjäoikeuksissa otetaan käyttöön selvien rikosasioiden kirjallinen käsittely. Riita-asioiden sovittelu otetaan käyttöön ja siihen liittyvä koulutus käynnistetään. Resursseja kohdennetaan uudelleen käräjäoikeusverkostoa kehittämällä tavoitteena yhdistää vuosittain 2—3 käräjäoikeutta.

Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien yhteistä laatutyötä tuetaan.

Hallintolainkäytön toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja hallinto-oikeuksien käsittelykokoonpanoja joustavoitetaan ja henkilöstörakennetta kehitetään. Hallintotuomioistuimissa erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien päätösten käsittelyaikoihin.

Luodaan tuomareiden koulutus- ja valvontajärjestelmä sekä laajennetaan asteittain oikeuslaitoksen kansliahenkilöstön ammatillista koulutusohjelmaa.

21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Selvitysosa:Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on oikeuskäytännön ohjaaminen ennakkopäätöksillä. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Vuonna 2003 korkeimpaan oikeuteen saapui 3 185 ja ratkaistiin 3 123 asiaa, myönnettiin 179 valituslupaa ja julkaistiin 138 ratkaisua. Valituslupahakemusten suurimpia asiaryhmiä riita-asioissa olivat ulosottovalitukset ja vahingonkorvauslakiin perustuvat riita-asiat. Rikosasioiden osalta yleisimmät nimikkeet olivat pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja törkeä huumausainerikos. Oikeudenkäyntimenettelyyn ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseen liittyvät asiat muodostivat edelleen huomattavan suuren osan julkaistuista ratkaisuista. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 4 kk ja asiaratkaisuissa 18,2 kk.

Korkein oikeus pyrkii edelleen kehittämään asiaratkaisujen perustelujen avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Huomiota kiinnitetään myös käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuosina 2004 ja 2005 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan 3 100 asiaa. Käsittelyajaksi arvioidaan valituslupa-asioissa 4 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 120 000 euroa momentille 12.25.01.

22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.

Selvitysosa:Hallintotuomioistuimissa ratkaistaan oikeusriitoja kaikilta julkishallinnon aloilta ja asteista. Päätöksillä on paitsi olennainen merkitys asianosaisille usein myös huomattavan laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemissa asioissa on kysymys huomattavista lainsäädännön tulkintakysymyksistä ja siten oikeus- ja hyvinvointivaltion toimivuuden perusedellytyksistä.

Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä liikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien muodostamista koskevien valitusten ratkaisemisella on laajalle ulottuvia vaikutuksia työllisyyteen. Verotusta, etenkin kansainvälistä tuloverotusta, sekä taloudellista kilpailua ja julkisia hankintoja koskevat ratkaisut vaikuttavat välittömästi taloudelliseen toimintaan. Kun väestörakenteen muutokset edellyttävät jatkuvasti lainsäädännön uudistamista, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tulee useita hyvinvointiyhteiskunnan perusteita koskevia sosiaali- ja terveydenhoidon kysymyksiä.

Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävänä on lisäksi valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan.

Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden määrän arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta.

Vuonna 2003 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 3 806 asiaa. Näistä 81 prosentissa haettiin muutosta alueellisen hallinto-oikeuden päätökseen. Ratkaistujen asioiden määrä oli 3 879, joista yli puolet oli asiaratkaisuja. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on tärkeää, että lainkäyttöasiat voidaan ratkaista nykyistä joutuisammin. Vuonna 2005 arvioidaan saapuvan noin 3 800 asiaa ja tavoitteena on ratkaista noin 3 900 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 10 kuukautta siten, että asioista 25 % saadaan ratkaistuksi alle kuudessa kuukaudessa ja 35 % 6—9 kuukaudessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 280 000 euroa momentille 12.25.01.

23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 197 820 000 euroa.

Lapuan ja Kauhavan sekä Alavuden ja Seinäjoen käräjäoikeuksien yhdistämiseen liittyen voidaan 1.1.2005 lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi laamannin virkaa (T15).

Hallinto-oikeuksiin voidaan henkilöstörakenteen kehittämiseksi 1.3.2005 lukien perustaa kuusi hallinto-oikeustuomarin virkaa (3 T13 ja 3 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään vastaavasti määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita ja hallinto-oikeussihteereitä.

Vakuutusoikeuteen voidaan 1.3.2005 perustaa neljä vakuutusoikeustuomarin virkaa (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien vähennetään neljä määräaikaista vakuutusoikeustuomaria.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän tuloista asetuksen (278/2004) perusteella oikeusministeriölle jakamat osuudet sekä EU:lta saatavat tulot.

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan noin 12 500 asiana. Näistä 25 % on riita-asioita ja 67 % rikosasioita. Ratkaistujen asioiden määrän arvioidaan ns. seulontamenettelyn ja työmenetelmien kehittämisen vuoksi kasvavan ja käsittelyaikojen lyhenevän. Käsittelyajoissa on huomattavia hovioikeuskohtaisia eroja: kun vuonna 2003 asiat Rovaniemen hovioikeudessa ratkaistiin 5,5 kuukaudessa viipyivät ne Helsingin hovioikeudessa 11,7 kk. Vuonna 2003 ratkaistuista asioista neljäsosa oli viipynyt hovioikeuksissa yli vuoden. Työmäärien ja käsittelyaikojen tasoittamiseksi hovioikeuksien piirirajoja tarkistetaan vuoden 2005 alussa.

Hallinto-oikeuksien asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuonna 2003, jolloin asioita saapui noin 20 800. Suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaaliasiat (30 %), veroasiat (23 %), rakennus- ja ympäristöasiat (12 %) sekä ulkomaalaisasiat (10 %). Keskimääräinen käsittelyaika oli 9,4 kuukautta vaihdellen Vaasan hallinto-oikeuden 7 kuukaudesta Kouvolan hallinto-oikeuden 11,6 kuukauteen. Vuonna 2003 ratkaistuista asioista 29 % oli viipynyt hallinto-oikeuksissa yli vuoden. Ratkaistavien asioiden määrän arvioidaan vuonna 2005 kasvavan, kun ratkaisukokoonpanoja kevennetään.

Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2003 yhteensä 780 000 asiaa ja ratkaistiin 781 000 asiaa. Rikosoikeudellisia asioita ratkaistiin kaikkiaan noin 87 000 asiaa, joista 58 000 oli varsinaisia rikosasioita ja muut pakkokeinoasioita ja sakon muuntoasioita. Riita-asioiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta ja oli 160 000. Muutos johtui velkomusasioiden lisääntymisestä. Suurimman asiaryhmän ratkaistuista asioista muodostivat kiinteistöasiat (62 %), joita ratkaistiin noin 485 000.

Vuonna 2003 lautamieskokoonpanossa ratkaistiin 41 000 rikosasiaa. Ratkaistuista varsinaisista rikosasioista noin 35 % oli rattijuopumuksia tai törkeitä rattijuopumuksia, 12 % pahoinpitelyjä ja 16 % varkauksia. Rikosasioiden määrän arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan ja erityisesti rattijuopumusten ja pahoinpitelyjen asiaryhmissä. Rikosprosessia kevennetään yksinkertaisissa rikosasioissa, mikä vähentää istunnossa ratkaistujen asioiden määrää.

Keskimääräiset käsittelyajat rikosasioissa pitenivät hieman vuonna 2003 ja vaihtelivat merkittävästi käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,9 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3—9,6 kk. Käsittelyaikaerojen tasaamiseksi kiinnitetään huomiota tiedoksiantomenettelyn toimivuuteen ja istuntojen peruuntumisten estämiseen. Vuonna 2005 tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään kaksi kuukautta. Käsittelyaika saa ylittää yhdeksän kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen riita-asioiden käsittelyaika oli 2,2 kk, mutta istunnossa käsiteltyjen noin 6 000 riita-asian (3,8 % riita-asioista) 10,3 kk. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistiin 5 500 riita-asiaa ja loput istunnossa käsitellyt asiat ratkaistiin lautamieskokoonpanossa tai kolmen tuomarin kokoonpanossa. Hakemusasioista 4 700 asiaa käsiteltiin istunnossa, joista 150:ssä oli muu kuin yhden tuomarin kokoonpano. Vuonna 2005 tavoitteena on, ettei asioiden käsittely käräjäoikeudessa kestä yli vuotta. Tavoitteena on myös lyhentää istunnossa ratkaistavien riita-asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa siten, että valtakunnallinen keskiarvo olisi 10 kk.

Markkinaoikeuteensaapui vuonna 2003 noin 250 asiaa, joista yli 80 % koski julkisia hankintoja. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika, 3,8 kk, vaihteli huomattavasti asiaryhmittäin: julkisia hankintoja koskevat asiat käsiteltiin 2,8 kuukaudessa, sen sijaan kilpailurajoitusasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli 14 kk. Vuonna 2004 saapuvien asioiden määrä on kasvussa ja käsittelyajat pidentymässä.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on kasvanut lähes joka vuosi. Vuonna 2003 asioita saapui noin 10 800, mikä on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimpia asiaryhmiä ovat työttömyysturva-, opintotuki-, työtapaturma- sekä työ- ja kansaneläkeasiat. Vuonna 2003 vakuutusoikeuden organisaatiota uudistettiin ja käynnistettiin työmenetelmien kehittämistyö. Ruuhkautumiskehitys jatkui kun saapuneiden asioiden määrä ylitti runsaalla tuhannella asialla ratkaistujen määrän. Keskimääräinen käsittelyaika tosin jonkin verran lyheni, mutta oli silti 12,6 kuukautta.

Vuosina 2004 ja 2005 asiamäärien arvioidaan edelleen kasvavan. Työmenetelmien tehostamistoimenpiteitä on edelleen jatkettava.

Työtuomioistuimeensaapui vuonna 2003 noin 150 asiaa ja asiamäärien arvioidaan pysyvän tällä tasolla.

Tuomioistuimille asetetaan talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti vuodeksi 2005 seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

Tuomioistuinten suoritteista lain mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 29 600 000 euroa momentille 12.25.01. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 46 %.

29. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen.