Talousarvioesitys 2005

32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 4 prosenttia. Uusia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna 2005 enintään 8 409 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2005 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa elinkeinopolitiikan asiantuntijaorganisaationa yritysten toimintaedellytyksistä, kansalaisten aseman turvaamisesta markkinoilla ja valtion yritysomaisuuden hoidosta.

Ministeriön visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen ja korkean työllisyyden maa. Menestys perustuu huippuosaamiseen, luovuuteen, yrittäjyyteen, alueiden elinvoimaan, toimiviin markkinoihin ja kansainvälisyyteen.

Kauppa- ja teollisuusministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen elinkeinopolitiikkaa toiminta-ajatuksensa ja visionsa mukaisesti yhdessä hallinnonalan yksiköiden kanssa ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Toimintaympäristö

Suomalaisen elinkeinoelämän ja yritysten toimintaympäristön kannalta keskeinen tekijä on jatkuvasti kiristyvä globaali kilpailu tuotannossa ja investoinneissa. Yrityksistä on tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista ja ne voivat aiempaa helpommin valita sijaintipaikkansa. Tämä vähentää kansallisvaltioiden merkitystä globaalissa taloudessa ja niiden mahdollisuuksia ohjata yhteiskunnan kehitystä kansallisella lainsäädännöllä. Globaalistumisen ja Euroopan unionin laajentumisen myötä työvoima liikkuu aiempaa helpommin maasta toiseen. Valtioiden sekä alueiden välinen kilpailu investoinneista, yrityksistä ja osaavasta työvoimasta kiristyy. Globaalistumisen myötä korostuu huoli yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta.

Teknologinen kehitys luo talouskasvua. On tärkeää soveltaa uutta osaamista nopeasti ja luovasti. Kehityksen rinnalla organisaatioissa nousevat merkittävään asemaan aineettomat investoinnit, tieto ja osaaminen. Väestön nopea ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja ja vähentää työvoiman tarjontaa. Julkisten hyvinvointipalvelujen kysyntä lisääntyy ja ne on pystyttävä tuottamaan aiempaa tehokkaammin sekä tuottavammin.

Rahoituksen painopisteet

Vuonna 2005 julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisätään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla hallitusohjelman yhteydessä sovitun kehitystrendin mukaisesti. Suomen elinkeinoelämän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi rahoitusta suunnataan erityisesti uuden tietämyksen ja osaamisen luomiseen sekä innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseen. Vuoden 2005 aikana aloitetaan kasvuyrityksiä koskevan elinkeinopolitiikan arvioinnin hyödyntäminen.

Valtioneuvosto asettaa kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalle seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005:

• Elinkeinopolitiikka edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta, tukee vakaata aluekehitystä ja turvaa Suomen talouden kilpailukyvyn.
• Energiapolitiikka turvaa kilpailukykyisen energian saannin ja täyttää kansainvälisten ympäristösitoumusten asettamat velvoitteet.
• Yrittäjyyden politiikkaohjelman tukemana luodaan toimintaympäristö, joka edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten perustamista ja sukupolvenvaihdoksia. (Tarkemmin yrityspolitiikan lukuperusteluissa)

Ministeriö asettaa alustavasti toimialalleen seuraavat, edellisiä täydentävät, yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2005:

• Suomen kansainvälinen kilpailukyky pysyy maailman huipputasolla.
• Suomalainen yhteiskunta kannustaa yrittäjyyteen. Vakaa toimintaympäristö tukee yritysten suunnitelmallista liiketoimintaa. Erityisesti kasvuyritysten toimintaympäristö paranee. Kilpailuolosuhteet suosivat yrittäjyyttä.
• Alueilla on kyky hyödyntää teknologiaa, osaavaa työvoimaa ja toimivia markkinoita, minkä pohjana on alueiden omien vahvuuksien tunnistaminen.
• Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö.
• Kilpailu markkinoilla on avointa ja toimivaa sekä kilpailuolosuhteet ovat yhtäläiset. Julkisen palvelutuotannon vaihtoehdot lisääntyvät.
• Kuluttajat voivat toimia turvallisesti markkinoilla, joista heillä on riittävä tietopohja.
• Suomi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen saamiseksi hallintaan. Energiajärjestelmät ovat toimivia ja teollisuuden kilpailuedellytykset tasapuolisia. Energian säästö tehostuu ja uudistuvien energialähteiden käyttö lisääntyy.
• Tuotanto- ja kulutustavat ovat kestäviä siten, että taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat on yhteensovitettu tasapainoisella tavalla.
• Valtion yritysomaisuuden hoidossa saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kokonaistulos.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2003—2005