Talousarvioesitys 2002

60. Senaatti-kiinteistöt

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on osana valtioyhteisöä huolehtia sen hallintaan luovutetun kiinteistövarallisuuden omistajuusasioista sekä toiminnallaan turvata ko. kiinteistövarallisuuden tehokas käyttö sekä arvon säilyminen ja kehittyminen. Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaavana.Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna 2002 siten, että Kriminaalihuoltoyhdistykseltä valtion omistukseen siirtyneitä rakennuksia ja kiinteistöosakkeita, arvoltaan yhteensä noin 4 milj. euroa, siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan. Lisäksi voidaan siirtää Senaatti-kiinteistöjen hallintaan muuta eri hallinnonalojen hallinnassa ollutta valtion kiinteistövarallisuutta yhteensä noin 40 milj. euron arvosta. Siirrettävä omaisuus merkitään lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Uudelleen järjestelyihin liittyen voidaan myös vähäisessä määrin, enintään 10 milj. euron arvosta, siirtää Senaatti-kiinteistöjen hallinnasta pois valtion kiinteistövarallisuutta. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta.

2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2002 enintään 310 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa.

Rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta parantavia korjausinvestointeja on noin 40 %.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa 100-prosenttisesti omistamilleen tytäryhtöille lainaa enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään 20 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2002 aikana tehtäviä investointisitoumuksia varten valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 160 milj. euroa.

Selvitysosa:Luvun nimike on muutettu.

Vuonna 2002 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa voittoa 15 milj. euroa, joka on otettu huomioon momentilla 13.05.01.

Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen tulostavoitteeksi 140 milj. euroa vuodelle 2002. Alustava tuloutustavoite on vähintään 15 milj. euroa vuonna 2003.

Suurimmat uudisrakennushankkeet vuonna 2002 ovat Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden sekä automaatio- ja systeemitekniikan uudisrakennus, Helsingin yliopiston Kumpulan 4. vaihe sekä VTT/TKK mikroelektroniikkakeskuksen laajennus sekä Vaasan poliisitalo. Huomattavimmat perusparannuskohteet ovat Helsingin yliopiston Porthanian peruskorjaus, joka ajoittuu vuosille 2002—2005 sekä Helsingin yliopiston Unioninkatu 40 ja Haartmaninkatu 3 peruskorjaukset sekä Pasilan virastokeskuksen kehittäminen. Senaatti-kiinteistöjen ja Stakesin uusi toimitilahanke Lintulahdenkatu 4—6, Helsinki valmistuu vuonna 2002. Hanke toteutetaan yhdistettynä perusparannus- ja uudisrakennushankkeena. Lisäksi toteutetaan puolustusvoimien rakennushankkeita.

Valtion kiinteistölaitos muuttui 1.3.2001 lukien Senaatti-kiinteistöiksi, joka on edelleen valtion liikelaitos.

Senaatti-kiinteistöjen rooli markkinoilla on kehittynyt valtion kiinteistöstrategian mukaisesti: Liikelaitoksen hallinnassa on pääosa valtion virastojen ja laitosten toimintaan liittyvistä käyttökiinteistöistä. Kiinteistökantaan liitettiin vuoden 2001 alusta vankeinhoidon kiinteistöt. Seuraavaksi on tarkoitus siirtää puolustuslaitoksen kiinteistöt vuonna 2003. Näiden muutosten jälkeen Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunta kasvaa merkittävästi, samoin tase, liikevaihto ja investoinnit.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on huolehtia vastuulleen annetuista kiinteistöistä, ja tarjota kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin toimitiloja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille. Toiminnalla pyritään pääoman tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokralaisuskollisuuteen.

Senaatti-kiinteistöjen tulee toimia liiketaloudellisin perustein kannattavasti. Valtiovarainministeriö asettaa sille vuotuiset palvelu-, tulos- ja tuloutustavoitteet, investointien enimmäismäärän ja tärkeimmät kohteet sekä lainanoton, jotka ilmenevät talousarvion luvusta 28.60.

Senaatti-kiinteistöt on omaksunut korostetusti tulosohjaukseen ja asiakaslähtöisyyteen perustuvan toimintatavan. Se on saavuttanut sille asetetut tulos- ja tuloutustavoitteet: Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto on kasvanut ennakoidusti (9 %), samoin sijoitetun pääoman tuotto (4,6 %). Investointien osuus liikevaihdosta laskettuna muodostuu ennakoitua suuremmaksi (57 %), ja se on arvion mukaan vuonna 2002 peräti 80 % liikevaihdosta. Investointien määrä onkin ollut niin suuri, että Senaatti-kiinteistöille asetettu tuottovaatimus saattaa osoittautua jopa liian pieneksi.

Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoimintaan kohdistuu toiminnan lähtökohdista ja tuloksekkaasta toiminnasta huolimatta merkittävää julkista kritiikkiä. Erityisesti yliopistot ovat pitäneet vuokria korkeina budjetoituihin menonlisäyksiin nähden. Toisaalta ulkopuoliset kilpailevat vuokranantajat ovat pitäneet Senaatti-kiinteistöjen vuokrahinnoittelua liian alhaisena avoimessa kilpailutilanteessa.

Valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet Senaatti-kiinteistöihin kohdistuneen tarkastuksen, jossa kritiikki on käyty huolellisesti läpi. Tarkastusraportti on julkaistu 29.11.2001.

Valtiontilintarkastajat ovat todenneet, että valtion kiinteistöhallinnon tavoitteet, kiinteistöomaisuuden siirron toteutus ja vuokrapolitiikan määrittely ovat jääneet useille valtion vuokralaisille epäselviksi. Epäselvyyttä on kohdistunut mm. loppuun kuoletettujen tai lahjoituksena saatujen kiinteistöjen vuokratuottojen määrittelyyn. Markkinapohjaista ajattelua on pidetty vaikeasti sovellettavana mm. siksi, että Senaatti-kiinteistöillä on käytännössä lähes monopoli monien valtion laitosten vuokranantajana.

Valtiontilintarkastajat kyseenalaistavat nykyisen menettelyn ja pitävät perusteltuna tilanteen selvittämistä puolueettoman ulkoisen arvioinnin avulla. Selvitystyössä tulee kiinnittää huomiota mm. (1) vuokrauspolitiikan vaikutukseen vapaaehtoisjärjestöjen, säätiöiden ja kuntien lahjoitusmotivaatioon valtiolle, (2) toimitilojen käyttötarkoituksen ja kustannusperusteisuuden osuuteen vuokran määräytymisperusteessa, (3) vuokrasopimuskäytäntöjen tulkintaerimielisyyksien ratkaisemiseen, (4) investointien ja hankepäätösten edellyttämän asiantuntemuksen palauttamiseen asianomaisille hallinnonaloille, (5) yliopistojen toimintarahoituksen turvaamiseen vuokrankorotusten jatkuessa, (6) yliopistojen rakentamattomien maa-alueiden siirtoon yliopistojen omaisuudeksi sekä (7) henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden toimintaedellytysten turvaamiseen Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimissa tiloissa.

Valtiontilintarkastajat pitävät myös tärkeänä sitä, että Senaatti-kiinteistöjen maine vuokranantajana ja sen koko yrityskuva valtion liikelaitoksena on moitteeton niin vuokralaisten kuin kansalaisten ja kiinteistöyhteisönkin silmissä.

Valiokunta katsoo, että valtiontilintarkastajien ehdottama arviointityö tulee käynnistää heti, jotta siinä tehdyt havainnot ja suositukset voidaan ottaa huomioon myös parhaillaan vireillä olevassa valtion liikelaitoslain uudistamistyössä ja sitä seuraavissa liikelaitoskohtaisten lakien uudistushankkeissa.