Talousarvioesitys 2002

70. Valtion asuntorahasto

Selvitysosa:Valtion asuntorahasto hoitaa aravalainoitukseen, asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion täytetakaukseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi rahasto valvoo valtion tukeman asuntotuotannon laatua ja rakennus- ja ylläpitokustannusten kohtuullisuutta sekä kilpailun toteutumista. Rahasto valvoo myös omistusasuntolainojen valtiontakausten käyttöä ja yleishyödyllisille lainansaajayhteisöille asetettujen edellytysten toteutumista sekä kuntien menettelyjä korjausavustusten myöntämisessä.

Ympäristöministeriö on asettanut asuntorahastolle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Lainoituksen alueellinen kohdentaminen

Uustuotantoa suunnataan kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, sekä niiden työssäkäyntialueille asuntomarkkinoita tasapainottavasti. Lainoituksessa edistetään eri keinoin valtion, pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistoiminta-asiakirjan sekä valtioneuvoston hyväksymän asuntopoliittisen strategian toteuttamista. Osallistutaan kaupunkimaisten pienimuotoisten asuntoalueiden kehittämisprojektiin (ns. tiivis-matala -projekti). Väestöltään vähenevien alueiden asumistarpeet pyritään hoitamaan olemassa olevan asuntokannan avulla.

Asuntojen laatu ja kustannukset

Asuntorahasto vaikuttaa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto ja perusparantaminen on hyvin ja kustannustietoisesti suunniteltua ja toteutettua myös elinkaaritalouden näkökulmasta. Asuntorakentamisessa otetaan huomioon väestön ikääntymisen vaatimukset. Tavoitteena on myös edistää ekologisesti kestävää rakentamista. Rakennuskustannusten ja hyväksyttyjen tonttihintojen kehitystä hillitään lisäämällä tehokkaasti kilpailua.

Asuntokannan ylläpito

Perusparannustoiminnassa edistetään oikea-aikaisia vaiheittaisia korjauksia sekä lisätään omistajan vastuuta korjausten rahoittamisessa. Lähiöiden uudistamisen suunnitelmallinen rahoitus turvataan.

Yleishyödyllisyyden valvonta ja valtion rahoitusriskien minimointi

Asuntorahasto seuraa ja valvoo arava- ja korkotukivuokra-asuntoja ylläpitävien yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, vakavaraisuutta ja omistuksessa tapahtuvia muutoksia sekä seuraa kuntien omistajapolitiikkaa vuokra-asuntojen suhteen. Väestökehitykseltään taantuvilla alueilla tehostetaan olemassa olevan arava-asuntokannan käyttöä myöntämällä joustavasti lupia asuntojen hallintamuodon tai käyttötarkoituksen muutoksiin samalla lainoitus- ja takausriskejä minimoiden.

Muut keskeiset tavoitteet

Valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston varainhankinnassa otetaan riittävällä tavalla huomioon rahaston maksuvalmius ja rahoitusmarkkinoiden tila. Uudistuvien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen korkotukijärjestelmien ja osaomistusjärjestelmän toimeenpano hoidetaan tehokkaasti. Korkotukilainojen korkoehtojen kohtuullisuutta valvotaan ja edellytetään rahoituksen kilpailuttamista.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 304 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin.

Pienimuotoisten asuntoalueiden kehittäminen. Hallitusohjelmassa todetaan, että ihmisläheistä ja tiivistä pientaloasumista pyritään lisäämään. Talousarvioesityksen mukaan jatkossa on tarkoitus tehostaa pienimuotoisten asuntoalueiden kehittämistä nimenomaisella tiivis-matala-projektilla. Hanke on erittäin tervetullut, sillä useimmat suomalaiset haluaisivat asua nimenomaan pientalossa. Huolellisesti suunnitellulla tiiviillä ja matalalla asuntorakentamisella päästään samaan tehokkuuteen kuin väljillä kerrostaloalueilla. Valiokunta korostaa erityisesti puurakentamisen merkitystä, joka edistää samalla kotimaista puutuoteteollisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös vuokra-asuntoja sekä muuta valtion lainoittamaa asuntotuotantoa tulee toteuttaa kerrostalorakentamisen ohella tiiviinä ja matalana pientalotuotantona. Jatkossa myös luonnonmukainen rakentaminen tulisi kytkeä osaksi uusien asuinalueiden kaavoitusta ja rakentamista. Tämä edellyttää samalla projektirahoituksen turvaamista luonnonmukaista rakentamista koskevalle tutkimukselle.

Kaavoitusprosessien nopeuttamiseksi tulisi myös etsiä uusia toimintamalleja, jotta asuntorakentamisen määrällisiin tarpeisiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Eräänä vaihtoehtona on keskusteltu ns. developer-mallista, jossa alueen kehittäjä ottaa nykyistä suuremman vastuun mm. alueen kaavoituksesta, kunnallistekniikasta ja tiestön rakentamisesta. Kunta toimisi hankkeessa lähinnä tavoitteiden asettajana, ohjaajana sekä suunnitelmien hyväksyjänä.

26. Korvaus asunto- ja korkotukilainojen hoidosta(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion asuntolainoista ja korkotukilainoiksi hyväksytyistä asuntolainoista Valtiokonttorille aiheutuvien hoitomenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan lainojen ja maksutietojen rekisteröinnistä, maksujen hallinnoinnista, perinnästä ja pakkoperinnästä, lainaehtojen muutoksista, korkotukien rekisteröinnistä, korkotukivelkomusten tarkastuksesta ja maksatuksesta sekä myönnettyjen asuntolainatakausten hallinnoinnista ja takausmaksujen käsittelystä aiheutuneet menot. Määrärahasta saadaan maksaa myös lainojen hallinnoinnissa tarvittavien laitteiden ja tietojärjestelmien hankintamenoina enintään 625 000 euroa. Vastaava 3 500 000 euron vähennys sisältyy nettobudjetoidulle momentille 28.05.21.