Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Omistajaohjaus
         30. Oikeuskanslerinvirasto
         90. Muut menot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2022

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 146/2021 vp (27.9.2021)

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus.

Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat valtioneuvoston yhteinen tilannekuva, varautuminen ja turvallisuus sekä häiriötilanteiden hallinnan yhteensovittaminen.

Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta, hallituksen tulevaisuustyöstä ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset ja vastaa pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakoinnista ja suunnittelusta sekä hallituksen strategiatyöstä.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Toimintaympäristön kuvaus

Vuonna 2020 käynnistyneestä covid-19-pandemiasta on muodostunut keskeisin kansallista toimintaympäristöä määrittävä muutostekijä ja globaali kriisi, joka aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia kansainvälisesti sekä kansallisesti. Suomen talous on kokonaisuutena selvinnyt pandemiasta kohtuullisin vaurioin ja talouden ennakoidaan kääntyvän melko ripeään kasvuun kuluvan vuoden aikana. Kriisi on kuitenkin aiheuttanut merkittäviä menetyksiä siitä eniten kärsineillä aloilla ja lisännyt tuntuvasti julkista velkaantumista ja valtion omistajaohjausjärjestelyitä. Koronakriisi on kohdistunut eri kansalaisryhmiin eri tavoin, mikä voi lisätä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Epidemia ja siihen vastaamiseen liittyvät toimet ja menettelytavat määrittävät toimintaympäristöä todennäköisesti vielä pitkään. Epidemian pidempiaikaisia vaikutuksia yhteiskuntiin ja talouksiin ei vielä kaikilta osin tunneta.

Kriisistä toipuminen ja nousu edellyttävät taloudellisesta ja sosiaalisesta jatkuvuudesta huolehtimista, työllistymisen ja kasvun tukea, korkeaa osaamisen tasoa sekä yhteiskunnallista hyötyä tuovia innovaatioita.

EU on vahvistamassa kriisinkestävyyttään covid-19-kriisin ja entistä haastavamman ja monimutkaisemman toimintaympäristön myötä. EU:n resilienssin ja taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän unionin rakentamisen kannalta eri EU-politiikan sektorit nivoutuvat toisiinsa. Olennaista on EU:n omien arvojen ja etujen ajaminen, kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen sekä unionin vahvuuksien kehittäminen ilmastonmuutoksen ja digitalisaation kaltaisiin maailmanlaajuisiin kehityskulkuihin vastaamiseksi ja niistä hyötymiseksi.

Koronakriisi ei myöskään häivytä muita toimintaympäristön muutostekijöitä, vaan korostaa niitä. Väestön ikääntyminen jatkuu. Kaupungistuminen ja globalisaatio saattavat muuttaa muotoaan, digitalisaatio ja työn tekemisen uudet muodot voivat edetä hyppäyksin, kansainvälisessä politiikassa tapahtuu vallan uusjakoa ja kansallisvaltionäkökulma saattaa voimistua. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat yhä tärkeämpiä, kun eriarvoistuminen uhkaa syventyä eri puolilla maailmaa ja yhteiskuntia.

Toimintaympäristön haasteisiin vastataan valmistelemalla kevään 2022 kehysriiheen hallituksen kestävyystiekartta, jossa tarkastellaan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä niiden keskinäisriippuvuuksia. Jatkotyössä vahvistetaan eri kestävyyden ulottuvuuksien tietopohjaa sekä eri osa-alueiden kansainvälistä vertailtavuutta.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

Valtioneuvoston kanslian toiminnalliset tulostavoitteet

Painopiste Toiminnallinen tulostavoite
   
Hallitusohjelman toimeenpano Hallituksella on käytössään tieto ja kootut resurssit yhteensovitettua päätöksentekoa ja toimeenpanoa varten. Valtioneuvoston viestintä on yhtenäistä ja kattavaa. Hallituksen kestävyystiekartta on valmisteltu huomioiden ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
Suomen EU-politiikan johtaminen Suomen aktiivinen EU-politiikka vahvistaa kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä kestävällä tavalla sekä edistää turvallisuutta ja varautumista tuleviin kriiseihin EU:ssa. Suomen tavoitteet on huomioitu EU:n vuosien 2021—2027 ohjelmakaudella.
Valtion aktiivinen ja selkeä omistajapolitiikka Ennustettavalla ja eteenpäin katsovalla omistajapolitiikalla turvataan valtion strategiset intressit. Valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä digitalisaation hyödyntämisessä, yritysvastuuasioissa ja siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Valtionomistusten ratkaisuilla tuetaan hallituksen tavoitteita.
Valtioneuvoston yhteinen toimintakulttuuri ja kehittämishankkeet Valtioneuvostossa on käytössä yhtenäiset työtä tukevat toimintatavat, työvälineet sekä jaettu tilannekuva kokonaisuuden johtamisen tueksi. Yhteiset toimintatavat hyödyntävät sähköisiä, tehokkaita ja tietoturvallisia yhteisiä työvälineitä ja palveluja mahdollistaen poikkihallinnollisen tuloksellisen toiminnan.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Sukupuolten tasa-arvo

Pääministeri Marinin hallitusohjelma nimeää tavoitteekseen nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Valtioneuvoston kanslian työssä sukupuolten tasa-arvo näkyy mm. Agenda2030 tavoitteiden edistämisessä ja eri ohjelmien kokoonpanoissa sekä tasa-arvonäkökulman huomioimisessa mm. tietoperusteisen päätöksenteon tueksi organisoiduissa tiedepaneeleissa.

Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomelle keskeinen prioriteetti EU-politiikassa. EU toimeenpanee tehokkaasti unionin tasa-arvostrategiaa.

Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 % sekä huolehditaan valtioneuvoston asettamien muiden tasa-arvotavoitteiden noudattamisesta.

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanoa toteutetaan valtioneuvoston kansliassa pääministerin johdolla. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomen toimia EU:ssa Agenda2030:n ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristö toimii valtioneuvoston kansliassa. Kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen on perustettu ilmastopolitiikan pyöreän pöytä, jonka tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä ja näkymää siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla.

Valtioneuvoston kanslia tukee muiden ministeriöiden työtä ja edistää kestävän kehityksen politiikkaperiaatteiden toteuttamista sekä vastaa Agenda2030:n toimeenpanon seurannasta. Kestävän kehityksen tilaa seurataan Suomessa seuranta- ja arviointijärjestelmällä, jolla vahvistetaan kestävää kehitystä koskevan tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon välistä kytkentää. Lisäksi kanslia vastaa hallituksen kestävyystiekartan valmistelusta, jossa tarkastellaan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä sekä niiden keskinäisriippuvuuksia.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 175 721 0 11 343 187 064
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
133 081 11 707 144 788
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
11 447 96 11 543
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
985 985
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
9 248 -460 8 788
25. Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
1 500 1 500
26. Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
460 460
29. Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Omistajaohjaus 5 700 0 212 000 217 700
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
5 700 212 000 217 700
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 35 635 0 0 35 635
50. Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
35 635 35 635
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 817 0 35 3 852
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 817 35 3 852
90. Muut menot 2 440 0 1 300 3 740
21. Kunniamerkit
(arviomääräraha)
700 700
58. Lahjoitus Ahvenanmaan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi
(kiinteä määräraha)
1 300 1 300
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
1 740 1 740
  Yhteensä 223 313 0 224 678 447 991

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 691 700 7001)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 581 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 34 henkilötyövuotta sekä enintään 70 erityisavustajaa ja 15 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.