Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
       10. Liikenneverkko
            20. Perusväylänpito
       50. Tutkimus

Talousarvioesitys 2015

10. LiikenneverkkoPDF-versio

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 080 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 20 000 euroa talousarvioesityksen 81 060 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 81 080 000
2014 talousarvio 86 154 000
2013 tilinpäätös 86 355 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 917 159 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 907 159 000 euroon nähden on kertaluonteinen ja aiheutuu lisäpanostuksen kohdistamisesta seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Lisäyksellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa.


2015 talousarvio 917 159 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen länsimetron rakentamiseen välillä Ruoholahti—Matinkylä.

Valtuus

Länsimetron rakentamisen avustamiseen välillä Matinkylä—Kivenlahti saa sitoutua niin, että avustuserien maanrakennuskustannusindeksillä kutakin maksuhetkeä edeltävän vuoden indeksin vuosikeskiarvosta vuoden 2013 marraskuun (MAKU-indeksi 136,7) arvoon muunnettu yhteismäärä saa olla enintään 240 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia länsimetron jatkon rakentamisen kustannuksista.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Länsimetron rakentaminen Matinkylästä Kivenlahteen

Länsimetron rakentamista jatketaan Matinkylästä Kivenlahteen asti. Yhteysväli on seitsemän kilometriä pitkä, kokonaan maan alla kaksoistunnelissa kulkeva metrorata. Sen asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Hankkeen hyödyt liittyvät liikennejärjestelmätason vaikutuksiin luomalla erityisesti edellytyksiä kaupunkirakenteen tiivistämiselle ja tehokkaalle joukkoliikenteen käytölle. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin kolmanneksen nykyistä enemmän eli 90 000 asukasta ja sijaitsevan noin 16 000 työpaikkaa, joista uusia on 6 000. Hankkeen liikenteellinen H/K-suhde on 0,7. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2020.

Hankkeen rakentamiskustannukset ovat noin 801 milj. euroa vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin mukaan (136,7). Elokuun indeksin (137,9) mukaan rakentamiskustannukset ovat 808,6 milj. euroa. Hanke sisältää asemat, metrotunnelin, ajotunnelit, liityntäpysäköinnin 1 600 autolle, asemien liityntäliikenteen järjestelyt, uuden metrovarikon Sammalvuoreen Espoonlahden pohjoispuolelle, suunnittelutehtävät sekä rakennuttamisen. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista kuitenkin enintään 240 milj. euroa (MAKU-indeksin 136,7 hintatasossa). Luvut ovat ilman arvonlisäveroa, avustukset maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Hankkeen toteuttaa Espoon kaupungin päätöksen mukaisesti Länsimetro Oy. Valtio maksaa avustuksen Espoon kaupungille, joka edelleen suorittaa avustuksen Länsimetro Oy:lle. Rakentaminen käynnistetään Espoon kaupungin järjestämällä rahoituksella. Espoon kaupunki myös takaa yhtiön ottaman lainan. Espoon kaupunki antaa yhtiölle 30 prosentin suuruisen avustuksen valtion puolesta niihin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen valtion rahasuoritusta. Indeksikorjattuna elokuun MAKU-indeksin mukaan (137,9) valtion avustus on noin 242 milj. euroa. Avustuskelpoisiin menoihin sisältyvät sellaiset suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 801 milj. euron kustannusarvioon ja joista aiheutuu menoja vuonna 2014 hankkeen käynnistyessä. Valtio maksaa avustuksen jälkikäteen toteutuneiden rakennuskustannusten mukaisesti seuraavasti: vuonna 2017 83 milj. euroa (vuosien 2014—2016 menoihin), vuonna 2018 80 milj. euroa (vuoden 2017 menoihin), vuonna 2019 65 milj. euroa (vuoden 2018 menoihin) ja vuonna 2020 14 milj. euroa (vuoden 2019 menoihin). Länsimetro Oy perii HSL:ltä käyttökorvausta investoinnin valmistumisen jälkeen kuten ensimmäisenkin vaiheen osalta. Valtionavustusta tai sen jälkikäteismaksatuksen rahoituskustannuksia ei peritä HSL:ltä miltään osin.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Espoo sitoutuu kaavoittamaan alueelle sijoittuvan asuntotuotannon määrän ja laadun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Lisäksi hankkeeseen liittyy valtion vastuulla olevan väyläverkon joukkoliikennekaistojen tekeminen sekä liittymäjärjestelyt, joiden kustannusten arvioidaan olevan noin 20 milj. euroa. Nämä eivät sisälly valtuuteen. Näiden suunnittelu on alkuvaiheessa ja niiden toteutuksesta sekä kustannusjaosta päätetään vasta suunnitelmien valmistuttua. Lisäksi kaupunki toteuttaa katuverkon muutostöitä 125 milj. eurolla.


2015 talousarvio 88 713 000
2014 talousarvio 55 744 000
2013 tilinpäätös 24 000 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseen Seinäjoen (Rengonharjun) sekä Mikkelin lentokenttien rakenteiden ja laitteiden investointeihin sekä ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.

Avustuksen myöntäminen edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemien ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen nojalla (2014/C 99/03). Avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.


2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 340 141 000 euroa.

Valtuus

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat 74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen 50 000 000
Kehärata 509 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide 40 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä 20 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe 20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe 80 000 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon.

Muutos talousarvioesityksen 338 501 000 euroon nähden on 1 640 000 euroa, missä on otettu huomioon vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetusta valtuuden tarkistuksesta aiheutuvana lisäyksenä 4 000 000 euroa E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeelle ja 9 500 000 euroa Kehärata-hankkeelle.

Lisäksi on otettu huomioon lisäyksenä Seinäjoen kaupungin osoittaman rahoituksen tarkistuminen 835 000 eurolla Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa ja vähennyksenä 4 786 000 euroa Kotkan kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan ohi valtion urakoitsijoille E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeessa sekä 4 000 000 euroa Espoon kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan urakoitsijoille Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeessa. Vastaavat muutokset on otettu huomioon momentin 12.31.10 tuloarvion mitoituksessa.

Vähennyksenä on myös otettu huomioon 849 000 euroa hankkeiden tarvitseman määrärahatarvemuutoksen johdosta ja 3 060 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnittelun siirtona momentille 31.30.63 suurten kaupunkiseutujen raideliikennehankkeiden suunnittelun avustamiseen.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. € Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2015 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
E18 Haminan ohikulkutie TA 2011 2015 180,0 5,2 155,3 11,2 13,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie TA 2011 2014 55,0   51,0 4,0 -
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie TA 2011 2016 75,5 2,8 41,1 24,6 9,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke TA 2012/
LTAE III 2014
2015 37,0 18,4 21,0 11,2 -
Vt 8 Turku—Pori LTA 2013 2018 92,5 2,5 30,6 33,5 25,9
Länsimetron liityntäyhteydet LTA 2013/
LTA 2014
2015 19,9 6,8 7,2 5,9 -
Vt 4 Rovaniemen kohta TA 2014 2016 25,0 2,0 5,0 14,0 4,0
Vt 5 Mikkelin kohta TA 2014 2017 27,0 3,0 2,0 10,0 12,0
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2018 32,0   6,0 5,5 20,5
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA 2014 2018 76,0   1,5 3,0 71,5
               
Ratahankkeet              
Kehärata TA 2009/
LTA 2013/
LTA 2014/
LTAE III 2014
2015 509,0 22,5 485,2 23,8 -
Pohjanmaan rata TA 2011/
LTA III 2011
2017 674,0   414,2 166,7 93,1
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   5,0 4,0 31,0
               
Vesiväylähankkeet              
Pietarsaaren meriväylä TA 2009 2015 11,4   9,3 2,1 -
Rauman meriväylä LTA II 2014 2017 20,0   1,0   19,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Pisara—radan suunnittelu TA 2012     6,8 27,0 2,0 11,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 4,9 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 874,3 70,0 1 262,4 326,4 311,3
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   - 2,0 25,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0     2,7 12,3
Riihimäen kolmioraide TA 2015 2016 10,0   - 4,5 5,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2019 150,0   - 2,0 148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys TA 2015 2017 4,0     0,5 3,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   - 2,0 38,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     246,0   - 13,7 232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 120,3 70,0 1 262,4 340,1 543,6

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 319 500 176 700 75 400 72 200 643 800
Uudet väylähankkeet 13 700 66 500 70 500 95 300 246 000
Menot yhteensä 333 200 243 200 145 900 167 500 889 800

2015 talousarvio 340 141 000
2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia Fennovoiman tieyhteyden ja kevyen liikenteen väylän suunnitteluun ja rakentamiseen valtatieltä 8 ydinvoimalaitosalueen rajalle siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7 400 000 euroa. Nämä valtio maksaa hankkeen rahoittajalle kuitenkin vasta tien rakennusurakan vastaanotosta kahden vuoden kuluttua yhtenä eränä ilman korkoa edellyttäen silloinkin, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä.

Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäiseksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan nykyinen ensimmäinen kappale muuttuu valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Fennovoiman tieyhteys

Hankkeessa rakennetaan noin 4,0 km pituinen tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä valtatieltä 8 ydinvoimalaitosalueen rajalle. Hanke sisältää rakennettavan tien ja vt 8 liittymäjärjestelyt. Tieyhteyden arvioidut suunnittelukustannukset ovat 0,4 milj. euroa, josta valtio maksaa puolet ja rakentamiskustannukset 7,2 milj. euroa, jotka valtio maksaa kokonaisuudessaan arvonlisäveroineen.

Hanke rakennetaan jälkirahoitusmallilla.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus milj. € Arvioitu käyttö milj. € Määräraha v. 2015 milj. € Rahoitustarve myöhemmin milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/
LTA 2013
2017 61,0 - 5,0 56,0
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/
LTA 2013
2016 110,0 22,0 17,0 51,0
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     171,0 22,0 22,0 107,0
             
Uusi väylähanke            
Fennovoiman tieyhteys   2015 7,4 - - 7,4
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     178,4 22,0 22,0 114,4

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 22 000 56 000 51 000 - 129 000
Uusi väylähanke - - 7 400 - 7 400
Yhteensä 22 000 56 000 58 400 - 136 400

2015 talousarvio 22 000 000
2014 talousarvio 25 000 000
2013 tilinpäätös 120 827 000