Talousarvioesitys 2012
28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:
Valtiovarainhallinto
Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.
Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.
Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.
Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:
- talouspolitiikan valmistelu
- hallintopolitiikan valmistelu ja
- hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu
Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.
Taloustutkimus ja talouden ennustaminen
Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.
Julkinen toiminta ja talous
Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on uuden hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu.
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan uuden hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen.
EU:n budjetti
Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.
Rahoitusmarkkinoiden säätely
Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti.
Verotus ja tullitoimi
Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.
Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.
Valtion varainhallinta
Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.
Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä.
Tilastotoimi
Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.
Hallintopolitiikan valmistelu
Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.
Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen
Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksen kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuntarakennelaki korvaa voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä.
Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa.
Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskus- ja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna.
Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.
Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen
Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.
Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.
Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.
Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.
Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta.
Valtiokonttorin henkilöasiakkaita koskevien eläkeasioiden käsittely ja palvelu siirtyi Kuntien eläkevakuutuksen (Kevan) hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen. Talousarviovuonna jatkuu siirron jälkeinen toimintojen tarkastelu ja sopeuttaminen.
Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto.
Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi.
Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta.
JulkIT-toiminta tarkoittaa julkisen hallinnon yhteistä tietohallinnon ja sen osa-alueiden kehittämistä. Määritellylle JulkIT-toiminnalle on laadittu toteuttamissuunnitelma vuoteen 2014 saakka ja ennen talousarviovuotta tarkennetaan toiminnan rajapinnat ja työnjako käynnissä olevaan ValtIT- ja KuntaIT-toimintaan.
Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen
Valtiovarainministeriö kehittää julkisen hallinnon yhteistä tietohallintoa ja yhteisiä IT-ratkaisuja koordinoidusti. Koko julkisen hallinnon tasoista IT-toiminnan ohjausta vahvistetaan SADe-ohjelman mukaisesti mm. lainsäädännöllä ja JHS-suosituksilla.
Tavoitteena on, että sähköistä asiointia, yhteentoimivuutta, yhteisiä tietojärjestelmiä, tietojen yhteiskäyttöä ja IT-infrastruktuuria sekä tietoturvallisuutta varten kehitetyt yhteiset ratkaisut tukevat koko julkisen hallinnon toiminnan tehostamista ja tuottavuuden parantamista.
Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista.
Hallinnonalan ohjaus
Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen
Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet.
Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen menettelytapoja kehitetään ja ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään.
Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Ohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet.
Toimintaympäristö
Vuoden 2012 BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,8 %. Kotimainen kysyntä nousee ennustejaksolla kasvun merkittävimmäksi vauhdittajaksi. Vienti jatkaa kohtalaisen hyvässä vauhdissa, mutta sen tuottama kasvuvaikutus pienenee.
Ennustettu kasvu-ura ei tule korjaamaan Suomen taloudessa olevia epätasapainoja lähitulevaisuudessa. Tilanteen korjaaminen edellyttää määrätietoisia talouspoliittisia toimenpiteitä.
Työllisyystilanteen odotetaan paranevan talousarviovuoden aikana hitaasti ja työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvua. Ennusteen mukaan työllisiä olisi vuonna 2013 keskimäärin 74 000 enemmän kuin vuonna 2010. Työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä tulisi käynnistää, sillä työikäisen väestön määrä supistuu koko ennustejakson.
Yksityisten investointien kysyntänäkymät ovat hyvät. Kansantalouden investoinnit kasvavat BKT:ta nopeammin, joten investointiaste nousee miltei vuosien 2000—2008 keskimääräiselle tasolle.
Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,7 %. Inflaatio hidastuu ennustejakson loppua kohden pysyen kuitenkin suhteellisen korkeana.
Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Valtion velanottotarve pysyy 7—8 mrd. eurossa vuosittain. Kun myös kunnat velkaantuvat edelleen, julkisyhteisöjen velka kasvaa 52½ prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2013 eli lähes 50 mrd. euroa suuremmaksi kuin ennen taantumaa vuonna 2008.
Suotuisa suhdannetilanne, välillisen verotuksen kiristäminen ja elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Ilman uusia rahoitusasemaa kohentavia toimenpiteitä alijäämä pysyy lähes ennallaan tämän jälkeen.
Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 94 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia.
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.
Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin sukupuolivaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa tietoa sekä uudistusten valmistelusta ja toimeenpanosta että uudistuksen vaikutuksista.
Vaikuttavuustavoitteet
Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet:
1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi
Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä.
2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut
Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Tuottavuuden parantaminen
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan.
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vaikutukset
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2012 on 103 henkilötyövuotta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2011 varsinainen talousarvio |
2012 esitys |
||
28.70.01 | Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 0,37 | - | |
28.70.02 | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | ||
— tilausvaltuus | 35,4 | - | |
28.90.20 | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet(siirtomääräraha 3 v) | ||
— hankesopimusvaltuus | 14,0 | 16,5 | |
28.92.68 | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta(arviomääräraha) | ||
— peruspääoman korotus | 16,7 | - | |
— takuupääoman korotus | 265,5 | - |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2010—2012
v. 2010 tilinpäätös 1000 € |
v. 2011 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2012 esitys 1000 € |
Muutos 2011—2012 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 1 705 015 | 101 944 | 114 691 | 12 747 | 13 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 34 697 | 32 368 | 37 548 | 5 180 | 16 |
13. | Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 4 792 | 4 792 | 0 |
20. | Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) | 215 | 215 | 215 | — | — |
21. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) | 9 | 1 159 | 776 | - 383 | - 33 |
29. | Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 70 094 | 68 202 | 71 360 | 3 158 | 5 |
(81.) | Laina Latvian valtiolle (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | — |
(82.) | Laina Kreikan valtiolle (siirtomääräraha 3 v) | 1 600 000 | — | — | — | — |
10. | Verotus ja tullitoimi | 588 159 | 613 064 | 602 915 | - 10 149 | - 2 |
01. | Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 395 311 | 397 022 | 403 989 | 6 967 | 2 |
02. | Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 163 840 | 157 742 | 160 526 | 2 784 | 2 |
63. | Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) | 16 004 | 2 600 | 5 200 | 2 600 | 100 |
95. | Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) | 12 996 | 37 700 | 32 700 | - 5 000 | - 13 |
(96.) | Eräistä väylämaksuista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | — |
97. | Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) | 8 | 18 000 | 500 | - 17 500 | - 97 |
20. | Palvelut valtioyhteisölle | 32 046 | 25 439 | 27 069 | 1 630 | 6 |
01. | Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 21 040 | 14 448 | 20 564 | 6 116 | 42 |
03. | Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 045 | 1 050 | 1 064 | 14 | 1 |
06. | Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 8 979 | 8 731 | 4 431 | - 4 300 | - 49 |
07. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha) | 982 | 10 | 10 | — | — |
08. | Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 200 | 1 000 | - 200 | - 17 |
88. | Senaatti-kiinteistöt | — | — | — | — | — |
30. | Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto | 53 064 | 53 192 | 59 601 | 6 409 | 12 |
01. | Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 44 566 | 44 857 | 48 218 | 3 361 | 7 |
02. | Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 091 | 4 142 | 4 132 | - 10 | - 0 |
03. | Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 4 407 | 4 193 | 7 251 | 3 058 | 73 |
40. | Valtion alue- ja paikallishallinto | 87 360 | 83 899 | 86 027 | 2 128 | 3 |
01. | Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 50 681 | 50 005 | 51 298 | 1 293 | 3 |
02. | Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 32 912 | 32 228 | 34 505 | 2 277 | 7 |
03. | Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) | 3 767 | 1 666 | 224 | - 1 442 | - 87 |
50. | Eläkkeet ja korvaukset | 3 860 466 | 4 056 319 | 4 285 099 | 228 780 | 6 |
15. | Eläkkeet (arviomääräraha) | 3 684 540 | 3 868 145 | 4 107 270 | 239 125 | 6 |
16. | Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) | 19 057 | 2 765 | 2 355 | - 410 | - 15 |
17. | Muut eläkemenot (arviomääräraha) | 29 619 | 30 944 | 2 806 | - 28 138 | - 91 |
50. | Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) | 39 908 | 39 300 | 39 130 | - 170 | - 0 |
63. | Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) | 78 047 | 102 365 | 113 538 | 11 173 | 11 |
95. | Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) | 9 296 | 12 800 | 20 000 | 7 200 | 56 |
60. | Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot | 2 127 | 2 195 | 2 135 | - 60 | - 3 |
01. | Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 000 | 1 000 | 1 000 | — | — |
02. | Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) | — | 50 | 50 | — | — |
03. | Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) | 142 | 150 | 130 | - 20 | - 13 |
20. | Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 800 | 675 | 675 | — | — |
60. | Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) | 185 | 320 | 280 | - 40 | - 12 |
70. | Valtionhallinnon kehittäminen | 35 863 | 41 543 | 110 403 | 68 860 | 166 |
01. | Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 14 909 | 7 343 | 11 893 | 4 550 | 62 |
02. | Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) | 13 700 | 21 000 | 26 910 | 5 910 | 28 |
20. | Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 7 254 | 13 200 | 71 600 | 58 400 | 442 |
80. | Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle | 184 896 | 215 053 | 287 684 | 72 631 | 34 |
30. | Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) | 175 029 | 191 053 | 203 684 | 12 631 | 7 |
31. | Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 3 158 | 15 000 | 25 000 | 10 000 | 67 |
32. | Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | 50 000 | 50 000 | 0 |
40. | Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) | 6 710 | 9 000 | 9 000 | — | — |
90. | Kuntien tukeminen | 7 924 712 | 8 173 940 | 8 495 436 | 321 496 | 4 |
20. | Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 11 850 | 20 000 | 18 000 | - 2 000 | - 10 |
30. | Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) | 7 799 336 | 8 039 480 | 8 433 242 | 393 762 | 5 |
31. | Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) | 113 526 | 114 460 | 44 194 | - 70 266 | - 61 |
91. | Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen | 148 322 | 148 000 | 255 800 | 107 800 | 73 |
(40.) | Tuki työnantajille (arviomääräraha) | 42 526 | — | — | — | — |
41. | Energiaverotuki (arviomääräraha) | 105 796 | 148 000 | 255 800 | 107 800 | 73 |
92. | EU ja kansainväliset järjestöt | 1 538 558 | 1 773 930 | 1 863 630 | 89 700 | 5 |
20. | Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 400 | 2 800 | 2 400 | - 400 | - 14 |
40. | Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) | 6 998 | 7 500 | 8 000 | 500 | 7 |
67. | Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) | — | 170 | 170 | — | — |
68. | Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) | — | 3 460 | 3 060 | - 400 | - 12 |
69. | Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) | 1 528 161 | 1 760 000 | 1 850 000 | 90 000 | 5 |
(87.) | Euroopan rahoitusvakausvälineen osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) | 1 000 | — | — | — | — |
99. | Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot | 117 090 | 5 400 | 5 450 | 50 | 1 |
95. | Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) | — | 300 | 300 | — | — |
96. | Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) | 117 000 | 5 000 | 5 000 | — | — |
97. | Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) | 90 | 100 | 150 | 50 | 50 |
Yhteensä | 16 277 678 | 15 293 918 | 16 195 940 | 902 022 | 6 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 12 899 | 12 113 | 12 104 |