Talousarvioesitys 2009
33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Hallituksen esittämällä tavalla muutettavan Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten muun sosiaaliturvan rahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 33.20.51, 52, 53, 54, 55, 33.40.56 ja 57.
Selvitysosa:
Toimintaympäristö
Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen talouskehitys, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille.
Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke).
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa neljännes. Sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan myös muiden pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen ennakoidaan kehittyvän maltillisesti vuosina 2009—2011. Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen pysyttelee arvion mukaan vajaan 25 prosentin tasolla. Suomen sosiaalimenot ovat hieman alle EU-maiden keskitason.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
- Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
- Lisätään työelämän vetovoimaa.
- Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
- Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.
Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että
- ylipainoisten osuus laskee,
- alkoholin haittavaikutukset vähenevät,
- tupakointi vähenee ja
- uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
|
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, % | ||||
— miehet | 53 | 55 | 57 | 55 |
— naiset | 37 | 41 | 43 | 40 |
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä | ||||
— miehet | 1 192 | 1 588 | 1 5801) | 1 550 |
— naiset | 285 | 432 | 4251) | 410 |
Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, % | ||||
— miehet | 25 | 25 | 28 | 25 |
— naiset | 7 | 8 | 9 | 8 |
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, % | ||||
— miehet | 28 | 24 | 26 | 23 |
— naiset | 20 | 19 | 17 | 16 |
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä | 22 839 | 24 399 | 25 422 | 25 000 |
— miehet | 12 144 | 12 451 | 12 948 | 12 500 |
— naiset | 10 695 | 11 948 | 12 474 | 12 500 |
1) Arvio
Lisätään työelämän vetovoimaa
Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla ja poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella.
Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyohjelmalla (MASTO-hanke). Tavoitteena on, että
- vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna,
- työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007—2011 ja
- sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007—2011.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
|
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia | ||||
— miehet | 60,6 | 61,5 | 61,5 | 61,8 |
— naiset | 60,6 | 61,5 | 61,6 | 61,8 |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä | 121 000 | 137 000 | 143 5001) | 140 000 |
— miehet | 84 500 | 91 800 | 96 1501) | 93 900 |
— naiset | 36 500 | 45 200 | 47 3501) | 46 200 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) | 30,2 | 33,0 | 33,91) | 32,5 |
Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % | ||||
— miehet | 3,4 | 3,6 | 3,5 | 3,4 |
— naiset | 4,4 | 4,7 | 4,8 | 4,5 |
Sairauspäiviä/työllinen, % | ||||
— miehet | 7,8 | 7,9 | 7,6 | 7,5 |
— naiset | 9,3 | 9,6 | 9,8 | 9,5 |
1) Arvio
Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta.
Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että
- pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat,
- toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja
- tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
|
Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, %1) | 10,4 | 12,02) | 11,7 | 11,0 |
Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % | 10,6 | 11,22) | 10,82) | 10,0 |
Yli vuoden työttömänä | 86 800 | 63 800 | 51 200 | 48 000 |
— miehet | 47 500 | 35 000 | 27 700 | 26 400 |
— naiset | 39 300 | 28 800 | 23 500 | 21 600 |
Pitkittyneesti pienituloisia | 301 600 | 439 200 | 420 000 | 400 000 |
— miehet | 151 400 | 220 000 | 210 000 | 200 000 |
— naiset | 150 200 | 219 200 | 210 000 | 200 000 |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % | 24 | 24 | 233) | 21 |
Lapsia avohoidon tukitoimissa | 49 351 | 59 069 | 58 9003) | 58 700 |
Asunnottomia | 9 999 | 7 399 | 7 303 | 7 100 |
— miehet | 8 247 | 6 034 | 5 868 | 5 750 |
— naiset | 1 752 | 1 365 | 1 435 | 1 350 |
1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).
2) Arvio
3) Arvio
Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009—2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa.
Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että
- parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua,
- turvataan henkilöstön riittävyys,
- varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus,
- taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva,
- tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja
- vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
|
Sosiaali- ja terveyspalvelut | ||||
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) | ||||
— yli 6 kk jonottaneita | .. | 7 300 | 9 500 | 3 000 |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | ||||
— kodinhoitoapu | 19,7 | 17,8 | 18,01) | 18,5 |
— palveluasuminen | 5,1 | 5,8 | 5,8 | 5,9 |
— vanhainkodeissa | 5,3 | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
— terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa | 3,1 | 2,4 | 2,3 | 2,0 |
— omaishoidontuella hoidetut | 3,0 | 3,3 | 3,4 | 4,0 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 8,9 | 10,0 | 2,0 |
Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia | 27,6 | 28,0 | 28,0 | 27,9 |
Kokonaishedelmällisyys | 1,73 | 1,84 | 1,83 | 1,84 |
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % | ||||
— 1—2-vuotiaat | 35 | 38 | 38 | 39 |
— 3—5-vuotiaat | 66 | 70 | 70 | 71 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret | 12 854 | 15 628 | 15 550 | 15 350 |
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % | 50,9 | 53,2 | 53,6 | 54,0 |
Eläkkeensaajat | ||||
Vanhuuseläke | 869 700 | 964 400 | 978 300 | 1 010 000 |
— miehet | 338 400 | 394 900 | 402 700 | 420 000 |
— naiset | 531 300 | 569 500 | 575 600 | 590 000 |
Osa-aikaeläke | 24 600 | 30 600 | 30 000 | 31 000 |
— miehet | 11 200 | 14 100 | 13 600 | 13 000 |
— naiset | 13 400 | 16 500 | 16 400 | 18 000 |
Työkyvyttömyyseläke | 276 300 | 267 400 | 271 600 | 266 000 |
— miehet | 147 000 | 141 900 | 143 600 | 141 000 |
— naiset | 129 300 | 125 500 | 128 100 | 125 000 |
Työttömyyseläke | 54 300 | 48 700 | 50 300 | 50 000 |
— miehet | 25 900 | 23 300 | 23 400 | 23 500 |
— naiset | 28 400 | 25 400 | 26 900 | 26 500 |
Leskeneläke | 252 800 | 262 600 | 263 400 | 265 000 |
— miehet | 26 300 | 34 400 | 35 400 | 37 000 |
— naiset | 226 500 | 228 200 | 228 000 | 228 000 |
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) | ||||
Vanhuuseläke | ||||
— miehet | 1 178 | 1 453 | 1 507 | 1 610 |
— naiset | 718 | 932 | 971 | 1 050 |
Työkyvyttömyyseläke | ||||
— miehet | 1 012 | 1 100 | 1 117 | 1 145 |
— naiset | 807 | 914 | 934 | 955 |
Työttömien ansiopäiväraha | ||||
— miehet | 916 | 1 164 | 1 201 | 1 235 |
— naiset | 719 | 899 | 922 | 953 |
Sairauspäiväraha | ||||
— miehet | 1 037 | 1 200 | 1 228 | 1 262 |
— naiset | 897 | 1 053 | 1 075 | 1 107 |
Vanhempainpäiväraha | ||||
— miehet | 1 230 | 1 545 | 1 620 | 1 875 |
— naiset | 765 | 1 060 | 1 170 | 1 288 |
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) | ||||
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha | 252 | 380 | 380 | 542 |
Työttömän peruspäiväraha | 441 | 505 | 527 | 542 |
Kansaneläke (täysi) | 447 | 511 | 558 | 575 |
Toimeentulotukea saaneet | ||||
— kotitaloudet | 271 690 | 229 000 | 229 000 | 220 000 |
— henkilöt | 454 350 | 360 000 | 360 000 | 345 000 |
1) Arvio
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että
- naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana.
- naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
- vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan.
- miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen.
- sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa.
- tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta.
- tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.
Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008—2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut | ||||
---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
|
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 80,4 | 80,7 | 81,0 |
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % | ||||
— miehet | 12,9 | 12,6 | 12,3 | 12,1 |
— naiset | 19,9 | 20,0 | 19,4 | 19,0 |
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % | 4,2 | 5,7 | 6,1 | 6,5 |
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % | 63,1 | 70,5 | 71,01) | 72,0 |
1) Arvio
Tuottavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 97 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Ministeriön alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskitetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot 1.1.2009 Hyvinvoinnin ja terveyden tutukimuskeskukseksi. Valtion mielisairaaloiden ja koulukotien asemaa selvitetään. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään sekä keskittämällä toimintaa yhdistämällä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot 1.1.2009 Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi. Lisäksi selvitetään lääkkeitä ja lääkehuoltoa käsittelevien virastojen asemaa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2009 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan.
Kansaneläkelaitoksen rahoitus
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelain, sairausvakuutuslain ja kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta momentin 33.30.60 selvitysosassa tarkemmin esitetyssä tarkoituksessa. Osana esitykseen liittyviä uudistuksia perustettaisiin Kansaneläkelaitokseen muun sosiaaliturvan rahasto, josta maksettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa päätösosassa mainituilla momenteilta suoritettavat etuudet. Lisäksi muun sosiaaliturvan rahastosta maksettaisiin opetusministeriön pääluokan momenteilta 29.70.52, 29.70.55, 29.70.57 ja 29.70.59 suoritettavat etuudet. Muun sosiaaliturvan rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi esitetään mahdollisuutta käyttää rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen nimenomaisesti sen suorittamiseen varatun määrärahan ohella tilapäisesti myös muun rahastoon kuuluvan etuuden suorittamiseen varattua määrärahaa, kuitenkin niin, että rahaston varojen tilapäinen käyttö muun saman rahaston etuuden maksamiseen tulee oikaista mahdollisimman nopeasti ja kuitenkin viimeistään kalenterivuoden lopussa.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009
v. 2007 tilinpäätös 1000 € |
v. 2008 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2009 esitys 1000 € |
Muutos 2008—2009 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 84 170 | 65 374 | 67 525 | 2 151 | 3 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 36 316 | 38 763 | 39 404 | 641 | 2 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 961 | 2 020 | 2 102 | 82 | 4 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 000 | 3 060 | 3 762 | 702 | 23 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 718 | 718 | 488 | - 230 | - 32 |
05. | Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 603 | 603 | 559 | - 44 | - 7 |
(27.) | Korvaus Kansaneläkelaitokselle sähköisen arkiston rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v) | 21 000 | — | — | — | — |
(28.) | Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | — |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 17 030 | 16 000 | 17 000 | 1 000 | 6 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 542 | 4 210 | 4 210 | — | — |
02. | Valvonta | 29 521 | 32 084 | 35 114 | 3 030 | 9 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 833 | 12 165 | 14 196 | 2 031 | 17 |
04. | Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 700 | 1 363 | 1 363 | — | — |
05. | Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 9 425 | 11 306 | 11 555 | 249 | 2 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 7 563 | 7 250 | 8 000 | 750 | 10 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 115 635 | 111 488 | 110 235 | - 1 253 | - 1 |
03. | Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 339 | 1 370 | 1 390 | 20 | 1 |
04. | Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 58 039 | 59 288 | 60 904 | 1 616 | 3 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 38 200 | 38 240 | 38 901 | 661 | 2 |
(62.) | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) | 6 517 | 4 900 | — | - 4 900 | - 100 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 11 540 | 7 690 | 9 040 | 1 350 | 18 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus | 1 860 041 | 1 889 861 | 2 130 510 | 240 649 | 13 |
(27.) | Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) | — | 1 861 | — | - 1 861 | - 100 |
28. | Kansaneläkelaitokselle maksettavat muun sosiaaliturvarahaston etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut (arviomääräraha) | — | — | 118 235 | 118 235 | 0 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) | 10 490 | 11 400 | 11 400 | — | — |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 403 600 | 1 414 600 | 1 423 300 | 8 700 | 1 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 767 | 1 500 | 1 500 | — | — |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 17 500 | 19 500 | 20 200 | 700 | 4 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 427 684 | 441 000 | 434 000 | - 7 000 | - 2 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) | — | — | 121 875 | 121 875 | 0 |
20. | Työttömyysturva | 1 380 076 | 1 434 500 | 1 383 000 | - 51 500 | - 4 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 6 557 | 8 000 | 8 000 | — | — |
50. | Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) | 459 500 | 452 000 | 440 000 | - 12 000 | - 3 |
51. | Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) | 48 138 | 62 000 | 67 000 | 5 000 | 8 |
52. | Työmarkkinatuki (arviomääräraha) | 672 281 | 699 500 | 660 000 | - 39 500 | - 6 |
53. | Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) | 11 180 | 12 000 | 12 000 | — | — |
54. | Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) | 127 170 | 141 000 | 138 000 | - 3 000 | - 2 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) | 19 250 | 21 000 | 18 000 | - 3 000 | - 14 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 36 000 | 39 000 | 40 000 | 1 000 | 3 |
30. | Sairausvakuutus | 1 128 409 | 1 175 000 | 1 216 000 | 41 000 | 3 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 128 409 | 1 175 000 | 1 216 000 | 41 000 | 3 |
40. | Eläkkeet | 2 455 306 | 2 953 150 | 2 893 705 | - 59 445 | - 2 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 40 700 | 44 800 | 45 300 | 500 | 1 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 447 300 | 471 700 | 496 000 | 24 300 | 5 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 38 500 | 79 000 | 85 000 | 6 000 | 8 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 109 | 150 | 505 | 355 | 237 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 13 509 | 14 500 | 16 600 | 2 100 | 14 |
56. | Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) | 19 164 | 14 500 | 5 900 | - 8 600 | - 59 |
57. | Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) | 20 250 | 22 900 | 24 700 | 1 800 | 8 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 875 774 | 2 305 600 | 2 219 700 | - 85 900 | - 4 |
50. | Veteraanien tukeminen | 409 223 | 420 372 | 385 123 | - 35 249 | - 8 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 2 296 | 2 300 | 2 200 | - 100 | - 4 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 72 551 | 70 200 | 63 800 | - 6 400 | - 9 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 227 803 | 233 873 | 210 930 | - 22 943 | - 10 |
52. | Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 61 707 | 65 207 | 65 207 | — | — |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 2 960 | 3 100 | 3 100 | — | — |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 110 | 96 | 90 | - 6 | - 6 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | — |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 38 288 | 40 288 | 36 288 | - 4 000 | - 10 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 8 | 1 808 | 8 | - 1 800 | - 100 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 4 713 761 | 5 469 684 | 5 919 121 | 449 437 | 8 |
30. | Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) | 4 310 175 | 5 075 497 | 5 530 160 | 454 663 | 9 |
31. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) | 44 500 | 24 800 | 25 800 | 1 000 | 4 |
32. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 48 747 | 48 747 | 40 000 | - 8 747 | - 18 |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 92 507 | 94 170 | 99 170 | 5 000 | 5 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 2 926 | 4 570 | 8 591 | 4 021 | 88 |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) | 202 030 | 211 000 | 205 000 | - 6 000 | - 3 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 600 | 600 | 600 | — | — |
(38.) | Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) | 3 485 | 1 000 | — | - 1 000 | - 100 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 2 500 | 3 000 | 3 500 | 500 | 17 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 291 | 6 300 | 6 300 | — | — |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 87 432 | 52 236 | 59 390 | 7 154 | 14 |
01. | Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 25 672 | 26 846 | 28 490 | 1 644 | 6 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 47 600 | 10 800 | 16 610 | 5 810 | 54 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 800 | 930 | 930 | — | — |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 360 | 1 360 | 1 360 | — | — |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 300 | 9 600 | 9 300 | - 300 | - 3 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 2 700 | 2 700 | 2 700 | — | — |
80. | Maatalousyrittäjien lomitustoiminta | 205 247 | 213 200 | 213 200 | — | — |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 190 008 | 197 300 | 197 300 | — | — |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) | 15 239 | 15 900 | 15 900 | — | — |
90. | Raha-automaattiyhdistyksen avustukset | 306 000 | 312 000 | 302 500 | - 9 500 | - 3 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 306 000 | 312 000 | 302 500 | - 9 500 | - 3 |
Yhteensä | 12 774 820 | 14 128 949 | 14 715 423 | 586 474 | 4 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 275 | 4 277 | 4 2321) |
1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 584 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen osuus 428 henkilötyövuotta.