Talousarvioesitys 2009

25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Tuomioistuimissa käsiteltävillä asioilla on kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyessä yhä useammin kansainvälisiä ja ylikansallisia liittymiä. Tämä yhdessä monimutkaistuvan oikeussääntelyn, laajentuvan oikeuslähdepohjan ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntymisen kanssa asettavat entistä suurempia osaamis- ja laatuvaatimuksia oikeuslaitoksen palveluksessa työskenteleville. Ikääntyminen sekä väestön ja elinkeinoelämän alueellinen keskittyminen puolestaan aiheuttavat tarpeen kehittää tuomioistuin- ja oikeusapuverkostoa alueellisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tietoyhteiskunnan palveluiden ja tekniikan kehittyminen luovat mahdollisuuden kehittää sähköisiä oikeuspalveluja. Haasteena on sovittaa uudistuvat toimintamuodot tiukkaan määrärahatilanteeseen. Tämä edellyttää rakenteellisia muutoksia ja voimavarojen kohdentamista entistä selvemmin hallinnonalan ydintehtäviin. Yleisissä tuomioistuimissa asiamäärät ovat pysyneet vakaana, mutta kasvaneet erityisesti hallintotuomioistuimissa. Vaikka keskimääräiset käsittelyajat ovat pysyneet kohtuullisina, ongelmana ovat alueelliset käsittelyaikaerot sekä liian pitkät käsittelyajat muun muassa vaativissa rikosasioissa ja veroasioissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut Suomen rikkoneen oikeudenkäynnin kohtuullista kestoa koskevaa velvoitetta 26 tapauksessa vuosina 2000—2007.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Tilastoitujen rikosten kokonaismäärä on 1990-luvun alkuvuosista vähentynyt, mutta tämä pääosin myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2007 ja poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä kasvoi selvästi. Väkilukuun suhteutettu kaikkien rikosten määrä on Suomessa kansainvälisesti verrattuna alhainen, mutta henkirikosten määrä on korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Henkirikosten määrä on kuitenkin kolmen viime vuoden aikana ollut pienempi kuin 1990-luvun lopulla ja tämän vuosikymmenen alussa. Omaisuusrikoksissa poliisin tietoon tulleiden rikosten pitkän aikavälin kehitys on ollut laskeva, mikä vastaa Länsi-Euroopan maiden yleistä kehitystä. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on viime vuosina noussut, mikä johtuu huomattavilta osin ilmoitusalttiuden lisääntymisestä. Tutkimusten mukaan kansalaisten kokema väkivalta ja pelko väkivallan uhriksi joutumisesta ovat viime vuosina jonkin verran vähentyneet. Törkeissä huumausainerikoksissa pitkän aikavälin kasvu pysähtyi vuosituhannen vaihteessa ja rikosten määrä on vähentynyt useana vuonna peräkkäin. Rikollisuutta koskevat uhkakuvat liittyvät rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymiseen sekä tietoverkoissa tehtävän ja niihin kohdistuvan rikollisuuden yleistymiseen.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan holhoustoimen yleisen edunvalvonnan kunnille kuuluneet tehtävät siirtyvät valtiolle vuoden 2009 alusta. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 45/2008 vp) mukaan edunvalvontapalvelujen alueellisesta järjestämisestä ja niiden tuottamisesta vastaisivat oikeusaputoimistot ja palvelujen järjestämisen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Edunvalvontapalveluita voitaisiin tarvittaessa ostaa laissa edellytykset täyttävältä palvelujen tuottajalta. Väestön ikääntymiseen liittyen yleisen edunvalvonnan piiriin tulevien henkilöiden määrä kasvaa.

Ulosottovelallisten määrä on 1990-luvun lamavuosien jälkeen laskenut melko tasaisesti. Väheneminen johtuu sekä hyvästä taloudellisesta kehityksestä että lainsäädäntötoimista, joilla on pyritty helpottamaan velallisten asemaa. Näitä ovat muun muassa vuonna 1993 voimaan tullut ja sittemmin useasti tarkistettu velkajärjestely- ja yrityssaneerauslainsäädäntö, lakisääteisen velkaneuvonnan käynnistäminen, velan määräaikainen ulosottokelpoisuus ja maaliskuusta 2008 alkaen velan lopullinen vanhentuminen asteittain, kuluttajasaatavien perinnälle säädetyt palkkioperusteet sekä pitkäkestoisessa ulosotossa olevien henkilöiden valtiolle maksettavien ulosottomaksujen alentaminen.

Kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin on ylittänyt jo 100 % (65 % v. 2000). Tämä voi lisätä ylivelkaantuneiden määrää erityisesti, jos korkokanta ja kustannukset merkittävästi nousevat. Uutena ilmiönä kuluttajien velkaantumisessa ovat ns. pikaluotot, joilla tarkoitetaan pieniä ilman vakuuksia myönnettäviä luottoja ja joiden vuosikorko voi olla korkeakin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Perusoikeudet, demokratia ja valtiolliset rakenteet

Edistetään perus- ja ihmisoikeuksien sekä hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista. Parannetaan eduskuntavaalijärjestelmän suhteellisuutta, lisätään vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä, kehitetään hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta ja edistetään kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä.

Säädösvalmistelun kehittämisen tavoitteena on, että lainsäädäntö on selkeää ja ymmärrettävää. Tämä parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä täytäntöönpanossa ja lainkäytössä. Pyrkimyksenä on vahvistaa säädösvalmistelijoiden osaamista ja tukipalveluja sekä sitouttaa keskeiset toimijat yhteistyöhön säädösvalmistelun eri vaiheissa.

EU:ssa tavoitteena on yhtenäinen, toimintakykyinen ja avoimesti toimiva unioni.

Oikeusturva

Oikeusturvapolitiikan tavoitteena on oikeusoloiltaan ennustettava yhteiskunta, jonka jäsenten oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat yhdenvertaisella tavalla. Tätä mitataan mm. oikeuslaitosta kohtaan tunnetun luottamuksen perusteella. Tavoitteena on, että luottamus nousee 70 %:iin edellisen mittauksen 66 %:sta.

Oikeudensaantimahdollisuuksien on myös toteuduttava yhdenvertaisesti. Oikeusturvapolitiikalla pyritään siihen, että tuomioistuimet ja oikeusapu palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan turvaavat oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tavoitteena on lyhentää jonotus- ja käsittelyaikoja, vähentää tuomioistuimissa yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrää sekä supistaa alueelliset käsittelyaikaerot hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa enintään kolmeen kuukauteen vuonna 2009. Tavoitteena on myös lyhentää asioiden kokonaiskestoa tehostamalla seurantaa käsittelyn kaikissa vaiheissa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01 ja tuomioistuinten ja oikeusavun osalta luvussa 25.10.

Maksuhäiriöpolitiikan tavoitteina ovat velkojen tehokas perintä ja ulosottovelallisten selviytymisen edistäminen. Tehokkaaseen perintään kuuluvat hyvä perimistulos, joutuisa käsittely ja väärinkäytöstapausten selvittäminen erikoisperinnässä. Ulosottovelallisten selviytymistä kuvaavat mm. ulosottovelallisten ja maksuhäiriöisten lukumäärät ja selviytymistä edistävät lainsäädännön uudistukset.

Perinnässä tavoitteena on pitää velkojille tilitettävä määrä korkeana (649 milj. euroa) siitä huolimatta, että velallisten suojaosuutta on parannettu ja yksityisoikeudellisten saatavien vanhentuminen voi vähentää perimistulosta. Ulosottoviranomaisten tekemällä erikoisperinnällä ja konkurssiasiamiehen toimiston viranomaisyhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa vastustetaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta.

Tavoitteena on vähentää ulosottovelallisten (v. 1994 512 600 ja v. 2007 241 300) ja maksuhäiriömerkintäisten henkilöiden (v. 2007 309 000) määrää.

Maksuhäiriöpolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01 ja ulosottolaitoksen osalta luvussa 25.20.

EU:ssa tavoitteena on, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta kehitetään todellinen eurooppalainen oikeusalue, jossa kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikalla tähdätään rikollisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen, mikä edellyttää useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja. Kriminaalipolitiikan keskeisiä toimijoita ovat julkishallinnossa oikeusministeriön ohella sisäasiainministeriö (poliisi), sosiaali- ja terveysministeriö (yleinen sosiaalipolitiikka ja syrjäytymisen ehkäisy) sekä kunnat (paikallinen ja seudullinen rikoksentorjuntayhteistyö). Oikeusministeriön hallinnonalalla erityisiä kohteita ovat väkivaltarikollisuuden ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä rikosvastuun nykyistä joutuisampi toteuttaminen.

Vuonna 2006 toteutetussa kansallisessa uhritutkimuksessa havaittiin, että sekä väkivallan kokeminen että uhriksi joutumisen pelko olivat vähentyneet. Tavoitteena on, että tämä suuntaus jatkuu ja että se voidaan todentaa luotettavasti. Uusintarikollisuutta pyritään vähentämään siten, että ensi kertaa vankilassa olleista viiden vuoden kuluessa vapautumisesta vankilaan palaisi enintään 32 % vuonna 2011, kun vuonna 2007 heistä palasi 35 %.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjätoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Kansalaisten oikeussuhteet

Tavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan ja valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Lainsäädännössä on myös huolehdittava heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Tuottavuusohjelman vaikutukset

Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2009 on 114 henkilötyövuotta.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Kriminaalipolitiikassa painotetaan erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä. Tavoitteena on myös valvotun koevapauden käytön lisääminen. Valvotun koevapauden piiriin on valikoitunut naisia suhteellisesti enemmän kuin miehiä.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2007—2009