Talousarvioesitys 2012
20. Palvelut valtioyhteisölle
Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.
Valtiokonttori on valtion yhteisiä palveluja tuottava virasto. Valtiokonttorin Rahoitustoimiala vastaa valtion velan- ja likviditeetinhallinnasta sekä hallinnoi pääosaa valtion varoista myönnetyistä lainoista ja korkotuista sekä osaa valtiontakauksia. Toimiala hoitaa myös valtion testamentti- ja perintöasioita sekä maksuvapautuksia. Vakuutus -toimiala vastaa vakuuttamisesta, eläkevastuu- ja vakuutusmaksulaskennasta ja maksujen perinnästä sekä työnantaja-asiakkaiden palveluista ja tuottaa työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä Kaiku-palveluja. Hallinnon ohjaus -toimiala palvelee valtiokonsernia talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijana tuottamalla keskitetysti konsernitasoista tietoa, ohjaamalla hallinnon tietotuotantoa sekä menetelmien ja ostopalvelujen käyttöä. Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön tehtävänä on tukea virastoja muutostilanteiden hallinnassa.
Valtiokonttorin yhteydessä toimiva Valtion IT-palvelukeskus (VIP) vastaa valtion IT-strategian mukaisten valtiovarainministeriön toimeksiantamien valtion yhteisten IT-palvelujen määrittelystä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta sekä sovittujen muiden IT-tehtävien ja palvelujen tuotannosta.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustuottaa talous- ja henkilöstöhallintopalveluja valtionhallinnon virastoille, laitoksille ja rahastoille. Palvelukeskuksen asiakkaana ovat lähes kaikki valtion virastot ja laitokset. Vuodet 2011—2015 ovat palvelukeskukselle haasteellisia, koska normaalin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon ohella palvelukeskus toteuttaa yhdessä virastojen ja laitosten kanssa siirtymisen uuteen, yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon KIEKU-tietojärjestelmään. Samalla myös jatkuvat palveluprosessien ja toimintamallien yhtenäistäminen sekä asiakkuussuhteiden kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena on tuottaa hinnaltaan, laadultaan ja toimintavarmuudeltaan markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin vertailukelpoisia palveluja.
Valtiovarain controller -toimintoon valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.
Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja ja energiatehokkuuden paraneminen.
Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.
Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.
Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä, tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,40 % vuonna 2010) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.
HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.
Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:
Vaikuttavuustavoitteet | Toimenpiteet |
---|---|
Hallinnon toiminnan ja prosessien taloudellisuus ja tuottavuus paranee niitä koskevan halutun laatutason säilyttäen. | Palvelutuotantoa valtioyhteisölle kehitetään tarkoituksenmukaisen työnjaon näkökulmasta ja hyödynnetään modernia viestintäteknologiaa. |
Toimintaprosesseja uudistetaan ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja -toimivuutta lisätään tavoitteena skaalaetujen ja synergioiden saavuttaminen ja henkilöstön osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen. | Hallinnon yhteisiä prosesseja yhtenäistetään, päällekkäisyyksiä karsitaan ja niiden ohjausta kehitetään. Sähköistä asiointia lisätään. Tietojärjestelmiä uudistetaan tietoturvanäkökohdat huomioiden. |
Parannetaan työelämän laatua sekä suunnataan virastojen ja laitosten resursseja yhä enemmän niiden omaan ydintoimintaan. | Uudistetaan toimintakulttuureja ja -prosesseja kehittämällä työhyvinvointia, johtamista ja esimiestyötä. |
Hallinnon tukipalvelujen tuottamisen taloudellisuus ja tuottavuus palveluorganisaatioissa paranee ja asiakastyytyväisyys pysyy hyvällä tasolla. | Hallinnon sisäisten palvelujen hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden tulee olla vertailukelpoisia markkinoilta ostettaviin vastaaviin palveluihin. Asiakkuuksien hoitoa ja asiakasohjautuvuutta edistetään. |
Asiakasvirastojen kehittämisinvestointien läpimenoaika lyhenee yhteisiä IT-palveluja käyttöönottamalla. | Valtion IT-palvelukeskuksen asiakkuudet laajenevat siten, että toiminnalla on selviä vaikutuksia päällekkäisen työn vähenemiseen IT-palvelujen tuotannossa. |
Valtion talouden ja toiminnan ohjauksen toimivuuden ja laadun varmistaminen ja kehittäminen, tilivelvollisuuden ja siihen kuuluvan tulosvastuun varmistaminen. | Toiminnan ja talouden ohjaus- ja raportointityökalujen käytön tehostaminen. |
Vaikuttavuustavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Velanhallinnan tulos | >0 | >0 | >0 |
Eläköitymisiän odote | 62 v 1 kk | 62 v 3 kk | 61 v 9 kk |
Työkykyodote, % | 79 | 78 | 78 |
Yhteishankinnan hankintavolyymi | 553 M€ | 610 M€ | 650 M€ |
01. Valtiokonttorin toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 564 000 euroa.
Määrärahasta saa maksaa ennakkomaksuja työeläkevakuuttamisessa tarvittavien tietojärjestelmien hankintaan.
Selvitysosa:
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | Toimenpiteet |
---|---|
Valtiokonttori on valtiovarainministeriön tärkein kumppani konserniohjauksen toteuttamisessa. Se huolehtii siitä, että — valtiokonsernilla on käytettävissään johtamisessa tarvittava talous- ja henkilöstöinformaatio, ja että — valtiokonsernille ja valtion organisaatioille on tarjolla hallinnollisten tehtävien hoidossa tarvittavat laadukkaat palvelut ja tietojärjestelmät. |
Valtiokonttori kehittää konsernipalveluja Valtiokonttorin eri toiminta-alueilla yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valtiokonttori vastaa siitä, että Kieku-ohjelmassa suunnitellut yhteiset prosessit ja toimintamallit otetaan käyttöön laajalti valtionhallinnossa yhdessä yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton kanssa. Valtiokonttori huolehtii keskitetyn talous- ja henkilöstöinformaation tuottamisesta ja raportoinnin kehittämisestä. Valtion IT-palvelukeskus määrittelee, hankkii, toteuttaa ja tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti valtion IT-strategian mukaiset koko valtionhallinnon IT-palvelut ja valtioneuvoston yhteiset sisäiset IT-palvelut. Valtiokonttori käynnistää keskitetyn valtion vahingonkorvauspalvelun siten kuin valtiovarainministeriön kanssa erikseen sovitaan. Valtiokonttori huolehtii siitä, että valtion työnantajayksiköt tuntevat henkilöstöriskien hallintamenettelyt, ja että työterveyshuollon toimintamallia kehittämällä koko valtionhallinnossa sairastavuus saadaan alenemaan. Henkilöstöpalvelut -yksikön toiminnalla Valtiokonttori tukee valtion organisaatioiden hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisen henkilöstömuutoksen toteuttamista ja henkilöstön uudelleen sijoittamista erilaisissa muutostilanteissa. |
Palvelutuotannossa toteutuvat kustannustehokkuus, laadukkuus ja häiriöttömyys. | Valtiokonttori tuottaa palvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti mm. sähköisiä palveluprosesseja kehittämällä. |
Uusien palvelujen käyttöönotot onnistuvat hallinnonaloittain suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. | Valtiokonttori vastaa yhdessä Palkeiden ja hallinnonalan/virastoasiakkaan kanssa Kieku-käyttöönottoprojektien toteutuksesta ja tarvittavien asiantuntijoiden resursoinnista projektille. Valtiokonttori jatkaa valtion sähköisen taloushallinnon kehittämistä ja palvelujen käyttöönoton tukea. |
Asiakasyhteistyö on toimivaa ja asiakastyytyväisyys pysyy valtiovarainministeriön kanssa sovitulla tavalla. | Hinnoittelun läpinäkyvyyteen panostetaan. Yhteisen viestintäratkaisun käyttöönotolla parannetaan tavoitettavuutta. Kehitetään yhteistyössä muiden konsernipalvelujen tuottajien kanssa yhteinen asiakkuudenhallinnan malli ja sitä tukeva tietojärjestelmä. |
Valtiokonttorin oman toiminnan tuottavuus paranee. | Valtiokonttori ottaa käyttöön ensimmäisten käyttöönottajien joukossa valtiolle kehitetyt yhteiset palvelut ja toimintamallit. Toiminnan tuottavuutta parannetaan prosessien uudelleenjärjestelyillä ja hyödyntämällä tehokkaasti sisäisen liikkuvuuden mahdollisuudet. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Vaikuttavuus | |||
Velanhallinnan tulos | <0 | >0 | >0 |
Eläköitymisiän odote | 62 v 4 kk | 61 v 9 kk | 62 v 2 kk |
Työkykyodote, % | 79 | 78 | 78 |
Tehokkuus | |||
Tuottavuus | |||
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % | 76 | 87 | 90 |
Sähköisten ostolaskujen osuus, % | 50 | 100 | 100 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Suoritteet ja julkishyödykkeet | |||
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv | 17 | 20 | 18 |
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk | 1,8 | 1,8 | 1,8 |
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk | 11,0 | 10,0 | 10,0 |
Palvelukyky ja laatu | |||
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 | 8,1 | 8 | 8 |
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Henkilötyövuodet, htv | 489 | 350 | 340 |
Johtaminen, asteikko 1—5 | 3,3 | 3,4 | 3,6 |
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 | 3,3 | 3,4 | 3,6 |
Kehittyminen, pv/htv | 4,1 | 7,0 | 7,0 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 10,5 | <10 | 8,0 |
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv | 3,6 | <3,5 | 3,5 |
Kokonaislähtövaihtuvuus, % | 4,4 | 7,0 | 10,0 |
Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot. Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselta ostamien palvelujen palvelumaksut on merkitty menoiksi Valtiokonttorin toimintamenoihin ja Valtiokonttorin Valtion IT-palvelukeskukselle tuottamista hallinto- ja tukipalveluista laskuttamat tulot on merkitty tuloiksi Valtiokonttorin menoihin.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Bruttomenot | 57 687 | 29 597 | 35 864 |
Bruttotulot | 40 694 | 16 750 | 15 300 |
Nettomenot | 16 993 | 12 847 | 20 564 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 084 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 131 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 38 114 | 13 200 | 13 600 |
— muut tuotot | 2 564 | 2 800 | 1 700 |
Tuotot yhteensä | 40 678 | 16 000 | 15 300 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 15 465 | 11 600 | 9 700 |
— osuus yhteiskustannuksista | 18 935 | 18 980 | 5 930 |
Kustannukset yhteensä | 34 400 | 30 580 | 15 630 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 6 278 | -14 580 | -330 |
Kustannusvastaavuus, % | 118 | 52 | 98 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 20 211 | 21 833 | 25 074 |
Hankkeiden kokonaiskustannukset | 16 217 | 17 405 | 30 557 |
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | 3 994 | 4 428 | -5 483 |
Omarahoitusosuus, % | 125 | 125 | 82 |
Laskelma ei sisällä erillisrahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä vuonna 2010 13,7 milj. euroa ja vuonna 2012 11,9 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 483 |
Valtion henkilöstöpalvelut -yksikön rahoitus | 205 |
Tuottavuustoimet (-10 htv) | -500 |
Toimintamenosäästö (HO) | -200 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -83 |
Tasomuutos | 6 211 |
Yhteensä | 6 116 |
2012 talousarvio | 20 564 000 |
2011 III lisätalousarvio | -1 601 000 |
2011 talousarvio | 14 448 000 |
2010 tilinpäätös | 21 040 000 |
03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 064 000 euroa.
Selvitysosa:Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että valtion tilinpäätöskertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Henkilöstömäärä, htv | 10 | 11 | 11 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 000 euroa palkkausten tarkistusten johdosta.
2012 talousarvio | 1 064 000 |
2011 III lisätalousarvio | 12 000 |
2011 talousarvio | 1 050 000 |
2010 tilinpäätös | 1 045 000 |
06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 431 000 euroa.
Selvitysosa:Valtion IT -palvelukeskus siirtyy palvelujen tuottamisessa omarahoitteisuuteen vuonna 2012 kansalaispalveluja lukuun ottamatta.
Kansalaispalvelut ovat tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi tarjottavia palveluja, jotka rahoitetaan ensisijaisesti talousarviossa Valtion IT -palvelukeskuksen momentille osoitettuna määrärahana.
Valtionhallinnon yhteisten IT -palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille 28.70.01 ja 02.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | Toimenpiteet |
---|---|
Asiakasyhteistyö on toimivaa ja asiakastyytyväisyys kasvaa. | Toimitaan vahvistetun asiakkuusstrategian mukaisesti ja vakiinnutetaan asiakkuuden hoitomalli. Palveluraportointia kehitetään saatujen asiakaskokemusten pohjalta. Asiakassopimuksia selkiytetään ja panostetaan hinnoittelun läpinäkyvyyteen. |
Palvelutuotannossa toteutuvat kustannustehokkuus, laadukkuus ja häiriöttömyys. | Vakiinnutetaan valtion IT-palvelukeskuksen toimintatapa palveluintegraattorina. Toimittajayhteistyö organisoidaan määrämuotoiseksi koko toimituksen elinkaaren ajaksi siten, että palvelutasoseuranta, poikkeamat, riskit, kustannuspitävyys ja tietoturvanäkökohdat on otettu huomioon koko palveluprosessin osalta. |
SADe-ohjelman tukipalvelut ovat käytettävissä kustannustehokkaasti ja laajasti. | Kansalaisen asiointitiliä markkinoidaan aktiivisesti palvelujen lisäämiseksi. Suomi.fi -portaalin jatkokehitys käynnistyy sovitulla tavalla. Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palvelualustalle toteutetaan ensimmäiset palvelut. |
Uudet palvelut valmistuvat Valt IT:n määräämien aikataulujen ja resurssien puitteissa. | Toteutetaan Valt IT -kärkihankkeet valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseksi valtiovarainministeriön määräyskirjojen perusteella. Kehittämisinvestoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan erillisrahoitteisesti. Valtion yhteisen turvallisen tietoliikenneratkaisun osalta toteutetaan viimeiset tuotannonaloitukset. |
Palvelujen laajennukset uusien palvelujen osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti. | Virkamiehen tunnistamisen käyttöönotot aloitetaan kuudella eri hallinnonalalla siten, että se on tuotannossa kaikilla hallinnonaloilla v. 2013 loppuun mennessä. Valtion yhteisen asian- ja aiheidenhallinnan tietojärjestelmäratkaisun käyttöönotto laajenee kolmeen uuteen hallinnonalaan. Valtion yhteisen viestintäratkaisun käyttöönotto laajenee hallitusti ja työasemaratkaisun käyttöönotot ovat käynnistyneet. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaistyöajasta | 99,89 | 99,5 | 99,5 |
Tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaistyöajasta | 99,99 | 99,95 | 99,95 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakastyytyväisyys, laatupalaute, asteikko 4—10 | 7,36 | 8,0 | 8,0 |
Tyytyväisyys käyttäjätukeen, kohtaamiskysely, asteikko 4—10 | 8,92 | 9,3 | 9,3 |
Käyttäjä-/käyttötuen palveluvaste, % | 93,54 | 94 | 94 |
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Henkilötyövuodet, htv | 86 | 112 | 136 |
Johtaminen, asteikko 1—5 | 3,3 | 3,4 | 3,6 |
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 | 3,3 | 3,4 | 3,6 |
Kehittyminen, pv/htv | 4,1 | 7,0 | 7,0 |
Sairauspoissaolot, pv/htv | 10,5 | <10,0 | 8,0 |
Lyhyet sairauspoissaolot, pv/htv | 3,6 | <3,5 | 3,5 |
Lähtövaihtuvuus toisen työnantajan palvelukseen, % | 4,4 | 7,0 | 10,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Bruttomenot | 22 274 | 35 699 | 40 431 |
Bruttotulot | 11 364 | 26 918 | 36 000 |
Nettomenot | 10 910 | 8 781 | 4 431 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 119 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 188 |
Nettomenot sisältävät kansalaisille maksutta tarjottavien palvelujen rahoituksen sekä palkkausten tarkistukset.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 11 364 | 26 918 | 36 000 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 17 996 | 33 636 | 36 000 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -6 632 | -6 718 | - |
Kustannusvastaavuus % | 63 | 80 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) | |
---|---|
Palkkausten tarkistukset | 13 |
Kustannusvastaavuuden kasvu | -3 682 |
Kansalaispalvelut | 4 431 |
Toimintamenosäästö (HO) | -44 |
Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -18 |
Vuoden 2009 talousarviossa tehdyn siirron palautus | -5 000 |
Siirto momentille 23.01.01 | -20 |
Siirto momentille 24.01.01 | -140 |
Siirto momentille 25.01.01 | -410 |
Siirto momentille 26.01.01 | -20 |
Siirto momentille 26.01.20 | -21 |
Siirto momentille 26.10.01 | -454 |
Siirto momentille 26.20.01 | -127 |
Siirto momentille 26.30.01 | -6 |
Siirto momentille 26.30.02 | -32 |
Siirto momentille 26.40.01 | -10 |
Siirto momentille 27.10.01 | -1 250 |
Siirto momentille 28.01.01 | -1 000 |
Siirto momentille 29.01.01 | -22 |
Siirto momentille 29.01.02 | -46 |
Siirto momentille 29.01.03 | -4 |
Siirto momentille 29.10.20 | -5 |
Siirto momentille 29.40.20 | -121 |
Siirto momentille 29.40.01 | -12 |
Siirto momentille 29.40.02 | -9 |
Siirto momentille 29.40.03 | -4 |
Siirto momentille 29.40.04 | -1 |
Siirto momentille 29.80.02 | -6 |
Siirto momentille 29.80.03 | -2 |
Siirto momentille 29.80.04 | -9 |
Siirto momentille 29.80.05 | -6 |
Siirto momentille 29.80.06 | -1 |
Siirto momentille 29.80.07 | -1 |
Siirto momentille 29.80.08 | -1 |
Siirto momentille 30.01.01 | -270 |
Siirto momentille 31.10.01 | -290 |
Siirto momentille 32.01.01 | -430 |
Siirto momentille 33.01.01 | -46 |
Siirto momentille 33.02.03 | -10 |
Siirto momentille 33.02.05 | -16 |
Siirto momentille 33.03.04 | -59 |
Siirto momentille 33.03.50 | -39 |
Siirto momentille 35.01.01 | -100 |
Yhteensä | -4 300 |
2012 talousarvio | 4 431 000 |
2011 III lisätalousarvio | 50 000 |
2011 talousarvio | 8 731 000 |
2010 tilinpäätös | 8 979 000 |
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 000 euroa.
Selvitysosa:Palvelukeskus tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluita kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille siten, että se saa tulonsa 100-prosenttisesti myymällä omakustannushintaan hinnoiteltuja palveluja. Maksuilla katetaan palvelujen tuottamisen vuotuiset kustannukset sekä palvelukeskuksen vastuulle kuuluvilta osin myös kehittämisen kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viipeellä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu momentin vuotta 2012 koskevissa bruttomenoissa ja -tuloissa. Päällekkäiset kustannukset näkyvät myös taloudellisuus-tunnusluvuissa. Lisäksi Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttävät arviolta 34 htv:n tilapäisen lisätyöpanoksen. Siitä aiheutuvat kustannukset katetaan asiakaslaskutuksella.
Palvelukeskus toimii valtiokonsernin sisäisenä palvelun tuottajana prosessissa, jossa valtiovarainministeriö on talous- ja henkilöstöhallinnon strateginen prosessinomistaja ja palvelukeskus vastaa prosessien operatiivisesta ylläpidosta omalta osaltaan ja Valtiokonttori omalta osaltaan sekä myös tietojärjestelmistä. Palvelukeskuksella on merkittävä rooli uuden Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotossa ja uusien toimintaprosessien viemisessä käytäntöön koko valtionhallinnossa.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | Toimenpiteet |
---|---|
Asiakkaan kumppaniksi tuleminen | Yhtenäisen ja aktiivisen asiakastyön varmistaminen. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa asiakasfoorumeissa. |
Sujuvat prosessit ja parhaat palvelut | Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto 16 uudelle kirjanpitoyksikölle ja vuoden 2013 käyttöönottojen valmisteluprojektit. Vuonna 2011 hyväksyttyjen prosessien jatkokehittäminen ja ensimmäiset auditoinnit EFQM-mallin mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen yhtenäistäminen ja laadun kehittäminen. |
Henkilöstön työtyytyväisyys ja osaamisen hallinta | Esimiesten valmennusohjelman toteutus. Prosessiorganisaation toimivuuden vakiinnuttamiseen liittyvä osaamisen kehittäminen. Kiekun osaamisenhallinnan työvälineen käyttöönotto. Kiekun käyttöönottoihin liittyvä ammatillisen osaamisen kehittäminen. |
Tuloksekas toiminta ja vaikuttavuus | Kustannustehokas toiminta ja alenevat tuotantokustannukset mahdollistavat kilpailukykyisten palvelujen tuottamisen asiakkaille. Edistetään valtiokonsernin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjattavuutta ja tehokkaampaa toimeenpanoa. Seurataan reklamaatioiden ja virheiden oikaisujen määrää ja verrataan toimintaa vastaaviin ulkoisiin toimijoihin. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Taloudellisuus, euroa/suorite | |||
— ostolasku | 5,78 | 6,8 | 6,33 |
— myyntilasku | 11,82 | 9,0 | 9,36 |
— palkkalaskelma | 8,03 | 11 | 9,91 |
Työn tuottavuus, kpl/htv | |||
— ostolasku | 10 589 | 11 000 | 11 000 |
— myyntilasku | 6 676 | 9 500 | 9 600 |
— palkkalaskelma | 8 808 | 8 800 | 8 800 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Suoritteet, kpl | |||
— ostolaskut | 1 579 877 | 1 629 700 | 1 682 250 |
— myyntilaskut | 175 226 | 179 000 | 188 670 |
— matkalaskut | 297 548 | 304 000 | 318 700 |
— palkkalaskelma | 1 252 820 | 1 363 000 | 1 331 700 |
Asiakastyytyväisyys, asteikko 1—5 | |||
— talouspalvelut | 3,81 | 3,9 | 3,9 |
— henkilöstöpalvelut | 3,95 | 3,9 | 3,9 |
Toiminnan virheettömyys | |||
— viivästyskorkoja maksettu, euroa | <10 000 | <10 000 | |
— reklamaatioiden määrä, kpl | <3 | <3 | |
— kirjallisten selvityspyyntöjen määrä, kpl | <12 | <12 |
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 tavoite |
2012 tavoite |
|
Henkilöstömäärä, htv | 768 | 780 | 804 |
Palkeiden perustehtävään sitoutuva htv | 768 | 780 | 770 |
Kiekun käyttöönoton konversio ja projektityöhön sitoutuvat tilapäiset henkilötyövuodet | - | - | 34 |
Työtyytyväisyys, asteikko 1—5 | 3,02 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 budjetoitu |
2012 varsinainen talousarvio |
|
Bruttomenot | 50 267 | 54 366 | 60 083 |
Bruttotulot | 49 841 | 54 290 | 60 073 |
Nettomenot | 426 | 76 | 10 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 556 |
2012 talousarvio | 10 000 |
2011 III lisätalousarvio | 66 000 |
2011 talousarvio | 10 000 |
2010 tilinpäätös | 982 000 |
08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina.
2012 talousarvio | 1 000 000 |
2011 III lisätalousarvio | 480 000 |
2011 talousarvio | 1 200 000 |
88. Senaatti-kiinteistöt
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.
Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja.
Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä.
2. Investoinnit
Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2012 enintään 240 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.
Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista sekä riittävää vakuutta vastaan osakkuusyhtiöidensä lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.
3. Lainanotto
Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2012 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 40 milj. euroa.
Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 79 milj. euroa vuodelle 2012.
Vuonna 2012 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 228,1 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2011 voiton tuloutuksena. Vuoden 2012 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 131,1 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 90 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 40 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään noin 320 milj. euroa.
Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2012 (milj. euroa) | |
---|---|
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit | 200 |
Uudisrakennusinvestoinnit | 40 |
Yhteensä | 240 |
Tunnuslukutaulukko | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
2010 toteutuma | 2011 ennakoitu | 2012 arvio | ||||
liikelaitos | konserni | liikelaitos | konserni | liikelaitos | konserni | |
Liikevaihto, milj. € | 554 | 554 | 520 | 522 | 547 | 550 |
— muutos, % | -23,0 | -23,6 | -6,1 | -5,8 | 5,2 | 5,4 |
Vuokrakate, milj. € | 310 | 300 | 317 | |||
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta | 63,8 | 61,4 | 61,3 | |||
Liikevoitto, milj. € | 183 | 179 | 160 | 157 | 170 | 166 |
— % liikevaihdosta | 33,0 | 32,3 | 30,8 | 30,0 | 31,1 | 30,2 |
Tilikauden tulos, milj. € | 125 | 133 | 86 | 89 | 96 | 97 |
— % liikevaihdosta | 22,6 | 24,0 | 16,5 | 17,1 | 17,6 | 17,6 |
— % peruspääomasta | 18,6 | 19,8 | 12,8 | 13,3 | 14,3 | 14,4 |
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € | 100 | 100 | 250 | 250 | 90 | 90 |
Sijoitetun pääoman tuotto, % | 4,0 | 4,1 | 3,5 | 3,5 | 3,8 | 3,8 |
Investoinnit % liikevaihdosta | 46,0 | 46 | 58 | 57,5 | 43,9 | 43,6 |
Omavaraisuusaste, % | 63,8 | 63,2 | 62,8 | 61 | 62,5 | 61,8 |
Taseen loppusumma, milj. € | 4 884 | 4 893 | 4 700 | 4 750 | 4 730 | 4 770 |
Henkilöstömäärä | 266 | 266 | 265 | 265 | 260 | 260 |
Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) | |||
---|---|---|---|
2010 toteutuma |
2011 ennakoitu |
2012 arvio |
|
Tuloutus tulomomenteille | |||
12.28.99 Takausmaksut | 4,9 | 6,0 | 7,0 |
13.01.04 Korot | 36,8 | 29,1 | 22,6 |
13.05.01 Voiton tuloutus | 100 | 250 | 90 |
15.01.02 Lainat | 216,2 | 129,0 | 108,5 |
Yhteensä | 357,9 | 414,1 | 228,1 |
2012 talousarvio | — |
2011 III lisätalousarvio | — |
2011 talousarvio | — |
2010 tilinpäätös | — |