Talousarvioesitys 2012

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

Selvitysosa:Viestintäpalvelut ja -verkot ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 845 000 euroa.

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut budjetoidaan maksuperusteisina.

Selvitysosa:Viestintävirasto rakentaa toimivaa ja turvallista tietoyhteiskuntaa kansalaisten ja suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi. Tavoitteena ovat nopeat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet, laadukkaat ja kohtuuhintaiset viestintä- ja mediapalvelut, toimivat viestintämarkkinat sekä taajuuksien tehokas jakaminen. Vuonna 2012 toiminnan erityisiä painopisteitä ovat viestinnän tietoturvallisuus, viestintäverkkojen tilannekuvan kehittäminen, luotettavien sähköisten tunnistamispalveluiden edistäminen, laajakaistayhteyksien saatavuuden edistäminen, tele- ja postimarkkinoiden kilpailun edistäminen, taajuuksien tehokas kohdentaminen ja uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen, viraston sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen sekä Yleisradion lakisääteisten tehtävien rahoituksen turvaaminen.

Viestintävirasto hoitaa valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa. Valtioneuvosto päättää liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä rahaston määrärahojen käytöstä. Rahaston tulot ovat noin 473 milj. euroa (sis. alv 9 %), josta Yleisradio Oy:n julkiseen palveluun osoitetaan noin 461 milj. euroa, Viestintävirastolle perinnän ja tarkastuksen kuluihin noin 11,7 milj. euroa sekä liikenne- ja viestintäministeriön käyttöön 0,4 milj. euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2012 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa viestinnän toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

¹⁾ Luokitus on muuttunut. A-luokka on tarkennettu niin, että siihen sisältyy myös sellaisia vikoja, joita ei aiemman luokituksen mukaan luettu vakaviksi vioiksi.

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista (950/2008) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (1058/2009) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998), lakiin yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta (565/1999), verkkotunnuslakiin (228/2003) ja viestintämarkkinalakiin (393/2003).

Viestintävirasto perii teleyrityksiltä viestintämarkkinamaksua viestintämarkkinalaissa säädetyin perustein, teleyrityksiltä tietoturvamaksua sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) säädetyin perustein, postiyrityksiltä postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua televisio- ja radiotoimintalaissa (744/1998) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein. Viestintämarkkinamaksu 2 900 000 euroa, tietoturvamaksu 500 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 489 000 euroa sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 825 000 euroa sekä varmennemaksu 184 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 8 763 000 euroon nähden on 82 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 143 000 euroa siirtona momentilta 31.01.21 ja vähennyksenä 61 000 euroa alentumisesta postitoiminnan valvontamaksukertymään.

42. Sanomalehdistön tuki(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen tai romanin kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamenkielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka sisältyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

Selvitysosa:Määrärahan tarkoituksena on edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta.

Kuten valiokunta on arvonlisäverolain muuttamista koskevassa mietinnössään (VaVM 9/2011 vp) todennut, tilattujen lehtien arvonlisäveron korotus heijastuu lehtialan liiketoimintaan ja toimintaedellytyksiin. Valiokunta pitää sen vuoksi välttämättömänä, että perustettava lehtiasiain neuvottelukunta seuraa lehdistön asemaa, ja tarvittaessa tehdään ehdotuksia lehdistön toimintaedellytysten parantamiseksi.

(44.) Valtionavustus suomalaisten televiso- ja radio-ohjelmien lähettämiseen ulkomaille (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Momentin määrärahaa (1,35 milj. euroa) on käytetty turvaamaan Suomesta ulkomaille suunnattujen televisio- ja radiopalvelujen järjestämistä, mutta momentti ehdotetaan poistettavaksi ensi vuoden talousarviosta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahan poistaminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan jatkumiseen, sillä siitä on vastedes tarkoitus huolehtia Yleisradio Oy:n omalla rahoituksella.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myöntämän valtion tuen maksamiseen ja tästä aiheutuviin hallinto- ja yleiskustannuksiin.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan 1.1.2010. Tarkoituksena on, että laajakaistarakentamisen tukemiseen käytetään Viestintäviraston päätöksillä tämän momentin määrärahaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien päätöksellä maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta säädetyssä laissa tarkoitettua momentin 30.10.61 määrärahaa. Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Valtion maksuosuus on kuitenkin enintään 58 % ja kunnan osuus 8 % niissä kunnissa, joissa hankkeen rahoittaminen muuten muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Kuntakohtaisen maksuosuuden määräytymisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksavat vuosina 2010—2013 laajakaistahankkeiden valtion osuuden 25,15 milj. euroa momentilta 30.10.61. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten rahoittamissa hankkeissa kunnan maksuosuus on 22 %. Viestintävirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eivät voi rahoittaa samaa laajakaistahanketta, minkä vuoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät Viestintäviraston lausunnon ennen valtiontukipäätöstä.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita.

Maakuntien liitot ovat vuoden 2009 aikana arvioineet väestö- ja aluekehityksen huomioon ottaen maakunnan nopeiden yhteyksien kysynnän kehityksen ja yleisen televerkon kehittämistarpeet. Maakuntien liitot ovat laatineet suunnitelmat vuoden 2015 tavoitteiden toteuttamiseksi. Viestintävirasto on arvioinut maakuntien liittojen suunnitelmat ja toimittanut niitä koskevan lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle. Valtioneuvosto päättää laajakaistatuen jakautumisesta maakuntien kesken. Tämän jälkeen maakuntien liitot julistavat tuen haettavaksi tarkoituksenmukaisin väliajoin.

Viestintävirastolle on myönnetty vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 66,0 milj. euron valtuus. Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 55 milj. euroa.

Vähintään 1 Mbit/s -nopeuksinen laajakaistayhteys on säädetty heinäkuusta 2010 lukien jokaiselle kansalaiselle ja yritykselle kuuluvaksi yleispalveluksi. Hallituksen joulukuussa 2008 asettama tavoite on kuitenkin, että nopeiden (100 Mbit/s) laajakaistayhteyksien tulee olla lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa vuoden 2015 loppuun mennessä. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Haja-asutusalueiden laajakaistahanke on edennyt hyvin eritahtisesti eri puolilla Suomea. Se on edennyt hyvin mm. kuntien verkkoyhtiöiden perinteisillä alueilla, mutta monin paikoin hankkeelle on ollut vaikea löytää toteuttajia. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on 40 hanketta vailla toteuttajaa. Hankkeen huonosta etenemisestä kertoo myös se, että jo vuonna 2009 myönnetty rahoitus (66 milj. euroa) on käytännössä lähes kokonaan käyttämättä. Hankkeesta ollaan parhaillaan tekemässä väliarviota.

Valiokunta pitää laajakaistahankkeen edistämistä alueellisen tasa-arvoisuuden sekä tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta erittäin tärkeänä ja korostaa sen nopeaa etenemistä. On siksi arvioitava mahdollisuudet vaihtoehtoisiin ja aiempaa kustannustehokkaampiin toteuttamistapoihin. Myös resurssien käyttöä koskevia käytäntöjä tulee kehittää ja selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista sisällyttää myös vapaa-ajanasunnot laajakaistahankkeen piiriin. Hankkeen vauhdittaminen edellyttää myös huolehtimista siitä, että yhteyksien hankkiminen ei aiheuta tilaajalle poikkeuksellisen suuria kustannuksia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että se saa selvityksen hankkeen etenemisestä kevätistuntokauden 2012 aikana.