Talousarvioesitys 2012

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

Selvitysosa:Meripolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus. Oman kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa. Suomen kauppalaivaston kehitys on 2000-luvulla ollut aleneva, mutta viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana alusten ja tonniston määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kauppalaivaston keski-ikä on kuitenkin edelleenkin korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Varustamoille on tulossa yli 10 uutta alusta vuosina 2012—2013, joista pääosan arvioidaan tulevan Suomen lipun alle.

Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen peruspalvelutasoa voidaan turvata ostamalla liikennettä tai myöntämällä yksinoikeuksia julkisen palveluvelvoitteen vastineeksi silloin kun riittävät yhteydet eivät synny markkinaehtoisesti. Peruspalvelun on toteuduttava liikennejärjestelmätasolla, joten riittää, että määränpäähän päästään yhtäkin liikennemuotoa käyttäen.

Neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla tavoitteena on yksityisautoilun kanssa kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti työmatkoilla. Muilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Valtion toimenpiteet ohjataan sinne, missä seudullisesti on sitouduttu maankäytön eheyttämistavoitteisiin. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä haja-asutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Valtiontukea myönnettäessä edistetään kuntaliitosten toteutumista ja seudullisten joukkoliikenneviranomaisten muodostamista tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiseksi työssäkäyntialueilla.

Kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien välisessä julkisessa liikenteessä tavoitteena on turvata työ-, opiskelu- ja liityntämatkoja palvelevat yhteydet sekä mahdollisuudet käydä hoitamassa asioita alueen kaupungissa tai muussa seudullisesti tärkeässä palvelukeskuksessa. Tavoitteena on, että jokainen voi asioida kuntakeskuksessa tai muussa palvelukeskuksessa vähintään kahdesti viikossa. Julkisen liikenteen tarjonnan tulee olla alueellisesti kattavaa.

Joukkoliikenteen palvelutasonmäärittelyjä, seudullista suunnittelua ja uusia liikenteen järjestämistapoja kehitetään. Joukkoliikenteen matkustajainformaation, tietojärjestelmien ja maksuvälineiden kehitystä edistetään. Saaristoliikenteen lauttojen ja yhteysalusten palvelut turvataan nykytasolla.

42. Valtionavustus koulutuksesta(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 841 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu VR Yhtymä Oy:lle tai muulle rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yhteisölle suoritettavaan korvaukseen.

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 86 420 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaisen tuen maksamiseen kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille.

Selvitysosa:Aluksille maksettava tuki vastaa verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä edellä tarkoitetulta alukselta saamasta merityötulosta toimitettujen ennakonpidätysten ja maksettujen työnantajan sosiaaliturvamaksujen määrää sekä merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksujen samoin kuin vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksen ja vapaa-ajan lisävakuutuksen työnantajaosuuden määrää. Rajoitetusti verovelvollisten osalta tuki vastaa vain toimitetun lähdeveron ja työnantajan maksaman sosiaaliturvamaksun määrää.

Vuonna 2012 tukea maksetaan 1.7.2011—30.6.2012 välisenä aikana syntyneistä kustannuksista. Matkustaja-aluksilla, jotka saavat kuljettaa enemmän kuin 120 matkustajaa, tuki vastaa verohallinnolle toimitettujen ja maksettujen työnantajasuoritusten osalta ennakonpidätysten, työnantajan sosiaaliturvamaksujen sekä lähdeveron määrää ajalta 1.11.2011—31.10.2012.

Kauppa-alusluettelossa arvioidaan vuonna 2012 olevan 119 tuen piiriin kuuluvaa alusta, joista 106 on lastialuksia ja 13 matkustaja-aluksia. Luetteloon merkittyjen alusten bruttovetoisuuden arvioidaan olevan yhteensä 1 362 046 tonnia. Vuonna 2010 lastialusten tuki oli keskimäärin 347 000 euroa alusta kohden ja osuus bruttopalkoista noin 38,6 %. Matkustaja-alusten tuki oli vuonna 2010 keskimäärin 3 300 000 euroa alusta kohden ja osuus merityöstä maksetuista bruttopalkoista noin 33,5 %. Määrärahatarve kasvaa vuodesta 2011, koska tukeen oikeutettujen alusten määrä lisääntyy.

46. Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (946/2010) mukaisten valtionavustusten maksamiseen Suomeen rekisteröidylle laivanvarustustoimintaa harjoittavalle yritykselle.

Selvitysosa:Vuoden 2010 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn 30 milj. euron valtuuden perusteella on tehty ehdolliset myöntöpäätökset avustuksen myöntämisestä kahden aluksen investointikustannuksiin. Avustukset maksetaan alusten valmistumisen jälkeen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ensimmäisen aluksen valmistuminen vuonna 2012. Toisen aluksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2013.

50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista annetun lain (189/1936) mukaisten avustusten maksamiseen ammatissaan toimivien merimiesten hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meripelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset myönnetään Liikenneviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 11.19.02. Lästimaksuina jaettavat varat jaetaan kokonaisuudessaan edellisen vuoden kerättyjen lästimaksujen toteutuman perusteella.

51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003) mukaisen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Selvitysosa:Luotsausmaksutaso on tarkoitus pitää edelleen noin 74 % alempana kuin yleinen luotsausmaksu. Tämän johdosta liiketaloudellisesti kannattamattoman Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus maksaa momentin mukaista hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle.

Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava) alijäämän suuruinen.

63. (31.30.63 ja 65) Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 99 275 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) joukkoliikenteen palvelujen ostoihin

2) lentoliikenteen palvelujen ostoihin

3) Merenkurkun laivaliikenteen palvelujen ostoihin

4) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin sekä hintavelvoitteisiin

5) suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen

6) joukkoliikenteen kehittämishankkeisiin sekä muihin joukkoliikenteen käyttöä edistäviin menoihin.

Avustuksena Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, Oulun, Tampereen ja Turun seutujen kunnille kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen ja kehittämiseen voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä, lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Avustuksena keskisuurten kaupunkiseutujen kuntien joukkoliikenteen kehittämisen avustamiseen voidaan myöntää enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista edellyttäen, että kunnat ovat tehneet joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta aiesopimuksen valtion ja alueen toimijoiden kanssa.

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimus tai sopimuksia junien kaukoliikenteen ja Kemijärven yöjunaliikenteen ostamisesta koskien vuosia 2012—2015 enintään 135 600 000 euron määräisenä.

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimus Helsingin seudun lähijunaliikenteen ostamisesta koskien vuosia 2012—2015 enintään 37 600 000 euron määräisenä.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu joukkoliikennelain (869/2009) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen sekä joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen osoitettaviin menoihin.

Junaliikenne

Junaliikenteen pidempiaikaisten palvelusopimusten avulla luodaan edellytyksiä palvelujen pidemmän aikavälin kehittämiselle ja kustannusten hallinnalle. Junaliikenteen tukemisessa tavoitteena on nostaa junaliikenteen palvelutasoa ja kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Valtion ja VR-Yhtymä Oy:n välisen sopimuksen mukaiseen junien kaukoliikenteeseen on käytettävissä vuonna 2012 enintään 32,7 milj. euroa. Liikenne perustuu liikenne- ja viestintäministeriön toimesta tehtyyn kaukoliikenteen palvelutason määrittelyyn. Sopimuksella ostettavan liikenteen lisäksi VR-Yhtymä Oy on velvollinen hoitamaan henkilöjunaliikenteen yksinoikeutta koskevan käyttöoikeussopimuksen 3.12.2009—31.12.2019 mukaista liikennettä siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee.

Kemijärven yöjunaliikenteen ostolla turvataan matkailuelinkeinon ja -keskusten kannalta tärkeää saavutettavuutta makuuvaunuilla. Liikenne hoidetaan makuuvaunukalustolla. Matkoja rataosuudella arvioidaan vuodessa tehtävän noin 30 000.

Helsingin seudun lähiliikenteessä valtio ostaa liikenteen Helsinki—Karjaa ja Helsinki—Lahti välisiltä rataosuuksilta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Ostoilla mahdollistetaan liikennepoliittisesti tarpeelliseksi katsottava rautateiden lähiliikenne siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään vuosittain noin 12 miljoonaa matkaa.

Lentoliikenne

Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Ostoliikenteessä matkustaa vajaa 19 000 matkustajaa vuodessa. Sopimus lentoliikenteestä päättyy vuoden 2013 lopussa. Valtion maksuosuus on sopimuskaudella enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista.

Merenkurkun liikenne

Merenkurkun lauttaliikenteen ostamiseen tavoitteena on turvata Merenkurkun matkustajalauttaliikenne. Lauttaliikennettä ostetaan yhdessä Ruotsin valtion kanssa. Valtion maksuosuus on enintään 50 % liikenteen ostokustannuksista. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kilpailuttaa vuoden 2011 aikana kolmivuotisen ostosopimuksen. Vuonna 2012 matkustajia arvioidaan olevan noin 65 000.

Alueellinen ja paikallinen liikenne

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa joukkoliikenneavustuksista.

Liikenteen ostoissa asetetaan peruspalvelutaso tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun ostoliikenteeseen nähden. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ostamassa runkoliikenteessä arvioidaan vuonna 2012 olevan matkustajia vajaa 6 miljoonaa. Matkustajaa kohden valtion rahoitusosuus on ollut noin 4 euroa.

Peruspalvelutason turvaamisen ohella tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta työ- ja asiointimatkoilla. Palvelusopimusasetuksen perusteella vahvistetaan hinnat, joita liikenteenharjoittajien tulee noudattaa. Joukkoliikenteen tuella kompensoidaan seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hinnanalennusta. Hintavelvoitteen rahoittamisen edellytyksenä on, että kunta osallistuu hintavelvoitteen kustannuksiin vähintään yhtä suurella osuudella kuin valtio. Seutu- ja kaupunkilipuilla tehtyjen matkojen määrän arvioidaan olevan vuonna 2012 runsaat 20 miljoonaa.

Kunnille voidaan myöntää valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ostoihin ja kaupunkilippuja koskeviin hintavelvoitteisiin. Myönnettävän valtionavustuksen kohdentamisella tuetaan toteutuneita kuntaliitoksia ja seudullisten joukkoliikenneviranomaisten muodostumista mahdollisuuksien mukaan. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan.

Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat joukkoliikenteen palvelutason suunnittelu, kutsujoukkoliikenteen ja matkojen yhdistelyn edistäminen, lippujärjestelmien kehittäminen sekä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmien toteuttaminen yhdessä kuntien kanssa. Keskisuurten kaupunkiseutujen tulee tehdä alueelle aiesopimukset kehittämisohjelmien toimista. Haja-asutusalueen kyytitakuukokeiluja toteutetaan Itä- ja Länsi-Suomessa.

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenne

Valtio avustaa 10,25 milj. euron määrärahalla Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikennettä edellyttäen, että rahoitus nostaa seutujen joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten lisää joukkoliikenteen käyttöä ja markkinaosuutta sekä parantaa sen kilpailukykyä. Lisäksi valtio haluaa rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että valtion rahoitus kytketään pitkäjänteisiin joukkoliikenteen kehittämisohjelmiin ja -toimiin, joilla voidaan varmistaa rahoituksen vaikuttavuus ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Avustuksen ensisijaisena jakoperusteena käytetään näiden seutujen asukasmääriä. Lisäksi avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka hyvin tuettavat toimenpiteet edistävät seudun kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta tai pitämisestä ennallaan sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kehittämishankkeet ja liikkumisen ohjaus

Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään turvamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä sekä turvaamaan joukkoliikenteen tietopohjaa. Kehittämishankkeisiin kohdistetaan 2,15 milj. euroa vuonna 2012. Lisäksi määrärahasta kohdistetaan 0,7 milj. euroa liikkumisen ohjaukseen. Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Sopimusvaltuuden vähennys 1 200 000 euroa talousarvioesityksen 38 800 000 euroon nähden aiheutuu VR-Yhtymä Oy:n kanssa käytyjen lähijunaliikenteen ostosopimusneuvottelujen päättymisestä aiempaa alhaisempaan liikennöintikorvaukseen.

Joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kokonaisrahoitus on noin 108 milj. euroa, joka on hieman kuluvaa vuotta enemmän. Momentin määräraha kuitenkin alenee, koska siitä kohdennetaan 1,6 milj. euroa saaristoliikenteen turvaamiseen. Kehyspäätöksen mukaan vuodesta 2013 eteenpäin joukkoliikenteen ostojen ja valtionavustusten kehysrahoitus nousee 2 milj. eurolla.

Määrärahat ovat liikenne- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nähden vaatimattomat, mutta joukkoliikennettä edistetään myös monilla muilla ratkaisuilla. Esim. Kehärataa ja Länsimetroa koskevat investoinnit lisäävät aikanaan joukkoliikennettä ja ohjaavat myös yhdyskuntarakennetta joukkoliikennettä suosivaan suuntaan. Hallitusohjelman mukaisia toimia ovat myös liityntäpysäköintipaikoituksen lisääminen, työsuhdematkalipun kehittäminen ja valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönottaminen. Älykkään liikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan niin ikään lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, samoin aikataulujen luotettavuudella ja asemien mukavuudella ja turvallisuudella.

Junaliikenne. Junaliikenteen ostoihin on arvioitu käytettävän ensi vuonna 43,6 milj. euroa. Momenttiin sisältyvän myöntövaltuuden (yhteensä 173,2 milj. euroa) perusteella liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat solmineet 1.1.2012 voimaan tulevat nelivuotiset sopimukset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä kauko- ja lähiliikenteessä. Valiokunta on tyytyväinen sopimusten pitkäkestoisuuteen, mikä antaa varmuuden siitä, että liikenne jatkuu nykyisessä laajuudessaan seuraavat neljä vuotta. Pitkäaikaiset sopimukset antavat mahdollisuuden myös siihen, että nykyisenlaajuinen liikenne voidaan järjestää aiempaa edullisemmin.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota VR:n henkilöliikenteessä viime aikoina esiintyneisiin ongelmiin. Junaliikenteen täsmällisyys on heikentynyt ja henkilöstön mitoitukseen on ajoittain liittynyt ongelmia. Myös lippujärjestelmään ja asiakaspalveluun on kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Valiokunta korostaa, että junaliikenteen suosion turvaaminen edellyttää jatkossa liikenteen luotettavuuden sekä myös asiakaspalvelun kehittämistä.

Lentoliikenne. Lentoliikenteen palvelujen ostoon ehdotetaan 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen. Tuki on katsottu tarpeelliseksi mm. alueen elinkeinoelämän kannalta, mistä johtuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut mainitulle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen. Vuoden 2013 loppuun asti ulottuvan sopimuksen lähtökohtana on, että valtion maksuosuus on yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa, jotta kuntien maksuosuudet eivät nouse kohtuuttoman suuriksi ja jotta voidaan turvata elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset.

Alueelliseen ja paikalliseen liikenteeseen osoitetaan yhteensä 39,9 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa joukkoliikennettä sekä seutu- ja työmatkalippuja koskevia hintavelvoitteita. Määräraha vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna, mistä johtuen noin 500 ostoliikennevuoroa joudutaan lakkauttamaan. Saadun selvityksen mukaan vuorojen lakkauttaminen heikentää myös asiakastuloilla toimivien vuorojen kannattavuutta, joten niitäkin jouduttaneen lakkauttamaan lähes yhtä paljon. Myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä joudutaan vähentämään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä selvitetään, miten haja-asutusalueen peruspalvelutasoinen asiointiliikenne voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin. On löydettävä uusia asiakaslähtöisiä keinoja, joilla liikenne voidaan järjestää eri toimijoiden yhteistyöllä nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja kustannustehokkaammin. Myös eri hallinnonalojen järjestämiä kuljetuksia tulee tarkastella yhtenä alueellisena kokonaisuutena. Samalla on huolehdittava siitä, että erityisesti opiskelu- ja työmatkaliikenne turvataan myös pienemmissä kaupungeissa sekä kuntakeskusten välillä.

Valiokunta lisää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 1 000 000 euroa.

Valtio avustaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä ensi vuonna 9,25 milj. euron määrärahalla, joka kohdennetaan Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen joukkoliikenteen kehittämiseen. Määräraha alenee kuluvaan vuoteen verrattuna 0,7 milj. euroa, joka ohjataan valtakunnalliseen liikkumisen ohjaukseen.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen osoitettu määräraha on varsin pieni liikenteen volyymeihin ja kuntien omiin panostuksiin nähden. On kuitenkin periaatteellisesti tärkeää, että valtio tukee joukkoliikenteen parantamista tukevia kehittämisohjelmia myös suurissa kaupungeissa, joiden alueella tehdään Suomen joukkoliikennematkoista noin 75 prosenttia. Suurten kaupunkiseutujen tavoitteena tulee niukoista resursseista huolimatta olla joukkoliikenne, joka on ainakin työmatkaliikenteessä aidosti kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa.

Joukkoliikenteen kehittämisrahaa on voitu hieman korottaa (2,15 milj. euroon) ja myös valtakunnallisen liikkumisen ohjauksella pyritään kasvamattamaan mm. joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Mitä enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä saadaan, sitä paremmat edellytykset myös liikenteenharjoittajilla on järjestää kannattavaa liikennettä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien laajentamiseen.

Momentin määrärahamuutokset:

Valiokunta lisää momentille

• 400 000 euroa Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukemiseen
• 1 000 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin
• 1 000 000 suurten kaupunkiseutujen seutulippujärjestelmien laajentamiseen.

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 007 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää

1) saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien polttoaineiden ostoon

2) saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laitureiden kunnostamiseen sekä yhteysalusliikennettä korvaavien yksityisluonteisten jääteiden kunnossapidon avustamiseen

3) aikaisempina vuosina ja varainhoitovuonna myönnetyistä valtuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahasta saa myöntää avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein.

Määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2011 myönnetyn yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimusvaltuuden mukaisia sopimuksia voidaan solmia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut.

Yhteysalusliikenneon Liikenneviraston vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa lähes kaikki Saaristomeren asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2012 arvioidaan olevan noin 180 000 henkilöä. Menot matkustajaa kohden ovat noin 44 euroa. Vakinaista asukasta kohden noin 8 700 euroa vuodessa. Kotka—Pyhtää -reitille hankitaan kaksi uutta laiturirakennetta, joista aiheutuva lisäkustannus on yhteensä 1,0 milj. euroa. Uudet palvelusopimukset ovat nostaneet hintoja sopimuksiin uusina kuluerinä sisältyvien pääomakustannusten ja arvonlisäveron vuoksi. Lisäksi kustannuksia korottavat polttoaineiden ja sähkön hinnannousu sekä sopimusten indeksisidonnaisuus.

Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Sipoon ja Tammisaaren saariston sekä Turunmaan saariston rengasteiden saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 140 000 euron siirto momentilta 31.10.20 liittyen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamiseen pitkäaikaisilla sopimuksilla.

(65.) Junien kaukoliikenteen osto(arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 31.60.63.

(66.) Yhteisaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.