Talousarvioesitys 2012

90. Kuntien tukeminen

Selvitysosa:Vuoden 2010 alusta toteutetussa valtionosuusuudistuksessa edellisen valtionosuuslainsäädännön mukaiset sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OKM ja STM) keskitettiin valtionvarainministeriöön hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Yhdistetyissä valtionosuuksissa on otettu huomioitu yleinen valtionosuus, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kokonaisuudessaan sekä esi- ja perusopetus, yleiset kirjastot (pl. maakunta- ja keskuskirjastokorotukset), yleinen kulttuuritoimi sekä taiteen perusopetuksen asukaskohtainen osa.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin.

Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Keskeiset uudistukset

Eduskunta hyväksyi esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksella perhehoitajan palkkiota korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Edellä mainitun lisäksi eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 §:n muuttamisesta. Perhehoitolainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60 (kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto).

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perus-oikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tietopalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

¹⁾ Järjestelmämuutoksen vuoksi vuodelta 2009 ei ole saatavissa vertailukelpoisia tietoja.

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 18 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion ja kuntien yhteisten sähköisten asiointipalvelujen ja tietojärjestelmäratkaisujen suunnitteluun ja hankintaan

2) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

3) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

4) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen vuodessa SADe-ohjelman palvelukokonaisuuksien ja tukipalvelujen suunnittelua ja toteutusta varten enintään ohjelmakauden päättymiseen saakka. Näistä kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava määrä voidaan toteuttaa tuottavuusohjelman henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Valtuus

Valtiovarainministeriö saa tehdä vuonna 2012 valtion SADe-ohjelmaan sisältyvissä Oppijan palvelukokonaisuuden peruskoulutukseen ja II asteen koulutukseen liittyvissä hankkeissa sekä Osallistumisympäristön, Työnantajan ja Yrityksen perustajan palvelukokonaisuuksissa sopimuksia tai muita sitoumuksia (tietojärjestelmähankinnoista ja -toimituksista) siten, että niistä ja aiemmin tehdyistä vastaavista sitoumuksista aiheutuu menoja vuonna 2012 ja myöhempinä vuosina yhteensä enintään 16 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) linjausten mukaisesti valtion ja kuntien yhteisiä hankkeita tavoitteena tuottavuuden parantaminen julkisessa hallinnossa.

SADe-ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Lähtökohtana talousarvioesityksessä on, että SADe-ohjelmakautta pidennetään vuoden 2015 loppuun. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös valtion konserniohjauksen ja koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kela ja muu välillinen julkinen hallinto) tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen.

Määrärahasta palkattavat henkilöt toimivat projektipäälliköinä ja muuna projektihenkilöstönä projektin keston ajan.

Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistetään kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita ja sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa (KuntaIT-toiminta). KuntaIT-toiminnalle asetettujen hyötyjen realisoimiseksi ja investointien takaisinmaksuajan lyhentämiseksi toiminnassa toteutettujen tuotosten levittämistä ja kansallista käyttöönottoa tuetaan tukemalla kuntien käyttöönottoprojekteja asiantuntijapanoksin. Uusien hankkeiden tavoitteista ja kohteista päätetään yhdessä kuntasektorin kanssa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös Julkisen hallinnon suositusten (JHS) laadintaan, tietohallintolain toimeenpanon edellyttämien muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen JHS-järjestelmään sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 435 296 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien peruspalvelujen yleisestä valtionosuudesta annetun lain mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 20 000 000 euroa harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen valtionosuuteen.

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytettävä taiteen perusopetuksen perushinta on 1,40 euroa ja yleisen kulttuuritoimen perushinta 3,50 euroa asukasta kohden.

Selvitysosa:

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,41. Valtionosuuksiin on tehty 3,4 prosentin kustannustason tarkistus lukuun ottamatta kuntien yleistä kulttuuritoimea ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2010/2011 asukasluku on 5 347 269.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Eduskunta hyväksyi esityksen laiksi perhehoitajalain ja omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksella perhehoitajan palkkiota korotetaan, ennakkovalmennus säädetään pakolliseksi sekä perhehoitajalle turvataan riittävä tuki hoidon aikana. Lainmuutos palkkion korotuksen osalta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 350 000 euroa.

Eduskunta hyväksyi esityksen laiksi lastensuojelulain 50 §:n muuttamisesta. Perhehoitolainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena sijaishuollon painopisteen siirtäminen perhehoitoon. Lainmuutos on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012. Arvioiden mukaan lapsen perhehoitoon sijoittaminen laitoshoidon sijasta vähentää kuntien menoja 24 950 000 eurolla, josta valtionosuus on 31,41 %. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 7 837 000 euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 194 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntajakolain (1698/2009) 41 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) ennen vuotta 2008 voimassa olleen kuntajakolain 40 §:n (167/2005) mukaiseen investointi- ja kehittämishankkeiden tukeen

4) enintään 560 000 euroa kuntajakolain 16 §:n mukaisten erityisten selvitysten toimittamisesta aiheutuneiden kustannusten maksamiseen sekä avustuksiin kunnille niistä kustannuksista, joita niille aiheutuu yhdistymiseen liittyvistä esiselvityksistä

5) enintään 200 000 euroa selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla annetun lain (1408/2010) mukaisten selvitysten kustannuksiin

6) enintään 1 000 000 euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 67 §:n mukaisten yhteistoiminta-avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.