Talousarvioesitys 2012

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

Selvitysosa:Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota niin talouden toiminta kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestäminenkin vaativat. Niin ikään ne ovat edellytys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiselle sekä ristiriitojen selvittämiselle tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään kotimaisessa eri alojen lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Nämä seikat asettavat sekä yleisten tuomioistuinten että hallintotuomioistuinten osalta yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin. Samaan aikaan henkilöstön vaihtuvuus kasvaa suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Tuomioistuinharjoittelu tulee mahdolliseksi myös hovi- ja hallinto-oikeuksissa 1.10.2011 voimaan tulevalla lainsäädännön muutoksella. Järjestelmän käyttöalan laajentamiseksi on tarpeen perustaa hovi- ja hallinto-oikeuksiin käräjänotaarin virkoja.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava ja tuomioistuinten työmenetelmiä sekä tietohallintoa kehitettävä.

Yleisissä tuomioistuimissa rikosasioiden, laajojen riita-asioiden sekä velkajärjestely- ja yrityssaneerausasioiden määrät ovat kasvaneet. Konkurssiasioiden ja summaaristen asioiden määrä on kasvanut huomattavasti muutamassa vuodessa ja määrän arvioidaan olevan vielä aikaisempaa suurempi vuonna 2011. Asiamäärien arvioidaan pysyvän korkealla tasolla myös vuonna 2012. Hallintotuomioistuimissa sosiaaliasioiden määrä ei ole noussut ennakoidulla tavalla. Sen sijaan turvapaikka-asioiden ja myös muiden ulkomaalaisasioiden sekä veroasioiden määrät ovat kasvaneet.

Tuomioistuimet toteuttavat oikeusturvaa, joka on valtion keskeinen perustehtävä. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädelty myös kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännöllään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä liian pitkään kestäneistä oikeudenkäynneistä. Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että tuomioistuimilla on asioiden käsittelyyn tarvittavat voimavarat. Lisäksi tulee varmistaa, että toimintatavat ovat sellaiset, että oikeudenkäyntien kokonaiskestosta otetaan riittävästi vastuuta asian käsittelyn jokaisessa vaiheessa.

Oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että oikeudenkäynnin kokonaiskesto ei ole asianosaisten kannalta kohtuuttoman pitkä. Lisäksi oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta. Lainkäytön laatu ja toimivuus yleisissä tuomioistuimissa ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaiselle oikeusturvalle sekä oikeusvarmuudelle, joka luo perustan sille, että ihmiset, yritykset ja yhteisöt voivat järjestää toimintansa luottaen lain ja sopimusten mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen.

Hallitusohjelman mukaisesti talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä tehostetaan. Talousrikosasioiden käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota ja niiden käsittelyyn kohdennetaan lisävoimavaroja. Lisäksi muiden poikkeuksellisen laajojen rikosasioiden käsittelyyn joudutaan edelleen kohdentamaan huomattavat voimavarat tuomioistuimissa. Hovioikeuksissa on otettu käyttöön jatkokäsittelylupamenettely, jonka vaikutuksia seurataan. Yleisten tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmien uudistamista jatketaan.

Hallintotuomioistuimiltahaetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 miljoonaa päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Laintulkinta- tai muut ongelmat hallinnollisessa päätöksenteossa voivat kuitenkin nopeastikin ruuhkauttaa hallintotuomioistuimet, kuten on monesti tapahtunut. Erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden ohjaavat ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut turvaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Muun muassa toimeentuloturvaa, lasten huostaanottoa ja muita sosiaaliasioita sekä turvapaikkaa koskevilla ratkaisuilla puolestaan on usein suuri vaikutus asianosaisten koko elinkaareen. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Viiveet käsittelyssä aiheuttavat paitsi inhimillistä kärsimystä myös moninkertaisia kustannusvaikutuksia yhteiskunnalle. Hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmiä kehitetään.

Käräjäoikeuksista siirrettiin vuoden 2010 alusta lukien 213 henkilötyövuotta Maanmittauslaitokseen, mistä kuitenkin kahdeksan henkilötyövuotta on sovittu siirrettäväksi takaisin muiden tuomioistuinten toimintamenomomentille 25.10.03 vuonna 2012.

Oikeusavun tavoitteena on oikeusturvan toteuttaminen oikeusapuasioissa yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajotyö oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 68 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 25 prosentissa asioista. Yksityisille asiamiehille tehtävät oikeusapupäätökset on keskitetty 25 pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen oikeusaputoimistoon. Keskittäminen on lyhentänyt pääkaupunkiseudun oikeusaputoimistojen jonotusaikaa noin kahdella päivällä.

Oikeusaputoimistoihin saapuneista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeusapupäätösten nojalla oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta.

Yleinen edunvalvoja toimii päämiehensä puolesta tämän etua puolustaen. Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia ja jolle ei ole määrätty yksityistä edunvalvojaa. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, etuuksien hakemista, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa ja laskujen maksua.

Yleisen edunvalvonnan 90 henkilötyövuoden säästötavoitteesta on jäljellä 55 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 vähennetään 13 henkilötyövuotta.

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 709 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tärkein tehtävä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita ja antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Oikeuskäytäntöä pyritään valituslupahakemusten pohjalta ohjaamaan kaikilla esiin tulevilla oikeudenaloilla kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaan antamalla sovellettavien oikeussääntöjen pohjalta hyvin harkittuja ja avoimesti perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen lisäävät asioiden käsittelyn vaativuutta.

Hovioikeuksissa käyttöön otetun muutoksenhakua koskevan jatkokäsittelylupajärjestelmän ennakoidaan lisäävän ainakin alkuvaiheessa korkeimpaan oikeuteen tulevien asioiden määrää.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan vuonna 2012 saapuvan noin 2 700 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä käyttöön on otettu myös ohivalitus suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista enintään 33 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta.

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 130 000 euroa momentille 12.25.10.

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 499 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa:Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintolainkäyttöasiat ylimpänä oikeusasteena. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, ulkomaalaisasiat, kunnallishallinto sekä kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista noin 80 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehdyt valitukset.

Sen lisäksi, että hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä asianosaisille, niillä on usein myös laajempaa ohjaavaa vaikutusta. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava ratkaista muutoksenhakuasiat joutuisasti ja oikeusvarmasti. Korkein hallinto-oikeus valvoo hallintolainkäyttöä muun muassa seuraamalla hallintotuomioistuinten toiminnan joutuisuutta, voimavarojen riittävyyttä ja päätösten laatua sekä järjestämällä neuvottelupäiviä. Tällä valvontatehtävällä on oikeusturvan kokonaisuuden kannalta olennainen merkitys.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten merkitystä koko julkisen vallan toimivuudelle ja luottamukselle on arvioitu joulukuussa 2009 valmistuneessa tutkimuksessa. Siinä selvitettiin hallinnon ja hallintolainkäytön toiminnallisia yhteyksiä ja osoitettiin hallintotuomioistuinten ratkaisujen merkitys hallinnon toimivuudelle. Monilla päätöksillä on laaja yhteiskunnallinen merkitys oikeus- ja hallintokäytäntöä ohjaavina ennakkopäätöksinä ja keskeinen asema EU-oikeuden soveltamisessa.

Työtilanteen ruuhkautumisesta johtuen asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa on nykyisin voimavaroin vaikea saada laskemaan, vaikka pidemmän aikavälin tavoitteena on 9,5 kuukauden keskimääräinen käsittelyaika. Tavoitteena on, että asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 50 % alle 9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti. Myös turvapaikka-asioiden tehostettuun käsittelyyn on varauduttava.

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 345 000 euroa momentille 12.25.10.

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 236 808 000 euroa.

Käräjäoikeuksiin voidaan 1.2.2012 lukien perustaa käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan käräjäoikeuden laamannin virka (T17).

Selvitysosa:Hovioikeuksiin saapui yhteensä 11 156 asiaa vuonna 2010. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 11 000 asiaa. Vuonna 2010 saapuneista asioista oli 26 % riita-asioita ja 65 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 6,6 kuukauteen. Asioista 52 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa, 86 % alle 12 kuukaudessa ja 13 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Hovioikeuskohtaiset käsittelyaikaerot ovat supistuneet vuoden 2005 noin 6 kuukaudesta 3,5 kuukauteen vuonna 2010. Tavoitteena on supistaa ero 3 kuukauteen vuonna 2012. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Jatkokäsittelylupajärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia seurataan ja samalla huolehditaan siitä, että järjestelmään liittyvät hovioikeuksien toimintaprosessit ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset oikeusturvan toteuttamiseksi.

Käräjäoikeuksiinsaapui vuonna 2010 noin 445 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 358 000, joista 84 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näiden ns. summaaristen asioiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja taloudellisen tilanteen vuoksi säilynee korkeana. Niissä käräjäoikeutta eniten työllistävien, manuaalisesti vireille tulevien asioiden osuus on kasvanut. Vuonna 2009 saapuneista summaarisista asioista 64 % tuli vireille elektronisesti. Vastaava osuus oli 57 % vuonna 2010 ja vuoden 2011 huhtikuun lopussa enää 54 %.

Yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioita saapui vuonna 2010 hieman edellisvuotta enemmän. Konkurssiasioita saapui edellisvuotta vähemmän. Asiamäärien ennakoidaan pysyvän suurina näissä asiaryhmissä myös vuonna 2012.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat on voitu käsitellä kirjallisessa menettelyssä vuoden 2006 lokakuun alusta lukien. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan vuonna 2012 olevan sama kuin vuonna 2010 (34 %). Menettelyn käyttöasteessa on tuomioistuinkohtaisia eroja. Vuonna 2010 käräjäoikeudet käsittelivät kirjallisessa menettelyssä 14—46 % ratkaisemistaan rikosasioista. Helsingin käräjäoikeudessa kirjallisen menettelyn käyttöaste oli maan alin ja huomattavasti koko maan keskimääräistä käyttöastetta alempi vuonna 2010, mikä selittyy osin jutturakenteiden eroilla. Käräjäoikeus on asettanut itselleen tavoitteen lisätä kirjallisen menettelyn käyttöä vuonna 2011.

Kokoonpanosäännöksiä uudistettiin vuoden 2009 alusta siten, että istuntokäsittelyssä tarvitaan entistä harvemmin lautamieskokoonpanoa. Samassa yhteydessä mahdollistettiin rikosasioissa kolmen tuomarin kokoonpano, jota on tarkoitus käyttää vaikeimmissa asioissa. Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, ettei peruuntumisosuus kasva nykyisestä 20 prosentista.

Vuoden 2010 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 1 454 kappaletta eli 20 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on vuonna 2012 pienempi kuin vuonna 2010. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa vuonna 2010 oli 3,5 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 3,9—6,3 kuukautta. Vuonna 2012 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 50 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2010 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 366 kappaletta eli 13,5 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on vuonna 2012 pienempi kuin vuonna 2010.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Oikeudenkäynnin viivästymisten hyvittämistä koskevan lain (362/2009) mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia määrätään kiireelliseksi, jos asian käsittelemiselle ennen muita asioita on erityisen painava syy.

Riita-asioiden sovittelumenettelymahdollisuutta yleisissä tuomioistuimissa on käytetty vaihtelevasti. Tuomioistuinten tulee aktiivisesti tarjota tätä mahdollisuutta riidan osapuolille. Asiantuntija-avusteisen lasten huoltoriitojen sovittelumenettelyn kokeilua jatketaan neljässä käräjäoikeudessa ja menettely laajennetaan myöhemmin koko maahan.

Hallinto-oikeuksien asiamäärät kasvoivat pääosin autoverovalitusten johdosta vuosina 2005 (kokonaismäärä 24 026) ja 2006 (24 389) voimakkaasti, mutta vähenivät puolestaan vuonna 2007. Vuosina 2008—2010 asiamäärät jälleen kasvoivat (kokonaismäärä 20 539 v. 2008, 22 515 v. 2009 ja 23 149 v. 2010). Vuonna 2010 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (27 %), verot (20 %), rakentaminen ja ympäristö (yhteensä 11 %), taloudellinen toiminta mukaan lukien liikenne- ja viestintäasiat (15 %) sekä ulkomaalaisasiat (15 %). Vuonna 2012 asiamäärissä ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,3 kuukautta vuonna 2010. Asioista 49 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa, ja 18 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Alueelliset käsittelyaikaerot ovat vuosittain jonkin verran tasoittuneet. Kun ero pisimmän ja lyhimmän käsittelyajan välillä oli 5,4 kuukautta vuonna 2005, oli se 4,8 kuukautta vuonna 2010. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 10 % (vuoden 2010 lopussa 8 %).

Turvapaikka-asioiden määrä kasvaa Helsingin hallinto-oikeudessa. Turvapaikka-asioiden käsittelyajan pidentymisen estämiseksi Helsingin hallinto-oikeudelle osoitetaan riittävät voimavarat.

Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen uuden lastensuojelulain toimivuus on ollut erityisseurannassa. Vuoden 2011 aikana tullee selvitettäväksi ja harkittavaksi, onko perusteltua syytä säilyttää näiden asioiden ensi asteen ratkaisutoimivalta hallinto-oikeuksilla vai voitaisiinko ne siirtää lastensuojelullisiin kysymyksiin erikoistuneille toimielimille.

Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä on pysynyt vuodesta 2008 lukien suunnilleen samansuuruisena. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkien purkaminen ei ole vielä lisännyt vakuutusoikeuden asiamääriä. Vuonna 2010 asioita saapui noin 7 500 ja vuosina 2011—2012 asioita arvioidaan saapuvan noin 8 000 vuodessa. Vakuutusoikeusprosessin avoimuuden lisääminen hallitusohjelman mukaisesti edellyttää varautumista asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen.

Markkinaoikeusruuhkautui pahoin vuosina 2005 ja 2006, kun julkisia hankintoja koskevien valitusten määrä kasvoi voimakkaasti ja uutena asiaryhmänä tulivat ratkaistaviksi valitukset energiamarkkinaviraston päätöksistä. Hankinta-asioita koskevien valitusten määrä on kasvanut edelleen huolimatta kesäkuussa 2007 voimaan tulleesta mm. kynnysarvoja korottaneesta hankintalaista. Kuntien ja kuntayhtymien hankintapäätösten määrä on kasvussa, mikä ennakoi myös markkinaoikeuden asiamäärien kasvavan. Lisäksi vireillä on lainsäädäntöhankkeita, jotka toteutuessaan laajentavat markkinaoikeuden tehtävänalaa. Vuonna 2012 arvioidaan saapuvan noin 700 asiaa.

Työtuomioistuimeenon 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2010 saapuneiden asioiden määrä oli 184 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna 2012.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2012 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 22 000 000 euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 30 %.

Lisäksi momentille on siirretty kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava henkilöstö momentilta 30.70.01.

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 037 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuonna 2010 oikeusaputoimistoihin saapui noin 49 500 asiaa. Saapuneista asioista 82 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita, joista suurin asiaryhmä olivat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat (47 %). Rikosasioiden osuus oli 18 %. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan noin 50 000 asiaa ja vuonna 2012 noin 51 000 asiaa.

Tavoitteena on oikeusavun sähköisen asiointipalvelun vakiinnuttaminen osaksi julkista oikeusapua. Sähköisen asioinnin tavoitteena on helpottaa ja tehostaa asiakkaiden, oikeusaputoimistojen, tuomioistuimien ja yksityisten asiamiesten asiointia oikeudenhoidossa.

Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta parannetaan niin, että toiminnan tulot vastaavat kustannuksia.

Vuonna 2010 kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 4 300 valitusta. Eniten valitettiin asuntokaupasta, kiinteistönvälityksestä, rakentamisesta ja remonteista. Vuonna 2011 arvioidaan saapuvan noin 4 500 asiaa ja vuonna 2012 noin 4 600 asiaa.

Lautakunta on kehittänyt menettelyjä, joilla pyritään lyhentämään valitusten käsittelyaikaa. Menettelyjen vaikutusta toimintaan seurataan.

Talousarvioon valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012:

05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 195 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalvelujen järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan esim. sairauden takia. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Vuonna 2010 yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 33 800 päämiestä. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 30 900 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 2 900 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %.

Tavoitteena on, että edunvalvontapalveluita järjestetään nykyistä enemmän ostopalveluina (kasvua 38 % vuodesta 2011). Ostopalveluja ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista käyttää, jos se tulisi valtion omaa toimintaa huomattavasti kalliimmaksi. Yleisen edunvalvonnan asiankäsittelyjärjestelmä vakiinnutetaan osaksi toimintaa.

Yleisen edunvalvonnan palveluista peritään päämiehiltä korvauksia ja palkkioita holhoustoimilain (422/1999) 44 §:n 2 momentin perusteella. Oikeusministeriö on antanut ohjeen edunvalvojan palkkion määräytymisen perusteista (OM 3927/33/2001).

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 700 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin.

Selvitysosa:

Vuonna 2010 yksityinen avustaja määrättiin 31 666 asianosaiselle. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 82 % kertyi käräjäoikeuksista ja 18 % hovioikeuksista. Keskimääräinen korvaus asianosaista kohti oli 1 051 euroa. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 1,4 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 3,3 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 0,5 milj. euroa. Sähköinen asiointi puolustajan hakemuksessa sekä avustajan palkkioiden määräämisessä otetaan käyttöön järjestelmän valmistuttua. Asiamäärien ja kustannusten arvioidaan pysyvän vuoden 2010 tasolla.