Talousarvioesitys 2012

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

Selvitysosa:Vuoden 2008 alusta lähtien maassa on toiminut 22 ulosottovirastoa. Ulosoton keskushallinnosta huolehtii Valtakunnanvoudinvirasto, jolle kuuluu ulosoton yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Valtakunnanvoudinviraston päätoimipaikka on Turku ja viraston henkilöstöä on myös Helsingissä, Mikkelissä ja Hämeenlinnassa. Vuonna 2015 siirtymäaika päättyy, ja Valtakunnanvoudinviraston toiminta siirtyy Turkuun. Joitakin työpisteitä jää Helsinkiin välttämättömän pääkaupunkisidonnaisen työn helpottamiseksi.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeä erikoisperintätoiminta on laajennettu vuoden 2011 aikana koko maahan. Toiminta on keskitetty kuuden ulosottoviraston yhteydessä toimivaan alueyksikköön, johon henkilöstö on saatu pääosin ulosoton nykyhenkilöstöstä.

Ulosottolaitoksessa on toteutettu tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet.

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 99 009 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtakunnanvoudinviraston, ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston ja Konkurssiasiamiehen toimiston toimintamenojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot, yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot sekä Konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset.

Selvitysosa:Ulosottoon arvioidaan vuonna 2012 saapuvan 2,6 miljoonaa asiaa (v. 2010 2,7 milj. asiaa, v. 2011 arviolta 2,7 milj. asiaa). Vuosittain ulosotossa olevien velallisten määrä on noussut (502 000 eri velallista v. 2008, 518 000 eri velallista v. 2010). Vuoden 2010 lopussa ulosotossa oli kaikkiaan 239 000 velallista, joista 41 000 (17 %) oli ollut pitkäkestoisessa ulosotossa eli yli kolme vuotta ulosotossa yhtäjaksoisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2012 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:

Ulosottovirastojen toiminnassa pyritään etupainotteiseen toimintaan, joka perustuu velallisen taloudellisen tilanteen nopeaan selvittämiseen ja oikeiden toimenpiteiden valintaan ulosottomenettelyssä. Tässä tarkoituksessa ulosottovirastoille on asetettu tulostavoitteita, joiden mukaan tietyt toimenpiteet tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa velallisen tultua ulosottoon.

Konkurssien määrän kasvu on lisännyt konkurssiasiamiehen toimiston työmäärää. Konkurssiasiamiehen toimintaa tehostetaan työmenetelmiä kehittämällä ja hyödyntämällä konkurssien tietohallintajärjestelmää.

Konkurssimenettelyä voidaan konkurssiasiamiehen hakemuksesta jatkaa julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän vähävaraisuuden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Erityistarkastusten kohteena ovat raukeavat ja vähävaraiset konkurssipesät, joihin erityistarkastus tehdään konkurssivelallisen tekemien talousrikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi. Sekä julkisselvitysmenettelyllä että erityistarkastuksilla pyritään torjumaan harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Erityistarkastusmenoista arvioidaan saatavan perityksi valtiolle takaisin 20 %. Tavoitteena on käynnistää vuosittain 60—70 julkisselvitystä sekä tehdä 120—150 velallisen ja konkurssipesän hallinnon erityistarkastusta. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomaisyhteistyötä jatketaan ja hyvää pesänhoitotapaa kehitetään pesänhoitajien koulutuksella sekä hyvää pesänhoitotapaa koskevien suositusten päivityksellä yhdessä konkurssiasiain neuvottelukunnan kanssa.

Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.20 kertyvän 60 000 000 euroa. Ulosottomaksutulojen määrä vastaa noin 60 % ulosottovirastojen kokonaismenoista.