Talousarvioesitys 2010

60. Metsätalous

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maailmantaloutta koetteleva taantuma on vähentänyt metsäteollisuuden tuotantoa, mikä on heijastunut myös hakkuumääriin. Vuonna 2008 hakkuumäärä pieneni lähes 7 milj. kuutiometrillä ja laskun odotetaan jatkuvan vuonna 2009. Joidenkin ennusteiden mukaan talouden elpyminen voisi alkaa jo vuonna 2010, mutta hakkuisiin ei odoteta vielä merkittävää kasvua.

Hakkuiden väheneminen on heikentänyt nopeasti myös metsätalouden työllisyyttä. Tilanne on erityisen huolestuttava puunkorjuussa, jossa hakkuiden supistuminen on aiheuttanut koneenkuljettajien lomautuksia ja heikentänyt koneyrittäjien toimintaedellytyksiä. Metsätalouden työllisyystilannetta on hieman parantanut energiapuun korjuun lisääntyminen ja harvennushakkuiden osuuden kasvaminen.

Hakkuumäärien ja puun hintojen laskun myötä kaikkien metsänomistajien yhteenlasketut bruttokantorahatulot ovat pienentyneet. Samalla yksityismetsien kannattavuutta kuvaava hehtaarikohtainen liiketulos putosi vuonna 2008 lähes kolmanneksen edellisvuodesta.

Teollisuuden tuotantosupistuksista huolimatta kotimaista puuta tarvitaan pitkällä tähtäimellä nykyistä enemmän. Puun kysyntää kasvattavat ennen kaikkea tuontiriippuvuuden vähentäminen sekä tavoitteet puuenergian käytön lisäämiseksi.

Venäjä on ilmoittanut lykkäävänsä vuoden 2009 alkuun suunniteltujen raakapuun vientitullien korotuksia vuodella. Korotusten toteutuessa tukkien ja havukuitupuun tuonti Venäjältä loppuu käytännössä kokonaan vuodesta 2010 lähtien ja venäläisen puun tuontimäärä putoaisi alle puoleen vuoden 2008 tasosta. Vuonna 2008 Suomeen tuotiin puuta yhteensä 20,3 milj. kuutiometriä, josta 12 milj. kuutiometriä oli peräisin Venäjältä.

Valtioneuvoston hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa metsille on asetettu tärkeä rooli uusiutuvan energian lisäämisessä ja hiilinielujen turvaamisessa. Tavoitteena on kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö nykyisestä ja varmistaa metsien kyky toimia hiilinieluna. Puustoon ja maaperään liittyvien nielujen merkitys on Suomelle huomattavan tärkeä.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kansallinen metsäohjelma 2015:ssä on esitetty toimenpiteet, joilla turvataan kestävästi kotimaisen puun riittävyys kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää metsien metsänhoidollisen tilan paranemista ja puuston kasvun lisääntymistä sekä metsien monimuotoisuuden turvaamista. Ohjelman lähtökohtana on, että metsä- ja puutuoteteollisuuden arvo lisääntyisi 20 prosentilla ja kotimaisen puun käyttö vuosittain 65—70 milj. kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Taloudellisen tilanteen johdosta näyttää kuitenkin siltä, että tähän ei ole lähivuosina mahdollisuuksia. Lähivuosien ennakoidut hakkuut ovat vain 50—55 milj. kuutiometriä vuodessa.

Metsänhoito- ja perusparannustöiden toteuttamista edistetään lisääntyvällä valtion tuella. Kansallisessa metsäohjelmassa asetetuista työmäärätavoitteista ollaan jäljessä eniten kunnostusojituksessa. Metsänhoidon ja perusparannuksen työmääriä lisäämällä turvataan myös metsien hiilinielujen ylläpito.

Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi metsähakkeen käyttö pyritään nostamaan 8—12 milj. kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä, kun käyttö vuonna 2008 oli 4,6 milj. kuutiometriä. Tavoitteen saavuttamiseksi lisätään tukea energiakäyttöön tulevan pienpuun korjuuseen ja haketukseen.

Lisääntyvät metsänhoito- ja perusparannustyöt ja energiapuun korjuu voivat tarjota korvaavia työmahdollisuuksia, kun hakkuiden supistumisen seurauksena työllisyys metsätaloudessa ainakin väliaikaisesti heikkenee.

Metsätalouden edistämisorganisaatioiden ja Metsähallituksen rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan lähtökohtana kustannustehokkuus ja läpinäkyvyys ja se, että ne palvelevat nykyistä paremmin uutta toimintaympäristöä.

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 091 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintaan liittyvien sijoitusmenoihin luettavien talonrakennus- ja perusparannustöiden menojen maksamiseen, jos hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle 1 000 000 euroa sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa, hankkii ja välittää korkeatasoista tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä sekä turvaamisesta yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Metla tekee soveltavaa tutkimusta, sitä tukevaa perustutkimusta, kehittää metsäalan tutkimusyhteistyötä, edistää tutkimustulosten hyväksikäyttöä, huolehtii sille kuuluvista viranomaistehtävistä ja osallistuu strategisten huippuosaamisen keskittymien toimintaan.

Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

• tuottamalla tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja metsien puuntuotannollisen käyttöasteen sekä tilan parantamiseksi,
• toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa 2008—2016 (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistumalla Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO) toteutukseen sekä
• tuottamalla tietoa ja osaamista puuperäisen energian käytön lisäämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

¹⁾ Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen.

Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukeviin tutkimusohjelmiin, hankeryhmiin ja erillishankkeisiin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi sekä hallinnonalan ja elinkeinojen tietotarpeiden tukemiseksi Metla osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien, Metsäklusteri Oy:n ja Ympäristö ja energia -klusterin (CLEEN Oy) sekä Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tutkimusohjelmiin. Jatketaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyösopimuksen mukaisen Ympäristö ja luonnonvaratutkimuksen yhteenliittymän tavoitteiden ja toiminnan kehittämistä hallinnonalojen sektoritutkimuslaitosten kanssa. Metlan maksullista palvelutoimintaa kehitetään. Metlan laboratoriotoimintojen kehittämistä jatketaan yhteistyössä hallinnonalan sektoritutkimuslaitosten kanssa toimintojen rationalisoimiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Metlan prosessiorganisaatiota vahvistetaan.

Toteutetaan vuodelle 2010 sovitut tuottavuusohjelman mukaiset toimet ja valmistellaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käytön laajentaminen talous- ja henkilöstöhallinnossa.

Maksullisen toiminnan tulostavoitteeksi asetetaan vuodelle 2010 noin 1,8 milj. euroa siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset.

Tuotokset ja laadunhallinta

Vahvistetaan osaamista strategisilla painopistealueilla ja kohdennetaan tutkimustoimintaa asiakastarpeiden mukaisesti. Jatketaan sähköiseen asiointiin siirtymistä ja tiedonhallintajärjestelmän kehittämistä.

Henkiset voimavarat

Osaamista kehitetään osaamisen arvioinnin ja strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta kehittämällä erityisesti esimies- ja johtamisvalmiuksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon viiden henkilötyövuoden vähentyminen ja muiden tuottavuustoimien vaikutus.

41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 699 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoitus perustuu metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 49 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin ja

2) muuna julkisena rahoitusosuutena EU-hankkeissa.

Metsäkeskusten osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuskohtaisesti alueellista työmäärää sekä toiminnan laajuutta kuvaavien tekijöiden perusteella, joita ovat muun muassa metsäkeskuksen toiminta-alueen metsämaan pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä, viranomaistoiminnan ilmoitusten ja päätösten määrä, alueellisen metsävaratiedon keruun pinta-ala ja tiedon kattavuus sekä neuvottujen metsänomistajien määrä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta määräytyy metsäkeskuksille toteutettavan kehittämisohjelman sekä maa- ja metsätalousministeriölle tuotettavien palvelujen laajuuden perusteella.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa metsäkeskusten sähköisen asioinnin kehittämishankkeen rahoitukseen.

Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria (noin 62 % Suomen metsämaa-alasta). Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 100 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä metsästyslain (615/1993) nojalla korvattavien hirvieläinvahinkojen maastoarviointi metsätalouden osalta.

Valtion tuottavuusohjelman toteuttamiseksi metsäkeskukset ja kehittämiskeskus tehostavat toimintaansa muun muassa sähköistä asiointia kehittämällä. Tavoitteena on, että työn tuottavuuden paraneminen vähentää henkilöstötarvetta 21 henkilötyövuotta vuonna 2010. Määrärahasta käytetään vähintään 1 milj. euroa tuottavuusohjelman mukaiseen palveluiden hankintaan.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionavustustoiminta) seuraavat tavoitteet:

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnan tavoitteena on tuottaa metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä metsäkeskusten toiminnan yhtenäistämistä ja tehostamista. Lisäksi Tapio tuottaa palveluita maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionavustustoiminnalle seuraavat tavoitteet:

1) Tapio toteuttaa metsäkeskusten kehittämisohjelmaa, jossa on seuraavat strategiset painotukset:

• metsäkeskusten yhteisen toimintajärjestelmän koordinointi,
• metsäkeskusten ja Tapion hallinnon ja tukipalveluiden kehittäminen ottaen huomioon aluehallinnon uudistamisen,
• alueellisen metsävaratiedon tuottaminen ja sen keruujärjestelmän uudistaminen sekä
• sähköisen asioinnin kehittäminen.

2) Tapio laatii metsäkeskusten kehittämisohjelman seuraavalle vuodelle yhdessä sovitun prosessin mukaisesti.

3) Tapio tuottaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavia palveluita:

• työryhmä- ja asiantuntijapalvelut (mm. METSO, KMO),
• tutkimuksen käytäntöönviennin tehostaminen,
• kielilain soveltamiseen liittyvät palvelut sekä
• tilastot.

43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

2) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja

3) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Selvitysosa:Määrärahasta arvioidaan käytettävän metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien menojen maksamiseen 30 000 euroa ja muiden menojen maksamiseen 20 000 euroa.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 70 780 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen puuntuotantoa ja energiapuun käyttöä edistäviin toimenpiteisiin ja

2) kokeilu- ja selvitystoiminnan valtionapuihin ja kulutusmenoihin.

Valtuus

Vuonna 2010 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 75 030 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 300 000 euroa Kansallinen metsäohjelma 2015:ssa ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettujen metsänhoito- ja perusparannustyötavoitteiden sekä puuperäisen energian lisäämistavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkoituksena on, että kestävän metsätalouden rahoituslaki (544/2007) astuu voimaan vuoden 2010 aikana. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom. 30.60.44) ja lainaa (mom. 30.60.83) yhteensä 70,830 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on 0,1 milj. euroa aiemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Nuoren metsän hoitotyöt ovat edelleen merkittävin rahoituskohde. Energiapuun korjuuseen ja haketukseen arvioidaan käytettävän määrärahasta noin 7,5 milj. euroa (1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2009).

¹⁾ Sisältää 0,1 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja.

45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 325 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) ja kestävän metsätalouden rahoituslain (544/2007) mukaisen tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen ja

2) valtakunnallisista metsien luonnonhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä tukevista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 360 000 euroa Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallinen metsäohjelma 2015:n toteuttaminen. Samoilla perusteilla on otettu huomioon lisäyksenä 130 000 euroa momentilla 32.50.63. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan Kainuun maakunnan hallintokokeilualueella kestävän metsätalouden rahoituslain 16 §:n mukaiseen tukeen myönnetään rahoitus Kainuun kehittämisraha -momentilta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 8 000—10 000 hehtaarin alueella (vuoden 2009 tavoite 8 100 hehtaaria).

Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

50. Eräät metsätalouden valtionavut(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä osakeyhtiölle.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 640 000 euroa, koska Suomen metsämuseosäätiön ylläpitämän metsämuseo Luston valtionavustus siirtyy opetusministeriön pääluokkaan momentille 29.80.32.

Puuinfo Oy:lle myönnettävällä rahoituksella edistetään puun käyttöä ja puurakentamista ja se käytetään Teknilliseltä korkeakoululta ja Oulun yliopistolta hankittavista suoritteista aiheutuvien menojen maksamiseen.

83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 150 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä 100 000 euroa vuodelle 2010 siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 50 000 euroa.