Talousarvioesitys 2010
33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saadaan käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60, 33.20.51, 52, 53, 55 ja 56 sekä 33.40.57.
Selvitysosa:
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain poikkeuksellisesta soveltamisesta vuonna 2010, siten että vuonna 2010 sovelletaan vuodelle 2009 vahvistettua kansaneläkeindeksin pistelukua 1502. Näin vältytään kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien nimellisarvojen alentamiselta kansaneläkeindeksin pisteluvun laskiessa vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna. Esitys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen talousarvion momenteilla 28.90.30, 33.10.53, 33.10.55, 33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.20.53, 33.20.56, 33.30.60, 33.40.57, 33.40.60, 33.50.50 ja 33.60.35. Vuonna 2011 on tarkoitus palata nykyisen lainsäädännön mukaisesti vahvistettavan kansaneläkeindeksin soveltamiseen.
Toimintaympäristö
Sosiaaliturvan lähivuosien merkittäviä haasteita ovat väestön ikääntyminen, kansainvälinen finanssikriisi ja siitä aiheutunut taantuma, laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen, uuden teknologian vaikutukset sekä maan alueellinen kehitys. Euroopan unionin sisämarkkinoiden ja muun toiminnan kehitys vaikuttaa myös kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta väestön työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elinaikaisen työuran pidentäminen sekä tarve sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseen korostuvat.
Talousarvioesityksen lähtökohdat
Hallituksen tavoitteena on kannustaen ja välittäen vahvistaa ihmisten perusturvaa ja arjen turvallisuutta, parantaa palvelujärjestelmän laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä lisätä inhimillistä hyvinvointia. Työelämää ja sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan taata riittävä ja aukoton perusturva kaikille. Tähän liittyen toteutetaan työmarkkinajärjestöjen esittämät eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat uudistukset ja työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen.
Ministeriö vastaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta sekä osallistuu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan. Samoin ministeriö osallistuu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaan. Ministeriön vastuulla on laajoja, sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta vahvistavia kokonaisuuksia (SATA-komitea, PARAS-hanke, KASTE-ohjelma sekä MASTO-hanke).
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Osuuden lasku johtuu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksien siirrosta valtiovarainministeriön pääluokkaan. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Pääluokan loppusumma kasvaa talousarvioesityksen mukaan lähes 1,8 mrd. eurolla eli miltei 19 prosentilla vuoden 2009 varsinaisen talousarvion edellä mainitun rakennemuutoksen huomioivaan tasoon verrattuna. Tärkein syy tähän on työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen ja korvaaminen valtion talousarviorahoituksella. Myös taantuman myötä nopeasti kohoavat työttömyysturvamenot kasvattavat pääluokan menotasoa huomattavasti.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
- Edistetään terveyttä ja toimintakykyä.
- Lisätään työelämän vetovoimaa.
- Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä.
- Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.
Hallitusohjelman painotuksena on myös perheiden hyvinvointi sekä sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa tavoitteissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulleen muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Edistetään terveyttä ja toimintakykyä
Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön, erityisesti nuorten, lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan lukujen 33.03, 33.60 ja 33.70 kautta. Tavoitteena on, että
- ylipainoisten osuus laskee,
- alkoholin haittavaikutukset vähenevät,
- tupakointi vähenee ja
- uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee.
Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15—64-vuotiaista, % | |||||
— miehet | 53 | 55 | 57 | 55 | 54 |
— naiset | 37 | 41 | 43 | 40 | 39 |
Alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuolleet, yhteensä | |||||
— miehet | 1 192 | 1 588 | 1 701 | 1 650 | 1 600 |
— naiset | 285 | 432 | 466 | 450 | 430 |
Humalahakuinen juominen (yli 6 annosta kerralla vähintään kerran viikossa) 15—64-vuotiaista, % | |||||
— miehet | 25 | 25 | 28 | 25 | 24 |
— naiset | 7 | 8 | 9 | 8 | 7 |
Päivittäin tupakoivat 15—64-vuotiaat, % | |||||
— miehet | 28 | 24 | 26 | 23 | 22 |
— naiset | 20 | 19 | 17 | 16 | 15 |
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä | 22 839 | 24 399 | 25 422 | 25 000 | 24 000 |
— miehet | 12 144 | 12 451 | 12 948 | 12 700 | 12 200 |
— naiset | 10 695 | 11 948 | 12 474 | 12 300 | 11 800 |
Lisätään työelämän vetovoimaa
Painopisteenä on kannustaa kansalaisia osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja parantaa työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee työelämässä jatkamista nykyistä pidempään. Keskeistä on saada pidennettyä elinaikaisia työuria. Tavoitetta tuetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman avulla sekä erityisesti toteuttamalla työmarkkinajärjestöjen esittämät eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat uudistukset ja poistamalla työnantajan kansaneläkemaksu.
Perhevapaista aiheutuvat kustannukset jaetaan nykyistä tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen työnantajien kesken ja yhteiskunnan rahoitusosuutta lisätään. Varhaista poistumista työelämästä ehkäistään laajalla masentuneisuuden ehkäisyhankkeella (MASTO). Tavoitteena on, että
- vuonna 2011 työssäoloaika on pidentynyt keskimäärin yhdellä vuodella vuoteen 2007 verrattuna,
- työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2007—2011 ja
- sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2007—2011.
Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, vuosia | |||||
— miehet | 60,6 | 61,5 | 61,5 | 61,7 | 61,9 |
— naiset | 60,6 | 61,5 | 61,6 | 61,7 | 61,9 |
Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä | 121 000 | 138 300 | 140 700 | 138 000 | 135 000 |
— miehet | 84 600 | 92 400 | 93 300 | 91 500 | 90 200 |
— naiset | 36 400 | 45 900 | 47 400 | 46 500 | 44 800 |
Työpaikkatapaturmien taajuus (milj. työtuntia kohden) | 30,2 | 33,3 | 33,6 | 32,5 | 32,0 |
Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % | |||||
— miehet | 3,4 | 3,6 | 3,5 | 3,8 | 3,6 |
— naiset | 4,4 | 4,7 | 4,8 | 4,5 | 4,3 |
Sairauspäiviä/työllinen, % | |||||
— miehet | 7,8 | 7,9 | 7,6 | 7,5 | 7,0 |
— naiset | 9,3 | 9,6 | 9,8 | 9,0 | 8,0 |
Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Hallituksen käynnistämän sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on myös köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Syrjäytymisessä on usein kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta.
Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia sekä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että
- pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat,
- toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee ja
- tuetaan perheiden hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus, %1) | 10,2 | 12,52) | 13,6 | 13,0 | 12,0 |
Lasten köyhyysaste, pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus, % | 11,7 | 12,32) | 13,9 | 13,0 | 12,0 |
Yli vuoden työttömänä | 86 800 | 63 800 | 51 200 | .. | .. |
— miehet | 47 500 | 35 000 | 27 700 | .. | .. |
— naiset | 39 300 | 28 800 | 23 500 | .. | .. |
Pitkittyneesti pienituloisia | 298 000 | 433 300 | 454 300 | .. | .. |
— miehet | 123 500 | 186 800 | 196 000 | .. | .. |
— naiset | 174 500 | 246 500 | 258 300 | .. | .. |
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % | 24 | 24 | 262) | 24 | 23 |
Lapsia avohoidon tukitoimissa | 49 351 | 59 058 | 62 485 | 60 500 | 59 500 |
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret | 12 854 | 15 774 | 16 059 | 15 700 | 15 500 |
Asunnottomia | 10 000 | 7 400 | 7 500 | 7 500 | 7 200 |
— miehet | 8 250 | 6 030 | 6 100 | 6 000 | 5 800 |
— naiset | 1 750 | 1 370 | 1 400 | 1 500 | 1 400 |
1) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat tulot alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).
2) Arvio
Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva
Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kestävä ja vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille 2009—2011 muodostaa palvelujärjestelmän uudistamisen puitteet. Kansalaisten toimivista peruspalveluista huolehditaan asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, samoin palvelujen saatavuudesta sekä suomen että ruotsin kielellä. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Kuntien palvelutuotantoa täydentävät yksityinen ja kolmas sektori. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä vahvistetaan järjestelmän kannustavuutta ja riittävästä perusturvasta huolehtimista eri elämäntilanteissa. Indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet sidotaan kansaneläkeindeksiin.
Perhepoliittisilla tuilla ja palveluilla edistetään korkeaa syntyvyyttä ja tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.10, 33.20, 33.30, 33.40 ja 33.60 kautta. Tavoitteena on, että
- parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua,
- turvataan henkilöstön riittävyys,
- varmistetaan palvelujen ja etuuksien kestävä rahoitus,
- taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva,
- tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia ja
- vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Sosiaali- ja terveyspalvelut | |||||
Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) | |||||
— yli 6 kk jonottaneita | .. | 7 300 | 9 500 | 1 000 | 500 |
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % | |||||
— kodinhoitoapu | 19,7 | 18,6 | 18,9 | 19,5 | 19,8 |
— palveluasuminen | 5,1 | 5,7 | 6,0 | 6,4 | 6,5 |
— vanhainkodeissa | 5,3 | 4,1 | 4,0 | 3,9 | 3,8 |
— terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa | 3,1 | 2,4 | 2,2 | 2,0 | 1,8 |
— omaishoidontuella hoidetut | 3,0 | 3,7 | 3,9 | 4,3 | 4,5 |
Terveyskeskusten lääkärivaje, % | .. | 8,9 | 9,7 | 9,0 | 7,0 |
Ensisynnyttäjien keski-ikä, vuosia | 27,6 | 28,0 | 28,1 | 28,2 | 28,2 |
Kokonaishedelmällisyys | 1,73 | 1,84 | 1,83 | 1,85 | 1,85 |
Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % | |||||
— 1—2-vuotiaat | 35 | 39 | 40,2 | 42 | 43 |
— 3—5-vuotiaat | 66 | 70 | 72 | 73 | 74 |
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % | 50,9 | 53,2 | 53,4 | 54,0 | 54,2 |
Eläkkeensaajat | |||||
Vanhuuseläke | 869 700 | 964 400 | 978 300 | 1 023 700 | 1 062 400 |
— miehet | 338 400 | 394 900 | 402 700 | 423 600 | 439 600 |
— naiset | 531 300 | 569 500 | 575 600 | 600 100 | 622 800 |
Osa-aikaeläke | 24 600 | 30 600 | 30 000 | 31 000 | 31 000 |
— miehet | 11 200 | 14 100 | 13 600 | 13 000 | 13 000 |
— naiset | 13 400 | 16 500 | 16 400 | 18 000 | 18 000 |
Työkyvyttömyyseläke | 276 300 | 267 400 | 271 700 | 266 000 | 266 000 |
— miehet | 147 000 | 141 900 | 143 600 | 141 000 | 141 000 |
— naiset | 129 300 | 125 500 | 128 100 | 125 000 | 125 000 |
Työttömyyseläke | 54 300 | 47 700 | 50 300 | 50 000 | 40 000 |
— miehet | 25 900 | 22 300 | 23 400 | 23 500 | 18 800 |
— naiset | 28 400 | 25 400 | 26 900 | 26 500 | 21 200 |
Leskeneläke | 252 800 | 262 600 | 263 400 | 265 000 | 268 000 |
— miehet | 26 300 | 34 400 | 35 400 | 37 000 | 37 400 |
— naiset | 226 500 | 228 200 | 228 000 | 228 000 | 230 600 |
Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) | |||||
Vanhuuseläke1) | |||||
— miehet | 1 178 | 1 453 | 1 507 | 1 619 | 1 686 |
— naiset | 718 | 932 | 971 | 1 040 | 1 082 |
Työkyvyttömyyseläke1) | |||||
— miehet | 1 012 | 1 100 | 1 117 | 1 093 | 1 109 |
— naiset | 807 | 914 | 934 | 904 | 918 |
Työttömien ansiopäiväraha | |||||
— miehet | 916 | 1 164 | 1 201 | 1 227 | 1 331 |
— naiset | 719 | 899 | 922 | 980 | 1 024 |
Sairauspäiväraha | |||||
— miehet | 1 037 | 1 200 | 1 228 | 1 367 | 1 422 |
— naiset | 897 | 1 053 | 1 075 | 1 187 | 1 235 |
Vanhempainpäiväraha | |||||
— miehet | 1 230 | 1 545 | 1 620 | 1 895 | 2 060 |
— naiset | 765 | 1 060 | 1 170 | 1 340 | 1 410 |
Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) | |||||
Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha | 252 | 380 | 380 | 551 | 551 |
Työttömän peruspäiväraha | 441 | 505 | 527 | 551 | 553 |
Kansaneläke (yksinäinen, täysi) | 447 | 511 | 558 | 584 | 586 |
Toimeentulotukea saaneet | |||||
— kotitaloudet | 271 686 | 226 617 | 217 842 | 250 000 | 280 000 |
— henkilöt | 454 353 | 358 369 | 342 492 | 390 000 | 448 000 |
1) Vuodesta 2009 lähtien ei sisällä asumis- eikä hoitotukea.
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla valtioneuvoston poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla vähimmäismääräistä äitiyspäivärahaa sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa. Tavoitteena on, että
- naisten ja miesten väliset palkkaerot kaventuvat selkeästi tällä vaalikaudella. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toimenpidekokonaisuus toteutetaan vaalikauden aikana,
- naisten urakehitystä ja naisjohtajuutta edistetään suunnitelmallisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla,
- vähennetään työmarkkinoiden jakautumista sukupuolen mukaan,
- miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen,
- sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa,
- tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta ja
- tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.
Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta 2008—2010 kokoaa ja koordinoi hallituksen toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut | |||||
---|---|---|---|---|---|
2000 toteutunut |
2006 toteutunut |
2007 toteutunut |
2009 arvio |
2010 arvio |
|
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % | 80,6 | 80,8 | 81,0 | 81,4 | 81,6 |
Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % | |||||
— miehet | 12,9 | 12,6 | 12,3 | 11,0 | 10,5 |
— naiset | 19,9 | 20,0 | 19,4 | 18,5 | 17,5 |
Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % | 4,2 | 5,7 | 6,1 | 6,5 | 7,0 |
Vanhempainpäivärahaa käyttäneiden isien osuus, % | 63,1 | 70,5 | 71,6 | 73,0 | 74,0 |
Tuottavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2010 on 108 henkilötyövuotta. Hallinnonalan tuottavuustoimien kautta vähennettävä henkilötyömäärä on kaikkiaan 340 henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon jatketaan asteittain. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtoa palvelukeskukseen on pääpiirteissään toteutettu vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa ja muita toimintamuotoja tehostetaan koko hallinnonalalla.
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2008—2010
v. 2008 tilinpäätös 1000 € |
v. 2009 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2010 esitys 1000 € |
Muutos 2009—2010 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 73 426 | 68 105 | 64 134 | - 3 971 | - 6 |
---|---|---|---|---|---|---|
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 40 063 | 39 584 | 36 933 | - 2 651 | - 7 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 053 | 2 102 | 2 121 | 19 | 1 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 3 492 | 4 162 | 4 133 | - 29 | - 1 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 2 032 | 488 | 273 | - 215 | - 44 |
05. | Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 1 087 | 559 | 464 | - 95 | - 17 |
(28.) | Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) | 297 | — | — | — | — |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 20 912 | 17 000 | 17 000 | — | — |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 3 490 | 4 210 | 3 210 | - 1 000 | - 24 |
02. | Valvonta | 34 647 | 37 089 | 39 430 | 2 341 | 6 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 12 256 | 14 196 | 13 722 | - 474 | - 3 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 11 552 | 12 140 | 13 000 | 860 | 7 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (siirtomääräraha 2 v) | 2 751 | 2 753 | 4 008 | 1 255 | 46 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) | 8 088 | 8 000 | 8 700 | 700 | 9 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 111 245 | 108 845 | 107 667 | - 1 178 | - 1 |
(03.) | Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | — | — | — | — | — |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 60 789 | 60 904 | 63 559 | 2 655 | 4 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) | 38 240 | 38 901 | 37 268 | - 1 633 | - 4 |
(62.) | EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) | 4 526 | — | — | — | — |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) | 7 690 | 9 040 | 6 840 | - 2 200 | - 24 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut | 1 876 166 | 2 152 995 | 2 278 800 | 125 805 | 6 |
(27.) | Valtion korvaus Kansaneläkelaitokselle elatustuen siirron toimeenpanokustannuksista (siirtomääräraha 2 v) | 2 191 | 610 | — | - 610 | - 100 |
28. | Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulut (arviomääräraha) | — | 117 410 | 124 900 | 7 490 | 6 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) | 10 700 | 11 400 | 11 400 | — | — |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) | 1 417 000 | 1 426 000 | 1 423 000 | - 3 000 | - 0 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) | 872 | 1 500 | 1 500 | — | — |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) | 18 900 | 20 200 | 21 800 | 1 600 | 8 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) | 426 503 | 454 000 | 528 100 | 74 100 | 16 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) | — | 121 875 | 162 700 | 40 825 | 33 |
60. | Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) | — | — | 5 400 | 5 400 | 0 |
20. | Työttömyysturva | 1 353 457 | 1 558 400 | 2 063 000 | 504 600 | 32 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) | 7 506 | 8 000 | 16 500 | 8 500 | 106 |
50. | Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) | 431 000 | 503 000 | 704 600 | 201 600 | 40 |
51. | Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) | 63 000 | 91 000 | 134 000 | 43 000 | 47 |
52. | Työmarkkinatuki (arviomääräraha) | 647 603 | 744 000 | 937 000 | 193 000 | 26 |
53. | Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha) | 145 898 | 152 400 | 205 700 | 53 300 | 35 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) | 15 950 | 18 000 | 21 200 | 3 200 | 18 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) | 42 500 | 42 000 | 44 000 | 2 000 | 5 |
30. | Sairausvakuutus | 1 143 829 | 1 237 500 | 1 298 350 | 60 850 | 5 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 1 143 829 | 1 237 500 | 1 298 350 | 60 850 | 5 |
40. | Eläkkeet | 2 878 628 | 2 965 105 | 4 045 950 | 1 080 845 | 36 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) | 43 862 | 46 400 | 51 000 | 4 600 | 10 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 466 800 | 497 000 | 507 000 | 10 000 | 2 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 56 600 | 109 000 | 117 000 | 8 000 | 7 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) | 107 | 505 | 600 | 95 | 19 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) | 15 700 | 17 000 | 15 750 | - 1 250 | - 7 |
(56.) | Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) | 12 413 | 5 500 | — | - 5 500 | - 100 |
57. | Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) | 22 885 | 24 700 | 24 700 | — | — |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) | 2 260 262 | 2 265 000 | 3 329 900 | 1 064 900 | 47 |
50. | Veteraanien tukeminen | 409 310 | 394 793 | 365 603 | - 29 190 | - 7 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) | 1 856 | 2 200 | 2 000 | - 200 | - 9 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) | 69 949 | 64 700 | 56 500 | - 8 200 | - 13 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) | 223 483 | 217 900 | 201 100 | - 16 800 | - 8 |
52. | Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | 65 207 | 65 207 | 65 207 | — | — |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 3 123 | 3 100 | 3 100 | — | — |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) | 96 | 90 | 100 | 10 | 11 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 3 500 | 3 500 | 3 500 | — | — |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) | 40 288 | 36 288 | 34 088 | - 2 200 | - 6 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 1 808 | 1 808 | 8 | - 1 800 | - 100 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 412 955 | 412 261 | 504 140 | 91 879 | 22 |
31. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) | 24 800 | 29 100 | 27 000 | - 2 100 | - 7 |
32. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) | 48 743 | 40 000 | 40 000 | — | — |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 99 900 | 99 170 | 104 170 | 5 000 | 5 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) | 3 401 | 8 591 | 9 570 | 979 | 11 |
35. | Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) | 225 212 | 225 000 | 313 000 | 88 000 | 39 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) | 600 | 600 | 600 | — | — |
37. | Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin | — | — | — | — | — |
(38.) | Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille rikosten esitutkintaan liittyvien lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) | 1 000 | — | — | — | — |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) | 3 000 | 3 500 | 3 500 | — | — |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 6 300 | 6 300 | 6 300 | — | — |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 52 735 | 59 390 | 53 118 | - 6 272 | - 11 |
01. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 27 345 | 28 490 | 21 418 | - 7 072 | - 25 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) | 10 800 | 16 610 | 22 540 | 5 930 | 36 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) | 930 | 930 | 1 000 | 70 | 8 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) | 1 360 | 1 360 | 1 360 | — | — |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 9 600 | 9 300 | 4 100 | - 5 200 | - 56 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) | 2 700 | 2 700 | 2 700 | — | — |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 202 622 | 213 200 | 214 840 | 1 640 | 1 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) | 186 723 | 197 300 | 195 800 | - 1 500 | - 1 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 2 600 | 2 600 | 0 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisapukokeilun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) | — | — | 300 | 300 | 0 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) | 15 899 | 15 900 | 16 140 | 240 | 2 |
90. | Raha-automaattiyhdistyksen avustukset | 312 000 | 302 500 | 293 200 | - 9 300 | - 3 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) | 312 000 | 302 500 | 293 200 | - 9 300 | - 3 |
Yhteensä | 8 861 020 | 9 510 183 | 11 328 232 | 1 818 049 | 19 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 4 158 | 4 141 | 4 1001) |
1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 603 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 30 henkilötyövuotta.