Talousarvioesitys 2010

20. Työttömyysturva

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa kehitetään siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat.

Työttömien työnhakijoiden kannustamiseksi aktiivisuuteen koulutuksen ja muiden aktiivitoimien ajalta maksetaan korkeampaa etuutta kuin työttömyysajalta. Myös perusturvassa otetaan käyttöön aktiivikaudelta maksettava korkeampi tuki. Työttömien koulutusaikaiset etuudet yhtenäistetään siten, että korvaus on samansuuruinen osallistuupa henkilö sitten työvoimakoulutukseen tai työvoimaviranomaisen hyväksymään muuhun koulutukseen.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi työnhakijalle maksetaan korotettua työttömyyspäivärahaa.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavaa aikuiskoulutustukea uudistetaan tavoitteena edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä edistetään korottamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 60 vuoteen vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

¹⁾ Koulutuspäiväraha ja työvoimakoulutuksen opintososiaaliset etuudet yhdistetty vuoden 2010 alusta työttömien koulutusetuuksista.

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 2 ja 10 §:n, työttömyysturvalain 8 luvun 6 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 10 ja 10 a §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) muuttamisesta siten, että lain mukaiseen aktivointisuunnitelman laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan vuoden 2010 alusta lukien. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 15 000 henkilöä, joista 2 700 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Toimintapäiviä arvioidaan olevan 110 osallistujaa kohden.

50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 704 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisten ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta.

Selvitysosa:Ansioon suhteutetun päivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 %, valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1.1.2010 lukien. Esitykseen sisältyy

• työttömyysturvan työssäoloehdon alkuehdon ja paluuehdon muuttaminen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa.
• sovitellun päivärahan enimmäiskeston poistaminen 1.1.2010 lukien. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion menoihin.
• työvoimapoliittisen koulutustuen ja omaehtoisen koulutuspäivärahan yhdistäminen yhdeksi työttömyyspäivärahan suuruiseksi etuudeksi, mihin lisäksi maksetaan ylläpitokorvauksia. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 000 000 euroa.

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 134 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja siihen liittyvän lapsikorotuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta 35 000 000 euroa.

Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 33.20.52.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan sovitellun päivärahan enimmäiskesto poistetaan 1.1.2010 lukien. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan työttömyysturvan työssäoloehdon alkuehdon ja paluuehdon muuttamisesta 1.1.2010. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan, määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 800 000 euroa työvoimapoliittisen koulutustuen ja omaehtoisen koulutuspäivärahan yhdistämisestä yhdeksi työttömyyspäivärahan suuruiseksi etuudeksi 1.1.2010 lukien.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 937 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat vaikeasti työllistyviä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä ja täyttävät lain 7 luvun 12 a §:n edellytykset, tai jotka ovat alle 25-vuotiaita ja saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivältä

3) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen ja

4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisessa työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen.

Palkkatuen ja starttirahan perustuki budjetoidaan suoriteperusteisina.

Selvitysosa:Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta 189 000 000 eurolla. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Viitaten momentin 33.20.31 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 000 000 euroa ylläpitokorvauksiin kuntouttavan työtoiminnan ikärajan poistamisesta 1.1.2010 lukien.

Viitaten momentin 33.20.53 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 000 000 euroa ylläpitokorvausten korottamisesta.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan sovitellun päivärahan enimmäiskesto poistetaan 1.1.2010 lukien. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion menoihin.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan työttömyysturvan työssäoloehdon alkuehdon ja paluuehdon muuttamisesta 1.1.2010. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 2 000 000 euroa.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annettuun esitykseen sisältyy lisäksi

• aktiivitoimiin osallistumisen ajalta maksettava korotettu tuki perusturvassa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 400 000 euroa.
• koulutuspäivien lukeminen työttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 000 000 euroa.

53. (33.20.53 ja 54) Valtionosuus työttömien koulutusetuuksista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 205 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisessa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja työvoimaviranomaisen hyväksymässä omaehtoisessa koulutuksessa opiskeleville maksettujen työttömyysturvalaissa ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) sekä työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta.

Selvitysosa:Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtio kustantaa ansiosidonnaisena maksetuista etuuksista peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Perusturvana maksetuista etuuksista valtio kustantaa peruspäivärahan (aktiivikorotuksineen) ja lapsikorotukset. Lisäksi valtio kustantaa ylläpitokorvaukset.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan, määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 500 000 euroa työvoimapoliittisen koulutustuen ja omaehtoisen koulutuspäivärahan yhdistämisestä yhdeksi työttömyyspäivärahan suuruiseksi etuudeksi ja ylläpitokorvausten maksamisesta omaehtoisessa koulutuksessa opiskelevien koulutuspäivärahaan 1.1.2010 lukien.

Viitaten momentin 33.20.52 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 000 000 euroa aktiiviajan korotettuna tukena.

Viitaten momentin 33.20.50 selvitysosaan työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta annettuun esitykseen sisältyy lisäksi

• koulutuspäivien lukeminen työttömyysturvan 500 päivän enimmäiskestoon. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 000 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta 1.1.2010 alkaen, siten että ylläpitokorvaus korotetaan 1 eurolla päivässä ja korotettua ylläpitokorvausta 2 eurolla päivässä 1.1.2010 lukien. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 6 500 000 euroa.

Momentin nimike on muutettu.

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 21 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta 1.8.2010 lukien siten, että työhistoriaan perustuvasta ansaintaperiaatteesta luovutaan. Sen sijaan kaikilla kahdeksan vuoden työhistoriavaatimuksen täyttäneillä olisi oikeus tukeen 18 kuukauden ajan. Tuki olisi työttömyyspäivärahan suuruinen ilman lapsikorotuksia, korotusosia ja ylläpitokorvauksia. Valtio rahoittaisi peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 200 000 euroa.

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 44 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2009) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa:Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuorotteluvapaalain voimaantulosäännöksen muuttamisesta vuorotteluvapaan vakinaistamiseksi 1.1.2010.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 euroa tarvearvion muutoksen johdosta.