Talousarvioesitys 2006

3.3. Julkisen palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden kehittäminen

Tuottavuuden lisääminen on yksi keino julkisen talouden tasapainon turvaamiseen. Voimavaroja tulee kyetä siirtämään tehtäväalueelta toiselle väestön ikärakenteen ja aluerakenteen muutosten ja palvelutarpeiden uusien priorisointien mukaisesti.

Suomen julkisen palvelutuotannon laatu, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu sekä kansainvälisissä vertailuissa että palveluiden käyttäjien mielipiteiden perusteella hyviksi. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus kuitenkin laskee jatkuvasti tai pysyy enintään ennallaan. Lisäksi kuntien selvästi ennakoitua nopeammin kasvavat menot uhkaavat julkisen talouden tasapainoa.

Erityisen nopeaa on kuntien järjestämien peruspalvelujen tuottavuuden lasku, yhteensä keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa vuosina 2000—2003. Lisäpanostukset eivät ole johtaneet palvelujen määrän vastaavaan kasvuun. Muutossuunta on selvä, vaikka palvelujen laadun muutosta ei tuottavuusmittauksessa kaikilta osin ole kyettykään vielä ottamaan huomioon. Kuntien ja niiden palvelutuotantoyksiköiden väliset suuret ja pysyvät tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat osoitus siitä, että tehokkaimpien rakenteiden ja toimintamallien käyttöön ottamisella voidaan tuottavuutta lisätä paljonkin palvelujen laatua ja vaikuttavuutta vaarantamatta. Kuntien peruspalvelujen tuottavuutta tarkastellaan kohdassa 6.3.

Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat eläkkeelle poistuvia pienempiä ja työvoiman kokonaismäärä kääntyy laskuun samaan aikaan, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa rekrytointitarvetta kaikilla aloilla. Jos nykyiset palvelut ja ikärakenteen muutoksen takia tarvittava palvelujen lisäys tuotetaan tulevaisuudessakin nykyisen organisaatiorakenteen puitteissa eikä tuottavuus lainkaan parane, julkinen sektori tarvitsisi palvelukseensa jo lähivuosina lähes joka toisen työmarkkinoille tulevan nuoren. Tällainen kehityskuva on koko kansantalouden kehityksen kannalta vaarallinen. Julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen on tämän takia välttämätöntä.

Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa. Terveydenhuollon, sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetuksen palveluja tuottavien laitosten keskinäiset tuottavuus- ja tehokkuuserot ovat jatkuvasti suuria. Jo käytössä olevat tehokkaimmat palvelujen järjestämistavat tulee ottaa kattavasti käyttöön. Varsinkin muiden kuin ydinpalvelujen tuottamista tulee siirtää yksityisille palvelutuottajille. Hallitus tehostaa käynnistämäänsä tuottavuusohjelmaa ja on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen, jonka tavoitteena on muun ohella parantaa kuntien vastuulla nyt olevan palvelutuotannon tuottavuutta ja tehokkuutta.

Kun henkilöstön vaihtuvuus ikärakenteen takia kasvaa, on erinomainen tilaisuus toteuttaa suuriakin rakenne- ja toimintatapauudistuksia hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja kehittää työtehtäviä ja osaamista. Ministeriöiden edellytetään laativan hallituksen kehyspäätöksessä asettaman valtion henkilöstön vähentämistavoitteen (tarkemmin luvussa 7.1) mukaiset tarkistetut tuottavuusohjelmat, jotka kootaan hallituksen käsiteltäväksi ennen seuraavien kehysehdotusten viimeistelyä. Varsinaisen toiminnan palvelu- ja toimintaprosesseja tulee uudistaa ja siirtyä entistä kattavammin sähköiseen toimintaan. Keskeiset hallinnonaloittaiset toimenpiteet ja kehysvaikutukset sisällytetään vuosia 2007—2010 koskevaan kehyspäätökseen.

Kaikkien hallinnonalojen ja virastojen odotetaan tehostavan yleishallintoa, hankintatointa, tietotekniikan käyttöä ja tukipalveluja. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon ensimmäiset palvelukeskukset on perustettu tai perustetaan v. 2006 oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloille. Näiden tehtävien tuottavuuden kasvutavoitteeksi on asetettu keskimäärin 40 % vuoteen 2009 mennessä asiakas- ja työtyytyväisyyden pysyessä vähintään nykyisenä. Muutokset sopeutetaan henkilöstön luonnolliseen poistumaan. Säästyneitä voimavaroja suunnataan ydintehtäviin. Hallituksen strategia-asiakirjan (2005) mukaisesti kaikkien hallinnonalojen palvelukeskukset on perustettava viimeistään v. 2007 tai hallinnonalojen on hankittava palvelut jo olemassa olevilta keskuksilta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti.