Talousarvioesitys 2006

3.2. Veropolitiikka

Verotuksen perustehtävä on julkisten menojen rahoitus. Keskeisiävaikuttimia hallituksen veropolitiikassa ovat talouskasvun ja työllisyydenedistäminen. Kansainvälisesti kilpailukykyisellä ja työntekoa kannustavallaverojärjestelmällä voidaan yhdessä muiden samaan tavoitteeseen tähtäävientoimenpiteiden kanssa turvata korkea työllisyys ja hyvinvointipalvelujenrahoitus myös pitkällä aikavälillä.

Hallituskauden aikana on toteutettu yritys- ja pääomaverouudistus,kevennetty ansiotuloverotusta sekä hyödykeverotusta. Suomen yritysverotuson uudistuksen jälkeen kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä verokannantason että veropohjan laajuuden perusteella. Kansainvälisen verokilpailunvuoksi yritysverotuksessa tavoiteltuun laajan veropohjan periaatteeseentehtiin poikkeus säätämällä yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeidenluovutusvoitot verovapaaksi tuloksi. Myöskään hyödykeverotuksenpuolella ei ole merkittäviä muutospaineita.

Ansiotulojen verotusta on hallituskaudella kevennetty yhteensä1,4 mrd. eurolla. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä hallitussitoutui keventämään työn verotusta vuosina 2005—2007 bruttomääräisestiyhteensä 1,7 mrd. eurolla. Tästä noin 350 milj. euroa sisältyy jototeutettuihin kevennyksiin. Ansiotulojen verotusta kevennetäänvaalikauden loppuun mennessä kaiken kaikkiaan 2,8 mrd. eurolla.Vuonna 2006 ansiotuloverotusta kevennetään bruttomääräisesti 840 milj.eurolla, josta osa on sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvänvakuutetun sairausvakuutusmaksun nousun kompensaatiota. Kevennyksetkohdistetaan työn verotukseen, ja ne painottuvat pieni- ja keskituloisiin.Varallisuusverosta luovutaan.

Matalapalkkaisen työvoiman kysynnän vahvistamiseksi kotitalousvähennystäkorotetaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Lisäksi otetaankäyttöön määräaikainen työnantajan matalapalkkatuki vuosiksi 2006—2010.Tuki suunnataan ikääntyneitä matalapalkkaisia työntekijöitä työllistävilletyönantajille, ja se toteutetaan verontilitysjärjestelmän kautta.Tuella ei kuitenkaan ole vaikutusta valtion eikä muiden veronsaajienverotuloihin. Matalapalkkatukea selostetaan tarkemmin luvussa 5.3valtiovarainministeriön hallinnonalan kohdalla.

Työn verorasitusta kuvaava verokiila — tuloverojen,sosiaaliturvamaksujen sekä kulutusverojen osuus työvoimakustannuksista — onviimeisen 10 vuoden aikana kaventunut kaikilla palkkatasoilla lähes6 prosenttiyksiköllä (kuvio 5).

Kuvio 5. Keskipalkkaisen työntekijän (1 APW) kokonaisverokiilavuosina 1990—2006, prosenttia

Osana toimenpidekokonaisuutta, jolla lisätään ja nopeutetaanasuntotonttien saatavuutta ja kohtuullistetaan asuntojen hintatasoa,otetaan käyttöön korotettu kiinteistövero rakentamattomalle rakennusmaalleHelsingin seudulla 14 kunnassa. Lisäksi kuntatalouden vahvistamiseksi voimalaitostenja ydinvoimalaitosten kiinteistöveroa korotetaan.