Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       23. Valtioneuvosto
         01. Opetusministeriö
         05. Kirkollisasiat
         07. Opetushallitus
         20. Ammattikorkeakouluopetus
         40. Yleissivistävä koulutus
         60. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         88. Tiede
         90. Taide ja kulttuuri
         98. Liikuntatoimi
         99. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2004

29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Opetusministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan vuonna 2004 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:Opetusministeriön hallinnonalan toimintayksiköt vastaavat koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimeenpanosta. Hallinnonalan arvoja ovat sivistys, tasa-arvo, luovuus ja hyvinvointi. Maan taloudellinen menestys, kansalaisten hyvinvointi ja työllisyyden paraneminen edellyttävät kansakunnan henkisen pääoman tasapainoista kasvattamista.

Vuonna 2004 opetusministeriön hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat:

  • Turvataan koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo. Huolehditaan peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä kehitetään arviointia. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Koulutusta ja tutkimusta kehitetään alueiden vahvuuksia ja ominaispiirteitä tukien tavoitteena työllisyysasteen nostaminen. Yrittäjyyttä edistetään koulutuksen ja kulttuurin eri aloilla. Koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan verkostoa alueellisena vetovoimatekijänä tuetaan.
  • Suomen asemaa vahvistetaan yhtenä maailman johtavista tietoyhteiskunnista kehittämällä verkko-opetusta, parantamalla alan tutkimusta ja opettajien osaamista, kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja -palveluja, parantamalla tiedon ja kulttuurin saatavuutta sekä toteuttamalla sisältötuotantohankkeita.
  • Edistetään henkistä kasvua ja oppimista. Tuetaan yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä.
  • Panostetaan tutkimukseen valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten pohjalta.
  • Luodaan edellytyksiä koulutuksen keskeyttämisen vähentämiselle, korkeakoulututkintojen suoritusaikojen lyhentämiselle ja suunnataan aikuiskoulutusta toisen asteen ammatillista koulutusta vailla oleville. Koulutuksen yhteyksiä työelämään tiivistetään edelleen. Aikuiskoulutusta kehitetään parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta.
  • Kulttuuripolitiikalla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta, rikasta kulttuuriperintöä, kulttuurilaitoksia ja palveluja sekä edellytyksiä luovaan työhön. Parannetaan kulttuuriperinnön säilymistä ja edistetään alan yhteiskunnallista vaikuttavuutta saattamalla siihen liittyviä aineistoja digitaaliseen muotoon.
  • Lisätään osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia.
  • Liikunnan eettistä pohjaa ja liikunnan edellytyksiä vahvistetaan.
  • Lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön painotetaan. Lastenkulttuuria ja siihen liittyvää osaamista tuetaan.
  • Monipuolistetaan kansainvälistä vaikuttamista.

Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002—2004



v. 2002
tilinpäätös
1000 €
v. 2003
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2004
varsinainen
talousarvio
1000 €

Muutos 2003—2004
    1000 € %







01.
Opetusministeriö
85 323
250 116
245 273
- 4 843
- 2
05.
Kirkollisasiat
2 052
2 066
2 417
351
17
07.
Opetushallitus
18 136
17 332
18 403
1 071
6
08.
Kansainvälinen yhteistyö
15 486
15 539
15 420
- 119
- 1
10.
Yliopisto-opetus ja -tutkimus
1 188 227
1 222 358
1 298 612
76 254
6
20.
Ammattikorkeakouluopetus
308 407
339 048
343 451
4 403
1
40.
Yleissivistävä koulutus
1 697 023
1 849 313
1 842 251
- 7 062
- 0
60.
Ammatillinen koulutus
490 131
544 542
557 808
13 266
2
69.
Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö
301 125
290 298
305 194
14 896
5
70.
Opintotuki
732 515
717 326
737 968
20 642
3
88.
Tiede
190 033
206 905
239 554
32 649
16
90.
Taide ja kulttuuri
302 280
315 334
330 195
14 861
5
98.
Liikuntatoimi
84 374
85 857
86 389
532
1
99.
Nuorisotyö
21 951
22 413
30 813
8 400
37

Yhteensä
5 437 065
5 878 447
6 053 748
175 301
3

  Henkilöstön kokonaismäärä 29 040 29 500 30 360    

Valtionosuudet opetusministeriön hallinnonalalla (1 000 €)
    2003
varsinainen
talousarvio
2004
varsinainen
talousarvio
2003/2004
muutos
         
29.20.30 Ammattikorkeakoulut 329 594 336 797 7 203
29.40.30 Yleissivistävä koulutus 1 736 334 1 727 460 -8 874
29.60.30 Ammatillinen koulutus 410 078 417 510 7 432
29.60.31 Oppisopimuskoulutus 99 312 104 238 4 926
29.69.30 Kansalaisopistot 72 772 75 068 2 296
29.69.50 Kansanopistot 44 067 45 282 1 215
29.69.51 Ammatilliset erikoisoppilaitokset 15 672 17 033 1 361
29.69.55 Opintokeskukset 12 292 12 878 586
29.69.56 Kesäyliopistot 3 949 4 115 166
29.90.30 ja 52 Kirjastot 95 630 91 406 -4 224
29.90.31 ja 52 Teatterit ja orkesterit 42 122 42 557 435
29.90.32 ja 52 Museot 15 914 16 878 964
29.98.50 ja 52 Liikunnan koulutuskeskukset 15 321 15 519 198
29.90.33 Kuntien kulttuuritoiminta 6 615 6 633 18
29.98.50 Kuntien liikuntatoimi 15 269 15 363 94
29.99.50 Kuntien nuorisotyö 6 026 6 024 -2
Yhteensä   2 920 967 2 934 761 13 794
         
Arvio valtionosuuksien jakautumisesta      
         
Kunnat ja kuntayhtymät (77 %) 2 249 145 2 259 766 10 621
* Kunnat   1 237 030 1 242 871 5 841
* Kuntayhtymät   1 012 115 1 016 895 4 780
Yksityiset (23 %)   671 822 674 995 3 173

Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (1000 €)
    2003
varsinainen
talousarvio
2004
varsinainen
talousarvio
2003/2004
muutos
         
29.10 Yliopisto-opetus ja -tutkimus      
  21. Yliopistojen toimintamenot      
  — avoin yliopisto-opetus 13 000 13 000 -
  — täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) 5 000 830 -4 170
  — perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio)1)      
  22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot      
  täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 3 000 3 000 -
29.20 Ammattikorkeakouluopetus      
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin      
  — aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus (arvio) 54 000 55 000 1 000
  — erikoistumisopinnot ja jatkotutkintokokeilu (arvio) 13 900 14 100 200
  — avoin ammattikorkeakouluopetus (arvio) 3 200 3 200 -
29.40 Yleissivistävä koulutus      
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin      
  — lukion aikuisopiskelijat (arvio) 18 700 19 100 400
29.60 Ammatillinen koulutus      
  21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot      
  — ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 600 600 -
  30. Valtionosuus käyttökustannuksiin      
  — näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) 32 900 33 500 600
  — ammatillista perustutkintoa opiskelevat aikuiset (arvio)2)      
  31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen      
  — oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus (arvio) 28 200 28 700 500
  — oppisopimuskoulutuksena suoritettava ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 62 100 66 600 4 500
29.69 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 290 300 305 200 14 900
29.98 Liikuntatoimi      
  50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat      
  — liikunnan koulutuskeskukset 13 600 13 100 -500
  52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 1 900 2 400 500
    540 400 558 330 17 930

1) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina yliopiston perustutkinto-opiskelut aloittaneet. Heidän osuutensa on noin viidennes ja opiskelusta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 127 miljoonaa euroa.

2) Aikuisopiskelijoiksi on tässä yhteydessä luettu yli 25-vuotiaina ammatillisen perustutkinnon opiskelun aloittaneet. Heidän osuutensa on noin 11 % ja opiskelusta aihutuvat kustannukset ovat arviolta 52 miljoonaa euroa.

Valtiovarainvaliokunta:

Yleistä

Opetusministeriön hallinnonalan budjetti on muutosten jälkeen yhteensä 6 053 748 000 euroa eli noin 16 prosenttia koko talousarviosta. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahojen kasvu on noin 175 miljoonaa euroa eli noin 3 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Opetusministerin toimialalla kasvu on noin 3 prosenttia ja kulttuuriministerin toimialalla noin 4 prosenttia. Valiokunta pitää määrärahakehitystä myönteisenä. Opetusministeriön hallinnonalan painopisteenä vuonna 2004 on koulutuksellisen ja kulttuurisen tasa-arvon turvaaminen. Painopisteenä on myös mm. peruspalvelujen saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen sekä arvioinnin kehittäminen. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden välistä tasa-arvoa vahvistetaan. Koulutusta ja tutkimusta kehitetään alueiden vahvuuksia ja ominaispiirteitä tukien tavoitteena työllisyysasteen nostaminen. Hallitusohjelman mukaan ikäluokkien pienentyessä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen vahvistamiseen. Vuoteen 2007 tulee koulutuksen vahvistamiseen olemaan käytettävissä kaikkiaan noin 70 miljoonaa euroa.

Opetustoimen määrärahakehitys on talousarvioesityksessä myönteinen. Tilanne kunta- ja koulutasolla koetaan kuitenkin monilta osin vaikeaksi kuntien yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Valiokunnan mielestä erityisesti kuntien asukaslukupohjaisen valtionosuuden leikkausten purkaminen on välttämätöntä myös perusopetuksen toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Asukaslukupohjaisen valtionosuuden leikkaus vielä kumuloituu vuosittain, joten leikkaukset on kiireellisesti purettava.

Kulttuuribudjetin osalta valiokunta pitää erityisesti myönteisenä sitä, että veikkausvoittovarojen jakoa koskeva ns. jakosuhdelaki otetaan hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuudessaan käyttöön ensi vuonna. Talousarvioesitys kokonaisuudessaan lisää erityisesti nuorisotyön mutta myös taiteen ja kulttuurin määrärahoja. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että liikunnan määrärahoihin ehdotetaan vain vähäistä lisäystä, mikä ei ole riittävä. Valiokunta viittaa myös myöhemmin momentin 29.90.30 perusteluissa lausuttuun.

Valiokunta kiinnittää huomiota taiteilijoiden taloudelliseen asemaan. Tuore taiteen keskustoimikunnassa tehty tutkimus taiteilijakunnan työmarkkinatilanteesta ja tulotasosta osoittaa, että monilla taiteen alueilla toimeentulo on todella huono. Valiokunta pitää ensisijaisena ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän nostamista 65:een nykyisestä 35:stä. Tutkimus osoittaa myös, että apuraha on suurelle osalle taiteilijoista oleellinen osa tulonmuodostusta. Sen vuoksi taiteilija-apurahajärjestelmän ja näyttöapurahajärjestelmän voimistaminen ja laajentaminen on tärkeää.