Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2004 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2004

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 55/2003 vp, HE 145/2003 vp)

Talouspolitiikka. Talousarvioesityksen Suomen talouskehitystä koskeva arvio perustuu näkemykseen, että maailmantalous alkaa vähitellen vahvistua Yhdysvaltain johdolla. Viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että tämä näkemys on oikea. Teollisuusmaiden järjestö OECD ennustaa Yhdysvaltain talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Talouskasvu on nopeutunut myös Aasiassa. Näiden vanavedessä myös euroalueen kasvun odotetaan voimistuvan, minkä arvioidaan heijastuvan jo kuluvan vuoden loppupuolen kasvuun myös Suomessa. Euroalueella ennen muuta Ranskan ja Saksan avoin vakaus- ja kasvusopimuksen rikkominen luo epävarmuutta.

Täydentävässä talousarvioesityksessä kokonaistuotannon arvioidaan jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2003, mutta nopeutuvan ensi vuonna jo 2,7 prosenttiin. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat esittäneet valiokunnalle jopa tätä korkeampia kasvuarvioita.

Kuluvana vuonna Suomen talouskasvu on ollut pitkälle yksityisen kulutuksen varassa. Kansainvälisen talouden elpymisen myötä Suomen viennin kasvun arvioidaan nopeutuvan lähitulevaisuudessa, mikä selittää optimistisempia kasvuarvioita vuodelle 2004. Korkotason pysyessä alhaisena näkymien paraneminen kääntänee myös tuotannolliset investoinnit pieneen kasvuun vuoden 2004 aikana.

Kuluvana vuonna valtiontalous muodostunee likimain tasapainoiseksi. Hallitus on ilmoittanut talousarvioesityksen yleisperusteluissa pyrkivänsä finanssipolitiikassaan siihen, että valtiontalous pysyy vahvana, jotta julkinen talous voisi lähivuosikymmeninä selviytyä väestön ikääntymisen myötä kasvavista vastuistaan ilman kohtuutonta tulevien sukupolvien harteille tulevaa rahoitustaakkaa.

Työllisyys. Talousarvioesityksessä on myös todettu, että hallituksen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Seuraavan vaalikauden lopussa tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta. Tämän hallituskauden työllisyystavoitetta oltaneen nostamassa johtuen teollisuustyöpaikkojen viimeaikaisesta, varsin voimakkaasta vähenemisestä; teollisuuden työvoima on verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen supistunut saadun selvityksen mukaan noin 27 000 henkeä eli runsaat viisi prosenttia. Palveluissa työllisyys kasvaa edelleen, vaikkakin hidastuvalla tahdilla. Työllisyysaste jäänee kuluvana vuonna jopa täydentävään talousarvioesitykseen kirjattua 67,4 prosenttia alhaisemmaksi. Etenkin yhdestä yrityksestä riippuvilla paikkakunnilla viimeaikaiset irtisanomiset ovat merkinneet huomattavia vaikeuksia. Merkittävää on kuitenkin se, että työttömyysaste näyttää pysyvän viimeisten tietojen mukaan viime vuoden 9,1 prosentissa.

Edellä todettu merkitsee, että hallituksen työllisyystavoite kuluvalla vaalikaudella tulee yhä vaikeammaksi saavuttaa. Vuonna 2004 työllisyysasteen odotetaan hieman kohoavan. Täydentävässä talousarvioesityksessä työttömyysasteen odotetaan painuvan 8,8 prosenttiin eli hieman alemmaksi kuin vuoden 2004 talousarvioesityksen pohjana olleessa ennusteessa arvioitiin. Työpaikkojen määrä alkanee ensi vuonna uudelleen lisääntyä, kun talouskasvu nopeutuu ja etenkin palvelujen työvoimatarve kasvaa edelleen. Tämä edellyttää kuitenkin sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa lisäävien toimenpiteiden tehostamista nykyisestään. Toimien on samanaikaisesti lisättävä työvoiman kysyntää ja ylläpidettävä kansantalouden kilpailukykyä.

Veropolitiikka. Työllisyyden ja talouskasvun edellytyksien parantamiseksi ansiotulojen verotusta on kevennetty hallitusohjelman mukaisesti. Kuluvan vuoden verotusta kevennettiin vuositasolla ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä 295 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 talousarvioesityksen verolinjaus merkitsee tämän lisäksi varsin tuntuvaa kevennystä kokonaisverotukseen. Ansiotuloverotus kevenee arvion mukaan 775 miljoonalla eurolla ja alkoholiveron kertymän arvioidaan supistuvan 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi budjettiin sisältyy muun muassa arvonlisäveron alarajan tekeminen liukuvaksi, vaikka muutoksen fiskaaliset vaikutukset realisoituvat vasta vuonna 2005.

Etupainotteisesti toteutettavat, ennen muuta työn verotukseen kohdistuvat veronkevennykset vahvistavat kysyntää ja ovat siten suhdannepoliittisesti osuvia. Ansiotulojen verotuksen keventäminen ja suuntaaminen pieni- ja keskituloisille palkansaajille lisää työnteon kannustavuutta ja ostovoimaa.

Hallitus on myös antanut kannanottonsa yritys- ja pääomaverotuksen uudistamisesta. Merkittävin muutos on se, että osakeyhtiöiden verokanta laskee 29 prosentista 26 prosenttiin. Tämän arvioidaan keventävän yritysten verorasitusta vuositasolla 555 miljoonaa euroa. Uudistus tähtää siihen, että yritystoiminnan ja taloudellisen kasvun edellytykset säilyvät hyvinä ja että verojärjestelmän kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.

Valiokunta katsoo, että verotusta uudistettaessa tulee myös veronsaajan intressi ottaa huomioon. Tämä pätee sekä valtioon että kuntiin. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää riittävää veropohjaa ja tämän mukaista verokertymää. Veronmaksajan näkökulmasta veroratkaisuilta odotetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Kehysmenettely. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2004 on ensimmäinen uudistetun kehysmenettelyn mukainen esitys. Hallitusohjelman mukaisesti kehysmenettelyä uudistettiin kuluvan vuoden keväällä ja toukokuun kehyspäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi tarkistetun kehyksen mukaisen menosäännön. Samassa yhteydessä julkaistiin arvio valtion tuloista sekä perustelumuistio arvion kokonaistaloudellisista taustaoletuksista ja keskipitkän ajan taloudelliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä samoin kuin arviointi valtiontalouden kestävyydestä. Myös lisätalousarvioesitykset sisällytettiin kehyksiin. Suhdanneherkät sekä muut paljolti hallituksen päätöksistä riippumattomasti muuttuvat menot jätettiin menoperusteiden muutoksia lukuun ottamatta menosäännön ulkopuolelle. Talousarvion rakenteeseen tai menojen tasoon vaikuttavat hallinnolliset järjestelyt tai budjettitekniset muutokset muuttavat kehyksiä vastaavasti. Hallitus antoi valtiontalouden kehykset vuosille 2004—2007 eduskunnalle selontekona, jonka eduskunta käsitteli kevätistuntokauden päätteeksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 9/2003 vp pohjalta.

Hallituksen esityksen (HE 55/2003 vp) ja siihen liittyvän täydentävän esityksen (HE 145/2003 vp) myötä talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi hallitus on ehdottanut 27 730 miljoonaa euroa, mikä jää kehysmäärärahatason alapuolelle 358 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus). Tämänluonteiseksi eräksi voidaan laskea myös valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.81.96 sisällytetty 20 miljoonan euron määräraha edeltä arvaamattomia tarpeita varten, jota valiokunta on pienentänyt 10 miljoonaan euroon. Jakamattomasta varauksesta on tarkoitus rahoittaa vuoden 2004 mahdolliset lisätalousarviotarpeet. Lisäksi siitä on tarkoitus tulevaisuudessa rahoittaa kehyspäätöksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön tarpeisiin varattu 14 miljoonan euron määräraha. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen määräksi ehdotetaan täydentävän esityksen jälkeen 9 294,8 miljoonaa euroa.

Euromääräisesti merkittävimmät muutokset on valiokuntakäsittelyssä tehty liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Ongelmallista on, kuten valiokunta on pääluokkaperusteluissa todennut, että vaalikauden menokehyksessä ei ole riittävästi otettu huomioon liikenneverkon kehittämistarpeita. Merkittävimmät kehittämistarpeet on todettu olevan perustienpidossa ja -radanpidossa. Valiokunta on tässä yhteydessä viitannut hallitusohjelmaan, jonka mukaan laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle.

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty neljä poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: tietoyhteiskuntaohjelma, työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Näiden hallinnon rajat ylittävien politiikkaohjelmien määrärahat kirjattiin kehyksiin omina erinään. Talousarvioesityksen yleisperusteluissa on lueteltu momentit, joilta näitä ohjelmia rahoitetaan.

Peruspalvelubudjetti. Keväällä hyväksytyissä menokehyksissä otettiin hallitusohjelman mukaisesti huomioon peruspalvelujen rahoituksen, kuntatalouden ja valtionosuudet täsmentävä peruspalvelubudjetti. Tämä pohjautuu koko hallituskauden kattavaan valtion ja kuntien väliseen peruspalveluohjelmaan, jossa arvioidaan kuntien tehtävistä ja muista velvoitteista aiheutuvat menot ja tulot kuntaryhmittäin sekä toimenpiteet niiden tasapainottamiseksi.

Hallituksen esityksen yleisperustelujen mukaan vuonna 2004 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 24,7 miljardia euroa. Tästä noin 80 prosenttia eli 19,8 miljardia euroa muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Koko kehyskaudella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet lisääntyvät kehyspäätöksen mukaan asteittain yhteensä 422 miljoonaa euroa. Opetusministeriön hallinnonalan rahoitukseen osoitetusta kehyslisäyksestä kuluvalle vaalikaudelle kuuluu peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin runsaat 120 miljoonaa euroa.

Valtiovarainvaliokunta esitti jo valtiontalouden kehyksistä antamassaan mietinnössä tyytyväisyytensä siihen, että peruspalveluiden rahoitus on nostettu esille määrärahakehyksissä ja että niihin suunnataan lisää voimavaroja. Valiokunnan mielestä on myös erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään, sillä palveluiden järjestäminen aiheuttaa lähitulevaisuudessa yhteiskunnalle mittavia haasteita muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi. Hallituksen valitsema menettelytapa on myös edistysaskel valtion ja kuntien taloussuhteiden ja koko julkisen talouden tasapainon näkökulmasta. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on, että loppuvaalikauden mittainen peruspalveluohjelma valmistuu siten, että se voidaan ottaa mukaan valtion seuraavan kehysriihen aineistoon. Jo vuoden 2005 talousarvion yhteyteen liitetyssä peruspalvelubudjetissa on tarkoitus käsitellä kuntien lakisääteiset menot ja niihin tarvittava rahoitus.

Peruspalveluohjelma ja siihen kiinteästi liittyvä peruspalvelubudjetti luovat aivan uudenlaisen tavan hahmottaa ja käsitellä valtion ja kuntien suhteita ja mahdollisuuksia rahoittaa lakisääteiset peruspalvelut. Peruspalveluohjelma edistää myös sektoriministeriöiden yhteistyötä ja koordinaatiota ja parantaa sitä kautta valtioneuvoston toimintaedellytyksiä. Tarkastelu antaa aikaisempaa kattavamman kuvan kuntatalouden kokonaisuudesta ja erityisesti valtion toimenpiteiden vaikutuksista. Valiokunta on luvun 26.97 perustelujen kohdalla pitänyt todennäköisenä, että nämä pitkän tähtäyksen toimenpiteet ja valtionosuuksien lisäys näkyvät ennen pitkää myös kuntalaisille tarjottavien palvelujen paranemisena. Luvun 33.32 perusteluissa valiokunta pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelma ja siihen liittyvä budjetti saadaan kokonaisuudessaan voimaan vuodesta 2005 lukien. Samassa yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota kuntien perusrahoituksen turvaamiseen peruspalvelubudjettia laadittaessa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesityksessä päätettyjen ja muiden toimien tuloksena syntyy kokonaisuus, jossa myös kuntatalouden vakaus voidaan turvata. Edellä todetun palvelujärjestelmän rinnalle voidaan nostaa henkilöstön saatavuus; valtion ja kuntien pitää olla tulevaisuudessa kilpailukykyisiä työnantajia. Määräaikaisista työsuhteista ollaan pyrkimässä valtionhallinnossa eroon. Valiokunta katsoo, että työsuhteen pysyvyyteen on myös kuntasektorilla kiinnitettävä huomiota. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kaikki toimenpiteet, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa, ovat kannatettavia. Tässä mielessä hallitusohjelman kirjaus, että perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän, on tärkeä.

Muuta. Suomen perustuslain 84 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvioon otetaan arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin sekä määrärahojen käyttötarkoitukset ja muut talousarvion perustelut. Pykälän perustelujen mukaan talousarvion tulisi sisältää täysimääräisesti arviot kaikkiin tiedossa oleviin vuotuisiin tuloihin ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin menoihin. Valiokunta toteaa, että useilla hallinnonaloilla on jo nyt tiedossa menoja, jotka olisi asianmukaista ottaa varsinaiseen talousarvioon.

Valiokunta on todennut, että eri hallinnonaloilla toimintamenomomenttien siirtyvät erät ovat pienentyneet aiemmasta. Hyvä budjetointitapa ja järkevä toiminta edellyttäisivät noin kuukauden kulutusmenoja vastaavaa siirtyvää erää virastojen ja laitosten budjeteissa. Tämä ei näytä toteutuvan useimmilla hallinnonaloilla. Siirtyvien erien pieni määrä ei johda myöskään taloudellisesti edullisimpaan tulokseen.

Valtiovarainvaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä laiksi Senaatti-kiinteistöistä mietinnössään VaVM 34/2003 vp esittänyt huolensa virastojen ja laitosten vuokramäärärahojen riittävyydestä. Läpinäkyvyyden parantamiseksi eduskunnan tulee jatkossa myös talousarvioiden yhteydessä nähdä, mikä osa toimintamenoista on käytettävissä varsinaiseen toimintaan ja mikä on vuokrien osuus.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo- että menoarvio päätyvät 37 064 553 000 euroon.

Näin ollen sekä menojen että tulojen loppusummat ovat 39 810 000 euroa hallituksen esitystä suuremmat.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusOsastoEsitys €Valiokunta €
    
Os. 11Verot ja veronluonteiset tulot30 343 017 00030 343 017 000
Os. 12Sekalaiset tulot4 281 094 0004 281 094 000
Os. 13Korkotulot ja voiton
tuloutukset
1 021 853 0001 021 853 000
Os. 15Lainat1 378 779 0001 418 589 000
Yhteensä 37 024 743 00037 064 553 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusPääluokkaEsitys €Valiokunta €
    
Pl. 21Eduskunta100 740 000100 740 000
Pl. 22Tasavallan Presidentti8 170 0008 170 000
Pl. 23Valtioneuvosto47 883 00047 883 000
Pl. 24Ulkoasiainministeriön
hallinnonala
766 022 000766 047 000
Pl. 25Oikeusministeriön hallinnonala668 566 000670 566 000
Pl. 26Sisäasiainministeriön
hallinnonala
1 439 178 0001 442 578 000
Pl. 27Puolustusministeriön
hallinnonala
2 073 256 0002 073 256 000
Pl. 28Valtiovarainministeriön hallinnonala5 354 524 0005 344 524 000
Pl. 29Opetusministeriön hallinnonala6 046 273 0006 053 748 000
Pl. 30Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala2 687 045 0002 687 045 000
Pl. 31Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala1 749 994 0001 778 494 000
Pl. 32Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala964 018 000964 018 000
Pl. 33Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala9 356 651 0009 364 061 000
Pl. 34Työministeriön hallinnonala2 305 474 0002 305 474 000
Pl. 35Ympäritöministeriön
hallinnonala
674 949 000675 949 000
Pl. 36Valtionvelan korot2 782 000 0002 782 000 000
Yhteensä 37 024 743 00037 064 553 000