Talousarvioesitys 2002

80. Pelastustoimi

Selvitysosa:

Tehtävät ja keskeiset toimintaympäristön muutokset

Pelastustoimi lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta ehkäisemällä onnettomuuksia, pelastamalla sekä suojaamalla vaaroilta. Se muodostaa yhtenäisen järjestelmän, joka antaa turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. Valtiolle kuuluu pelastustoimen yleinen johto, ohjaus ja valvonta. Lisäksi valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Kunnat huolehtivat palvelujen paikallisesta tuottamisesta.

Pelastustoimen järjestelmää uudistetaan siten, että pelastustoimen palveluista vastaa kunnan sijasta pelastustoimen alue. Pelastustoimeen muodostetaan noin 20 lailla määrättyä kuntien yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2004 alusta.

Valtio vastaa pelastustoimen ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä, tiedotus-, valistus- ja tutkimustoiminnasta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. Ministeriön alaisena oppilaitoksena toimii Pelastusopisto. Pelastusalan päällystön ammattikorkeakouluopetuksesta huolehtii Pelastusopisto yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa.

Hätäkeskustoiminta siirtyy kunnilta valtion hoidettavaksi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vuoteen 2006 mennessä. Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu.

Hätäkeskuslaitos vastaa pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalvelujen tuottamisesta. Hätäkeskuslaitokseen kuuluu toimintaa valtakunnallisesti kehittävä hätäkeskusyksikkö ja alueellisia hätäkeskuksia. Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen ja sitä johdetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Alueilla, jotka eivät vielä kuulu hätäkeskuslaitokseen, toiminnasta vastaa kunta ja kihlakunnan poliisilaitos.

Toimintalinjat ja tavoitteet

Sisäasiainministeriön pelastusosaston toiminta-ajatuksena on, että se vastaa pelastustoimen palvelukyvystä tavoitteenaan hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä hyvä yhteistyö.

Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle seuraavat tulostavoitteet:

Pelastusopiston laadulliset tulostavoitteet

Pelastustoimen ammattikoulutusta järjestetään niin, että alalle saadaan hyvän peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja heille voidaan antaa ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittava täydennyskoulutus. Koulutuksen laatuun ja laadun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sisäasiainministeriö on asettanut Hätäkeskuslaitokselle ja hätäkeskustoiminnalle seuraavat tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteet

Hätäkeskuslaitos vastaa hätäkeskuspalveluiden laadusta, saatavuudesta ja tasapuolisuudesta toiminnassa olevilla hätäkeskusalueilla.

Lapin, Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukset aloittavat toimintansa. Henkilöstöä koulutetaan niin, että toiminnan laatu ja varmuus taataan käynnistysvaiheessa kansalaisten ja yhteistoimintaviranomaisten kannalta.

Valmistellaan Satakunnan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hätäkeskusten perustamista huolehtimalla keskusten toimitilojen hankinnasta ja kouluttamalla henkilöstöä keskusten tarpeisiin.

Aloitetaan toimitilojen suunnittelu Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan hätäkeskuksia varten.

¹⁾ Valtion kokeiluhätäkeskuksien tulostavoitteet.

²⁾ Ennen vuotta 2001 tavoitteena oli: ”Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskimäärin alle (sek).”

¹⁾ Vuosien 1999 ja 2000 sekä 2001 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta kyseessä on valtion kokeiluhätäkeskusten henkilötyövuodet ja kustannukset.

Muulle pelastustoimelle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet:

Valtioneuvoston päättämän aluejaon mukaisesti kunnat valmistelevat pelastustoimen alueen hallintoa ja rahoitusta sekä muuta toteuttamista koskevat sopimukset vuoden 2002 loppuun mennessä.

21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 054 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulutustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 404 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina 497 000 euroa sekä muina tuloina 1 328 000 euroa, jossa on huomioitu 1 110 000 euroa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun maksamia korvauksia pelastusopiston antamasta ammattikorkeakouluopetuksesta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 824 000 euroa siirtona momentille 29.20.30 pelastusalan päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä yhteistyössä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun kanssa sekä lisäyksenä 68 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin ja 143 000 euroa pelastusopiston harjoitusalueen lisärakennuksen rakentamista varten.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 381 000 euroa hätäkeskustoiminnan toimintamenojen siirtona momentilta 26.75.21 ja 5 803 000 euroa siirtona momentilta 26.97.31.

Muiden pelastustoimen menojen määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 286 000 euroa siirtona momentille 33.10.21 säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyvalvonnan järjestämisestä ja 84 000 euroa hallinnonalan yhteisten tietohallintomenojen siirtona momentille 26.01.22.

22. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain (561/1999) 75 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen, sekä toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, pelastushelikopteritoiminnan järjestämisestä, metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää myös pelastustoimilain 86 §:n 2 momentin mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen avun antamiseen EU:n siviilikriisinhallintajärjestelmien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan katastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UNDAC), NATO:n Euro-Atlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä komennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä sisäasiainministeriön määräämistä kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin.

31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 390 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen, sekä pelastustoimilain (561/1999) 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen kunnille.

Selvitysosa:

Pelastustoimen kalustohankintoihin tarkoitetun määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien päätelaitteiden hankintaan myönnettävä valtionosuus 1 009 000 euroa ja paloautoihin 2 859 000 euroa, jolla arvioidaan tuettavan noin 40 paloauton hankintaa.