Talousarvioesitys 2002

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

Selvitysosa:Ympäristöhallinnon kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustoiminnalla vahvistetaan päätöksenteon tietopohjaa ja tuetaan hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamista ja käyttäjäystävällisten tietojärjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä muiden hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien kanssa.

Tulosten saavuttaminen hallinnonalan painopistealueilla edellyttää kotimaisten toimien lisäksi tehokasta osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.

Euroopan aluekehitysrahaston määrärahalla ja vastaavalla kansallisella osarahoituksella edistetään luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa ja tuetaan kuntien maankäytön ohjausta samoin kuin ympäristönsuojelun ja -hoidon, ympäristöteknologian ja osaamisen sekä kulttuuriperinnön ja maiseman hoitoa.

22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon tehtävien strategista valmistelua ja kehittämistä palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä muun hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansalliseen rahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin projekteihin ympäristöministeriössä.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään tietopohjan vahvistamiseksi ilmastomuutoksen ja muiden ilmansuojeluongelmien torjunnassa, Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisessa, ympäristönsuojelulain toimeenpanossa, ympäristöriskien vähentämisessä, luonnon ja luonnonvarojen käytön ja ympäristöohjauksen kehittämisessä, maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa, alueiden käytön kehittämisessä sekä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Määrärahaa käytetään myös luonnon- ja maisema-alueiden hoidon ja ennallistamishankkeiden, metsiensuojelun, uhanalaisten lajien ja luonnon virkistyskäytön tutkimuksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanon ohjeistojen laadinnan ja seurannan toteuttamiseen, kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen ja hyvän elinympäristön edistämiseen, uudis- ja korjausrakentamisen, rakennusperinnön säilymisen, kiinteistönpidon laatu- ja terveysnäkökohtien sekä ekologisesti kestävän rakentamisen edistämiseen. Määrärahaa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yhteisesti tuetun Sisäilmavuosi 2002 opas-, koulutus- ja ohjeaineiston valmisteluun ja sisäilman merkistystä korostavien koulutus- ja informaatiotilaisuuksien järjestämiseen. Määrärahaa käytetään alueellisesti eriytyneiden asuntomarkkinoiden sekä syrjäytymisen ja segregaation poistamiseen ja ennaltaehkäisemiseen liittyviin ja muihin asuntopoliittista päätöksentekoa palveleviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Määrärahaa käytetään myös koko hallinnonalaa, sidosryhmiä ja asiakkaita palvelevien tiedon hallinnan kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Määrärahaa käytetään lisäksi muihin tarpeellisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Ympäristöklusterin tutkimusohjelmassa jatkuvat tuotannon ekotehokkuutta, kestävää yhdyskunnan infrastruktuuria ja tietoyhteiskuntakehitystä edistävät osaohjelmat. Ohjelmalle varataan rahoitusta 1 700 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 168 000 euroa siirtona momentille 35.40.21.

24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 506 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjestettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieraskielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää menoihin, joita aiheutuu lähialueilla tapahtuvasta asiantuntijayhteistyöstä, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymistoimien edistämisestä sekä kestävän metsätalouden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä.

Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kansainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristöministeriössä.

26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) 22 §:n 3 momentin mukaisesta polttonesteiden laadunvalvonnasta tullilaitokselle aiheutuvien kustannusten kattamiseen, otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan yhteisöjen asetuksen edellyttämästä laitteiden huoltajien pätevyyden valvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin, Ilmatieteen laitokselle ilmanlaatumittauksen laadunvarmistuksen kansallisena vertailulaboratoriona toimimisesta aiheutuviin menoihin, Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta Suomen Standardisoimisliitolle aiheutuviin menoihin sekä CE‐merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnasta Turvatekniikan keskukselle aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 67 000 euroa siirtona momentilta 35.10.63.

Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin (1999/32/EY) 6 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulee varmistaa näytteitä ottamalla, että direktiivin määräyksiä rikkipitoisuudesta noudatetaan. Bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (98/70/EY) 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden tulee valvoa vaatimusten noudattamista.

Direktiivit on saatettu voimaan valtioneuvoston asetuksilla, jotka on annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla. Ympäristönsuojelulain 22 §:n 3 momentin mukaan tullilaitos valvoo lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista toimialallaan. Polttonesteiden laadun valvonta järjestetään tullin valvontana, koska tullilaitos valvoo vastaavasti sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia (1260/1996) ottamalla näytteitä polttoaineista.

Otsonikerrosta heikentävistä aineista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2037/2000 edellyttää, että valvottavia aineita sisältävien kylmälaitteiden sekä sammutus- ja torjuntalaitteiden huoltajilla sekä jätehuollosta vastaavilla on riittävä pätevyys. Pätevyyden toteamiseksi huoltoliikkeiden tulee tehdä ilmoitus Turvatekniikan keskukselle. Toiminnan tulot tuloutetaan momentille 12.32.20.

Ilmanlaadun arvioimisesta ja hallinnasta annetun Euroopan unionin neuvoston direktiivin (96/62/EY) (ns. puitedirektiivi) artiklan 3 säännökset tulevat voimaan 19.7.2001. Tämän jälkeen alkaa ensimmäisen tytärdirektiivin (99/30/EY) soveltaminen käytäntöön. Direktiivit saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta.

Puitedirektiivin artiklan 3 mukaan jäsenvaltioiden tulee nimetä ja ilmoittaa komissiolle vastuuviranomaiset ja tahot, jotka huolehtivat direktiivin täytäntöönpanosta, ilmanlaadun arvioinnista, mittausten laadunvarmennuksesta sekä tulosten luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Ympäristönsuojelulain 24 §:n mukaan ympäristöministeriö voi määrätä asiantuntijalaitoksen toimimaan ympäristöalan kansallisena vertailulaboratoriona. Ilmanlaatumittausten laadunvarmistukseen liittyviä tehtäviä varten kansalliseksi vertailulaboratorioksi on tarkoitus nimetä Ilmatieteen laitos.

Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun asetuksen (2000/1980/EY) 14 artikla edellyttää, että jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaisen elimen hoitamaan asetuksessa säädettyjä tehtäviä kansallisella tasolla. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on lailla Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (958/1997, muut. 890/1998) nimetty kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi. Se osallistuu yhteisötasolla ympäristömerkin myöntämisperusteluiden valmisteluun ja käsittelee kansallisella tasolla yhteisön ympäristömerkin käyttöä koskevat hakemukset sekä valvoo merkin käyttöä.

Rakennustuotedirektiivin (89/106/ETY) 15 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että rakennustuotteiden CE-merkintää käytetään oikein. Direktiivin voimaansaattaminen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 152 §:ään. Markkinoilla olevien CE-merkittyjen rakennustuotteiden on oltava direktiivin vaatimusten mukaisia. Turvatekniikan keskus (TUKES) hoitaa CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. CE-merkittyjen tuotteiden määrä kasvaa asteittain eurooppalaisen harmonisoinnin edistyessä.

62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön osalta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 900 000 euroa.

Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 8 660 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoite 1 ja 2 -ohjelmien sekä Interreg ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momentilla 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuuteen.

63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta osarahoitettavien hankkeiden sekä pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:EU-osarahoitus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin on tuloutettu momentille 12.35.99.

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 337 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan, saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä luonnontieteellisille seuroille luonnon monimuotoisuuden seurantaa tukevien selvitysten ja raporttien laatimiseksi.

Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.