Talousarvioesitys 2002

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään 600 000 euroa rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Maaseudun kestävän kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset EU:n ohjelmakaudella 2000—2006 määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien (Leader ja Interreg) osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi asetusta rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla tarvitaan myös kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin luodaan hyvä suomalaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus.

Maaseudun kehittämisohjelmien rahoittaminen

Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma (ALMA)

Tavoite 1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella toteutetaan EMOTR:n tukiosastosta (EMOTR-T) osaksi rahoitettavaa alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, joka on hyväksytty komission päätöksellä 20.7.2000. EMOTR-T:n rahoituskehys koko ohjelmakaudella on 116,33 milj. euroa. Kansallinen julkinen rahoitus on 271,44 milj. euroa. Julkisesta rahoituksesta arvioidaan valtion osuudeksi 60 % ja kuntien osuudeksi 10 %. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän yksityistä rahoitusta noin 279,23 milj. euroa. Ohjelman toimeenpano käynnistyi vuoden 2001 alkupuolella ja viimeiset maksatukset on toteutettava viimeistään 31.12.2006.

Ohjelmassa pyritään harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen pysäyttämiseen sekä tasapainoiseen väestökehykseen ja -rakenteeseen rahoittamalla maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyviä maatilainvestointeja, koulutusta, metsätaloustoimenpiteitä sekä maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeita (lomitus- ja tilanhoitopalvelujen perustaminen, maaseudun elinkeinojen ja maaseudun väestön peruspalvelut, kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen, toimintojen monipuolistaminen maataloudessa ja sitä lähellä olevilla aloilla sekä matkailu- ja käsityöelinkeinojen kannustaminen). Tavoitteena on 10 000 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana.

Tavoite 1-ohjelmat

Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu komission 31.3.2000 hyväksymiin Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelmiin ja toimii maksuviranomaisena EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamassa toiminnassa (neuvoston asetus (EY 1260/1999) rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä).

EMOTR-O:n rahoituskehys koko ohjelmakaudella on 197,15 milj. euroa, josta noin 122,81 milj. euroa rahoitetaan talousarviosta ja noin 74,34 milj. euroa Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA). Kansallinen julkinen rahoitusosuus on saman suuruinen. Kuntien osuudeksi arvioidaan 12 %. Talousarviosta rahoitettavissa maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyvissä maatilainvestoinneissa ja MAKERAsta osarahoitettavissa toimenpiteissä kuntien osuutta ei ole. Lisäksi EMOTR-O:sta rahoitettavien toimenpiteiden toteuttamiseen arvioidaan käytettävän yksityistä rahoitusta noin 425,06 milj. euroa. Ohjelmien toimeenpano EMOTR-O:n rahoituksen osalta käynnistyi vuoden 2001 alkupuolella ja viimeiset maksatukset on toteutettava viimeistään 31.12.2008.

Tavoite 1-ohjelmissa tavoitteena on maatalouden rakennemuutoksen tukeminen, erittäin harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan ja palvelurakenteen monipuolistaminen rahoittamalla EMOTR-O:sta alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa vastaavien maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden lisäksi laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitämistä ja maatalouden perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista (talousarvio) sekä muita maatalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista (MAKERA). Tavoitteena on näiden toimenpiteiden avulla 15 300 uutta tai säilytettyä/uudistettua työpaikkaa.

Leader+ -yhteisöaloiteohjelma

Ohjelmakaudella 2000—2006 toteutetaan myös paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa Leader+ -yhteisöaloitetta, jota koskevan ohjelman komissio hyväksyi 22.3.2001. Yhteisön rahoitus tulee yksinomaan EMOTR-O:sta ja maa- ja metsätalousministeriö toimii hallinto- ja maksuviranomaisena (neuvoston asetus (EY 1260/1999) rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä).

EMOTR-O:n rahoituskehys koko ohjelmakaudella on 55,4 milj. euroa. Kansallinen julkinen rahoitusosuus on saman suuruinen. Kuntien osuudeksi arvioidaan 12 %. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän yksityistä rahoitusta noin 59,66 milj. euroa. Toimeenpano käynnistyi ohjelman hyväksymisen jälkeen vuoden 2001 alkupuolella ja viimeiset maksatukset on toteutettava viimeistään 31.12.2008.

Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa pääasiassa pienimuotoisten, kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvien hankkeiden avulla sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen välillä. Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät. Tavoitteena on 2 400 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana.

Muu rakennerahasto-ohjelmien ja yhteisöaloitteiden rahoitus

Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ohjelmakaudella 2000—2006 Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien hankkeiden rahoitukseen myöntämällä valtion rahoitusosuutta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vesistöjen kunnostamiseen, maaseudun vesihuollon edistämiseen ja seudullisen vesihuollon kehittämiseen (arvio 3,4 % tavoite 1-ohjelmien ja 3,1 % tavoite 2-ohjelmien rahoituskehyksestä) ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa raja-alueet ylittävän maaseudun kehittämiseen (arvio 3,5 % ohjelmien rahoituskehyksestä). Toiminta käynnistyi EAKR-rahoituksen osalta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vuoden 2000 aikana ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa vuoden 2001 aikana. Viimeiset maksatukset on toteutettava viimeistään 31.12.2008.

Ohjelmien ulkopuolella toteutettava kansallinen rahoitus

Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on varattu talousarviossa valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen momentilla 30.14.63 sekä MAKERAssa. Rahoituksen pääpaino on erityisesti laajojen verkostohankkeiden aikaansaamisessa, millä tuetaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työtä, rakennetaan toimialoittaisia kehittämisohjelmia sekä luodaan koko maassa sovellettavissa olevia ja aluehankkeiden toteuttamista ja verkostoitumista edistäviä kehittämisvälineitä. Kansallinen maaseudun kehittämisrahoitus on lisäksi merkittävä maaseutututkimuksen rahoitusmuoto. Valtakunnallisella maaseudun tutkimus- ja kehittämishankerahoituksella tuetaan myös marraskuussa 2000 valmistuneen kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanoa.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alainen hankeryhmä antaa lausuntonsa rahoitushakemuksista maa- ja metsätalousministeriölle. Rahoitus myönnetään maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen sekä maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetusten mukaisesti. Rahoitusta voidaan myöntää myös julkisyhteisöjen toteuttamiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Maatilatalouden rakenteen kehittäminen

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailukykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla ja yritystoimintaa monipuolistamalla. Maatiloille myönnettävän investointituen on edistettävä tulotason sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista maatiloilla. Tuella on pyrittävä yhteen tai useampaan seuraavista tavoitteista: tuotantokustannusten vähentäminen, tuotannon parantaminen ja suuntaaminen uudelleen, laadun parantaminen, luonnonympäristöä, hygieniaolosuhteita ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten säilyttäminen ja parantaminen sekä maatilatoiminnan monipuolistaminen.

Rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n että valtion osuus valtionlainoissa ja avustuksissa rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Yksinomaan kansallisesti rahoitettavissa investointituissa avustukset ja valtionlainat myönnetään samaten MAKERAsta. Korkotukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa.

MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2002 noin 1 143,67 milj. euroa. Rahaston käytettävissä arvioidaan vuonna 2002 olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 310,64 milj. euroa. Käytössä olevien varojen huomattavan suureen määrään vaikuttaa edelleen rahoitustoiminnassa ollut lähes kahden vuoden tauko EU-jäsenyyden alkaessa sekä lisäksi se, että päätöksiä vuoden 2000 alusta alkaneen uuden ohjelmakauden hakemuksista päästiin tekemään vasta aivan vuoden 2000 lopulla.

MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisten investointien, kuten lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden, lampoloiden ja puutarhatalouden investointeihin. Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea mm. ympäristösuojeluinvestointeja sekä hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia investointeja. Samoin tuetaan myös eräitä porotalouden hankkeita. Varoja käytetään myös maatalouden, maaseudun, porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimustoimintaan sekä toimintaryhmätoiminnan kansalliseen tukemiseen.

Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteisella investointituella tuetaan perusmaatalouden investoinneista lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamista, ympäristönsuojeluinvestointeja sekä eräitä porotalouden hankkeita. Muilta osin perusmaatalouden investoinnit rahoitetaan kansallisin varoin. Lisäksi EU-osarahoitteisesti tuetaan nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista. Tavoite 1-alueen ulkopuolella eli alueellisen maaseudun kehittämisohjelman alueella niin investointituki kuin myös nuorten viljelijöiden aloitustuki rahoitetaan kokonaan kansallisesti.

Vuonna 2002 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän investointiavustuksia yhteensä noin 47,93 milj. euroa ja valtionlainoja 92,5 milj. euroa. Tavoite 1-alueen osuus edellä mainitusta myöntövaltuudesta tulee olemaan noin kolmasosa.

Korkotukilainojen myöntövaltuutta arvioidaan käytettävän noin 151,37 milj. euroa. Korkotukea myönnettäisiin mm. maanhankinnan, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittamiseen. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisiin kohteisiin.

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 2002 myönnettävän tukea noin 700 nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen, noin 500 navettahankkeeseen ja noin 150 sikalahankkeeseen.

Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain perusteella MAKERAn varoja voidaan käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varannosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi maidon viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon MAKERAn varoilla.

(48.) Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta, koska tukijärjestelmää varten ei enää tarvita uutta määrärahaa.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 26 910 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön mukaisista perusluotoista sekä eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Vuonna 2002 korkotukea saa hyväksyä enintään 151 370 000 euron lainapääomalle.

Selvitysosa:Vuonna 1996 ja sen jälkeen myönnetyistä lainoista korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntöajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 2 prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta, jonka arvioidaan olevan keskimäärin 4,2 %. Maatilalain mukaisille lainoille maksetaan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän koron muutosten johdosta myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen keskimäärin 2,0 % lainojen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lainakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvioidaan vuonna 2002 maksettavan keskimäärin 3,8 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli vuoden 2000 lopussa yhteensä 699 466 786 euroa. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja varastojen rakentamiseen. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesti porotalouteen ja luontaiselinkeinoihin. Näille lainoille korkotukea maksetaan 4 prosenttiyksikköä.

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 43 558 000 euroa.

Vuonna 2002 saa tehdä uusia myöntämispäätöksiä yhteensä 59 089 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1-ohjelmia ja Leader+  -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.14.62 määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehitysraha.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 20 452 000 euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, 16 765 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa ja  6 341 000 euroa Leader+    -yhteisöaloite-ohjelmassa.

Ohjelmien toimeenpanemiseksi tarvittavien kansallisten säädösten laatiminen ja niiden notifiointiprosessi viivästyttivät ohjelmien toimeenpanon alkamista siten, että päätöksenteko käynnistyi vasta vuonna 2001. Leader+ -yhteisöaloiteohjelma hyväksyttiin komissiossa ensimmäisenä kaikista jäsenmaista maaliskuussa 2001. Vuoden 2000 talousarvion myöntämisvaltuudesta 52,6 milj. euroa käytettiin vain 0,2 milj. euroa, joten vuodelle 2001 siirtyi valtuutta käytettäväksi 52,5 milj. euroa. Tämän johdosta vuodelle 2000 osoitetusta 38,2 milj. euron arviomäärärahasta ehdittiin maksaa vain noin 2,4 milj. euroa. Nämä olivat lähes kokonaan kauden 1995—1999 menoja. Edellä mainittu siirtää vastaavasti maksatuksia aiemmin suunniteltuun verrattuna myöhäisemmäksi.

¹⁾ Vuonna 2000 myönnetty määrärahaa 38,2 milj. euroa vastaavasti, mistä on käytetty 2,4 milj. euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille 12.30.01 ja 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.14.62.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 64 184 000 euroa.

Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 92 567 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+ - ja Interreg -yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla 30.14.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös ohjelman arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin.

Määräraha on alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.

Selvitysosa:Vuoden 2000 talousarvion myöntämisvaltuudesta 57,0 milj. euroa käytettiin vain 3,2 milj. euroa, joten vuodelle 2001 siirtyi valtuutta käytettäväksi 53,8 milj. euroa. Vastaavasti vuonna 2000 osoitetusta 21,9 milj. euron määrärahasta käytettiin vain 0,3 milj. euroa. Edellä mainittu siirtää maksatuksia aiemmin suunniteltuun verrattuna myöhemmäksi. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 40 906 000 euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, 17 943 000 euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, 3 413 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena sekä 72 000 euroa pilottiprojektien (EMOTR-O) valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 850 000 euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena.

¹⁾ Vuonna 2000 myönnetty määrärahaa 21,86 milj. euroa vastaavasti, mistä on käytetty 0,31 milj. euroa.

63. (30.14.43) Maaseudun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 803 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (231/2001) ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (948/2001) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Valtakunnallisilla maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeilla tuetaan maaseutuelinkeinojen rahoituslain tavoitetta maaseudun kehittämisestä ja maaseudun elinkeinotoiminnan edistämisestä ja monipuolistamisesta. Lisäksi valtakunnallisilla hankkeilla täydennetään alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä, edistetään kehittämis- ja tutkimustyön verkostoitumista sekä edistetään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista. Laajempia verkostohankkeita on tarkoitus tukea 510 000 eurolla Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.