Talousarvioesitys 2025
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 67 009 milj. euroa vuonna 2025. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,3 % vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2025 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Orpon hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Monet hallitusohjelman mukaisista verotoimista on toteutettu jo v. 2024. Lisäksi julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus on kevään 2024 kehysriihen yhteydessä päättänyt julkista taloutta vahvistavista uusista verotoimista hallitusohjelmaan sisältyvien verotoimien lisäksi. Toimet on valittu niin, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle. Toimista valtaosa toteutetaan vuosien 2024 ja 2025 aikana.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla lukuun ottamatta valtion tuloveroasteikon kahta ylintä tuloluokkaa. Lisäksi työn verotusta kevennetään asteittain painottaen pieni- ja keskituloisia, ja työtulovähennykseen tehdään lapsikorotus. Kunnallisverotuksen efektiivisyyttä parannetaan poistamalla ansiotulovähennys ja korottamalla vastaavasti työtulovähennystä. Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy ja kotitalousvähennystä supistetaan. Valtion tuloverotuottoa kasvattavat vuonna 2025 myös sosiaalivakuutusmaksujen muutokset, jotka liittyvät työllisyysrahaston säästöjen kanavointiin velkaa kerryttävälle sektorille.
Yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan 24 prosentista 25,5 prosenttiin alkaen 1.9.2024, mikä lisää verotuloja myös vuonna 2025. Vuonna 2025 korotetaan makeisten arvonlisäverokanta nykyisestä alennetusta 14 prosentista uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Lisäksi hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat hyödykkeet siirretään sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta 14 prosentin verokantaan. Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alv-kanta on vielä käsiteltävänä Ylen rahoitusta pohtivassa työryhmässä. Inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen arvonlisäverokanta puolestaan alennetaan hallitusohjelman mukaisesti 14 prosenttiin. Verotuloja lisää myös arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto. Arvonlisäverotuksen vähäisen toiminnan alaraja korotetaan 15 000 eurosta 20 000 euroon.
Vuonna 2025 verotuloja kasvattavat myös työnantajan koulutusvähennyksen poistaminen, maatalouden vuokratulojen verokohtelun uudistaminen, virvoitusjuomaveron ja väkevien alkoholijuomien alkoholiveron veronkorotukset sekä 1.11.2024 ja 1.7.2025 voimaan tulevat tupakkaveron korotukset. Verotuloja lisää myös vuonna 2024 voimaan tuleva valmisteverotuslain muutos verovastuun laajentamisesta alkoholin etämyynnissä. Lisäksi väylämaksut palautetaan täysimääräiseksi vuonna 2025. Vuoden 2026 alusta korotetaan sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta sekä matkailuautojen käyttövoimaveroa, mikä lisää verotuloja jo vuonna 2025. Verotuloja vähentää aikaisemmin säädetty ajoneuvoveron perusveron alennus, joka kohdentuu vanhempaan ajoneuvokantaan sekä työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapauden laajentaminen.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Alla olevassa taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2025 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin vuositason vaikutus.
Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2025 (milj. euroa)
| Vaikutus vuonna 2025 |
Vaikutus vuositasolla |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | ||
| — ansiotuloverotuksen indeksitarkistus (pl. kaksi ylintä tuloluokkaa) | -603 | -658 |
| — ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä | -383 | -418 |
| — työtulovähennyksen kasvattaminen pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseksi | -83 | -91 |
| — työtulovähennyksen lapsikorotuksen (50 €/lapsi) käyttöönotto | -115 | -125 |
| — eläketulovähennyksen pienentäminen | 98 | 107 |
| — kotitalousvähennyksen pienentäminen | 47 | 94 |
| — maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhdenmukaistaminen | 6 | 12 |
| — työnantajan maksamien muuttamiseen liittyvien kustannusten verovapauden laajentaminen | -2 | -2 |
| — verokorttien voimaantulon aikaistaminen (kertaluonteinen ajoitustekijä) | -7 | - |
| Yhteisövero | ||
| — työnantajan koulutusvähennyksen poistaminen | 1 | 12 |
| Arvonlisävero | ||
| — yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan korottaminen 24 prosentista 25,5 prosenttiin1) | 1 090 | 1 090 |
| — makeisten arvonlisäverokannan korotus alennetusta 14 prosentista yleiseen 25,5 prosentin arvonlisäverokantaan | 26 | 80 |
| — siirretään 10 prosentin alv-kantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut (pl. sanoma- ja aikakauslehdet; ei sis. Yleisradion arvonlisäveroa) 14 prosentin kantaan | 185 | 225 |
| — siirretään inkontinenssisuojat, kuukautissuojat ja vaipat 14 prosentin alv-kantaan | -10 | -12 |
| — arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto ja vähäisen toiminnan alarajan korotus | -4 | 70 |
| Valmisteverot | ||
| — tupakkaveron korotus2) | -442 | 50 |
| — väkevien alkoholijuomien veronkorotus | 2 | 3 |
| — virvoitusjuomaveron korotus | 40 | 47 |
| Muut verot ja veronalaiset tulot | ||
| — ajoneuvoveron perusveron alennus3) | -50 | -50 |
| — sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoverotuksen korotus4) | 11 | 35 |
| — matkailuautojen käyttövoimaveron korotus | 3 | 11 |
| — väylämaksujen palauttaminen täysimääräiseksi | 36 | 36 |
| Yhteensä | -154 | 516 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 1 545 | 1 872 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -1 699 | -1 356 |
1) Korotus tulee voimaan 1.9.2024.
2) Veronkorotukset tulevat voimaan 1.11.2024 ja 1.7.2025. Vuonna 2024 toteutettava korotus siirtää tupakkaveron tuottoa vuodelta 2025 vuodelle 2024, koska tupakkatuotteita luovutetaan verolliseen kulutukseen suuria määriä ennen veronkorotuksia matalammilla verotasoilla.
3) Veronalennus tulee voimaan vuoden 2025 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu jo osin vuonna 2024.
4) Veronkorotus tulee voimaan vuoden 2026 alusta, mutta veronalennuksen tuottovaikutus toteutuu jo osin vuonna 2025.
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2023—2025 (milj. euroa)
| 2023 tilinpäätös |
2024 TA + I LTA + II LTA |
2025 esitys |
|
| Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 31 551 | 32 805 | 33 733 |
| Liikevaihtoon perustuvat verot | 22 544 | 23 135 | 24 703 |
| Valmisteverot | 7 092 | 7 031 | 6 353 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | 2 273 | 2 211 | 2 220 |
| Yhteensä | 63 460 | 65 182 | 67 009 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
| 2023 | 2024 | 2025 | |
| Sektoreittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 41,8 | 41,0 | 41,3 |
| Valtio | 25,0 | 24,8 | 25,0 |
| Kunnat | 4,7 | 4,8 | 4,9 |
| Soturahastot | 12,1 | 11,3 | 11,4 |
| Verolajeittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 41,8 | 41,0 | 41,3 |
| Välittömät verot | 16,9 | 16,7 | 16,8 |
| Tuotannon ja tuonnin verot | 12,8 | 12,9 | 13,1 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 12,1 | 11,3 | 11,4 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.
Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.
Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.
Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.
Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2025 yhteensä 189 kappaletta. Verotukien lukumäärä vähenee ansiotulovähennyksen, arvonlisäveron alarajahuojennuksen ja koulutusvähennyksen poiston myötä, mutta lisääntyy inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja vaippojen alennetun arvonlisäverokannan käyttöönoton myötä. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.
Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset
| esityksen nimi | taloudellinen vaikutus (momentti) |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuoden 2025 tuloveroasteikosta, tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta | 11.01.01, 11.01.02, 11.01.04 ja 28.90.35 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta | 11.01.01 |
| Hallituksen esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain ja tuloverolain muuttamisesta | 11.01.01 ja 28.90.35 |
| Hallituksen esitys makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi | 11.04.01 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle arvonlisäverokantojen muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi | 11.04.01 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 §:n muuttamisesta | 11.04.01 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta | 11.08.04 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta | 11.08.05 |
| Hallituksen esitys laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta | 11.10.05 |
| Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta | 11.10.07 |
Osaston tuloarviot vuosina 2023—2025
| v. 2023 tilinpäätös 1000 € |
v. 2024 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2025 esitys 1000 € |
Muutos 2024—2025 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 31 550 920 | 33 879 000 | 33 733 000 | -146 000 | 0 |
| 01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 24 589 546 | 26 596 000 | 26 770 000 | 174 000 | 1 |
| 02. | Yhteisövero | 5 746 308 | 6 118 000 | 5 584 000 | -534 000 | -9 |
| 03. | Korkotulojen lähdevero | 45 645 | 148 000 | 410 000 | 262 000 | 177 |
| 04. | Perintö- ja lahjavero | 1 169 420 | 817 000 | 969 000 | 152 000 | 19 |
| (05.) | Sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikainen voittovero | — | 200 000 | — | -200 000 | -100 |
| 04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 22 543 733 | 23 708 000 | 24 703 000 | 995 000 | 4 |
| 01. | Arvonlisävero | 21 404 693 | 22 579 000 | 23 445 000 | 866 000 | 4 |
| 02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 920 830 | 939 000 | 1 058 000 | 119 000 | 13 |
| 03. | Apteekkivero | 218 210 | 190 000 | 200 000 | 10 000 | 5 |
| 08. | Valmisteverot | 7 092 318 | 7 021 000 | 6 353 000 | -668 000 | -10 |
| 01. | Tupakkavero | 1 156 230 | 1 162 000 | 652 000 | -510 000 | -44 |
| 04. | Alkoholijuomavero | 1 463 058 | 1 471 000 | 1 485 000 | 14 000 | 1 |
| 05. | Virvoitusjuomavero | 219 041 | 220 000 | 259 000 | 39 000 | 18 |
| 07. | Energiaverot | 4 238 883 | 4 153 000 | 3 942 000 | -211 000 | -5 |
| 08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 15 106 | 15 000 | 15 000 | — | 0 |
| 10. | Muut verot | 2 136 497 | 2 118 100 | 2 071 000 | -47 100 | -2 |
| 03. | Autovero | 378 046 | 308 000 | 280 000 | -28 000 | -9 |
| 05. | Varainsiirtovero | 608 766 | 629 000 | 632 000 | 3 000 | 0 |
| 06. | Arpajaisvero | 56 281 | 137 000 | 144 000 | 7 000 | 5 |
| 07. | Ajoneuvovero | 1 086 924 | 1 036 000 | 995 000 | -41 000 | -4 |
| 08. | Jätevero | 6 481 | 8 000 | 7 000 | -1 000 | -12 |
| 09. | Kaivosmineraalivero | — | 100 | 13 000 | 12 900 | 12900 |
| 19. | Muut veronluonteiset tulot | 136 459 | 115 553 | 148 850 | 33 297 | 29 |
| 04. | Eräät viestinnän maksut | 30 400 | 14 770 | 10 570 | -4 200 | -28 |
| 05. | Eräät liikenteen maksut | 23 645 | 25 600 | 25 800 | 200 | 1 |
| 06. | Väylämaksut | 48 924 | 51 000 | 87 600 | 36 600 | 72 |
| 09. | Muut verotulot | 19 272 | 7 410 | 7 410 | — | 0 |
| 10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 5 339 | 5 860 | 5 670 | -190 | -3 |
| 11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 5 964 | 8 080 | 8 967 | 887 | 11 |
| 12. | Säteilytoimintavero | 2 915 | 2 833 | 2 833 | — | 0 |
| Yhteensä | 63 459 927 | 66 841 653 | 67 008 850 | 167 197 | 0 | |