Talousarvioesitys 2023
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 64 507 milj. euroa vuonna 2023. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 33 % vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2023 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa esitetyt veroperustemuutokset on huomioitu vuoden 2023 verotuloennusteissa. Vuoden 2023 verotuottoon vaikuttaa osaltaan myös koronapandemian johdosta yritysten tukemiseksi tehty maksujärjestelyhuojennus. Maksujärjestelyä helpotettiin ja velkojen viivästyskorkoa alennettiin tilapäisesti, mikä siirtää arviolta 130 milj. euroa vuosien 2020, 2021 ja 2022 valtion verotuloja kertyväksi vasta vuonna 2023. Suurin osa veronmaksun lykkäämisestä koskee arvonlisäveroja.
Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sote-uudistus. Uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialuille ja niiden rahoitusvastuu kunnilta valtiolle. Kuntien tuloja pienennetään siirtyviä kustannuksia vastaavasti alentamalla valtionosuuksia, verotulomenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta kasvaa ja valtion ansiotuloverotusta kiristetään kunnallisveron keventämistä vastaavasti. Kaiken kaikkiaan kuntien verotuloja leikataan n. 14,8 mrd. euroa ja valtion verotuloja kasvatetaan n. 14,5 mrd. euroa. Jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuudessaan n. 0,37 mrd. euroa. Verotuksen invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.
Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Lisäksi verotuloja alentavat ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus, kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettava määräaikainen sähkövähennys, perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus, matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen voimassaolon jatkaminen sekä osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta käyttöön otettava lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen kompensoimiseksi. Verotuloja alentavat myös sähköenergiaan ja henkilökuljetuksiin sovellettavien arvonlisäverokantojen määräaikaiset alentamiset.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan. Välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotusta laajennetaan. Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan. Verovuonna 2023 otetaan käyttöön luonnollisen henkilön arvonnousuvero sekä taloudellisen työnantajan käsite. Peitelty osinko verotetaan täysimääräisesti ansiotulona.
Parafiinisen dieselin verotuki poistetaan ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista sekä tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia jatketaan. Jäteveroa korotetaan ja lämmitysbiokaasun verotukea pienennetään. Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan nettomääräisesti kunnille. Hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2023 voimaan tulevien verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.
Keskeisten verotuloihin vaikuttavien muutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2023 (milj. euroa)
Vaikutus vuonna 2023 |
Vaikutus vuositasolla |
|
Ansio- ja pääomatulovero | ||
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus | -584 | -637 |
— valtionverotuksen invalidivähennyksen poistaminen | 10 | 11 |
— sote-uudistuksen vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon | 12 432 | 13 562 |
— valtion ansiotuloverotuksen sote-verokevennys | -338 | -369 |
— asuntolainan korovähennyksen poistuminen | 11 | 12 |
— ikään perustuva työtulovähennyksen portaittainen korotus | -67 | -73 |
— määräaikainen sähkövähennys | -225 | -264 |
— perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun alentaminen | -2 | -2,5 |
— matkakuluvähennyksen määräaikaisen korotuksen jatkaminen | -16 | -17 |
— tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys | -2 | -4 |
— välillisistä kiinteistösijoituksista saatavien voittojen verotus | 3 | 3 |
— peitellyn osingon verottaminen sataprosenttisesti ansiotulona | 0 | 2 |
— taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotto | 2 | 2 |
— luonnollisten henkilöiden arvonnousuvero | 0 | 3,5 |
Yhteisövero | ||
— tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys | -38 | -76 |
— korkovähennysrajoitussäännön muutokset | -1 | 0 |
— kuntien yhteisövero-osuuden korottaminen | -90 | -100 |
— sote-uudistuksen vaikutus valtion yhteisöveron tuottoon | 763 | 909 |
Valmisteverot | ||
— tupakkaveron korotus1) | 13 | 59 |
— parafiinisen dieselin verotuen pienentäminen | 33 | 40 |
Arvonlisävero | ||
— sähköenergian verokannan määräaikainen alentaminen 10 prosenttiin | -209 | -209 |
— henkilökuljetusten verokannan määräaikainen alentaminen 0 prosenttiin | -52 | -52 |
Muut verot ja veronluonteiset tulot | ||
— arpajaisveron määräaikaisen alennuksen jatko | 16 | 19 |
— väylämaksun puolituksen jatko | -36 | -36 |
— täyssähköautojen ajoneuvoveron korotus2) | 1 | 2 |
— jäteveron korotus | 1 | 1 |
Yhteensä | 11 626 | 12 787 |
— josta verotuottoa lisäävät | 13 286 | 14 627 |
— josta verotuottoa vähentävät | -1 660 | -1 840 |
Maksujärjestelyjen huojennuksen vaikutus kertymäaikatauluun, verolajit yhteensä | 130 |
1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus myös vuonna 2023 on 59 milj. euroa verrattuna vuoteen 2022.
2) Ajoneuvoveron perusveron korotusta vastaava autoveron vapautus täyssähköautoille tuli voimaan vuonna 2022.
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2021—2023 (milj. euroa)
2021 tilinpäätös |
2022 TA + LTAt |
2023 esitys |
|
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 15 881 | 16 843 | 30 857 |
Liikevaihtoon perustuvat verot | 21 200 | 22 552 | 23 461 |
Valmisteverot | 6 803 | 7 483 | 7 417 |
Muut verot ja veronluonteiset tulot | 2 870 | 2 859 | 2 772 |
Yhteensä | 46 753 | 49 736 | 64 507 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
2021 | 2022 | 2023 | |
Sektoreittain: | |||
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,9 | 42,4 | 42,0 |
Valtio | 20,6 | 20,7 | 25,5 |
Kunnat | 10,3 | 9,9 | 4,5 |
Soturahastot | 12,1 | 11,8 | 12,0 |
Verolajeittain: | |||
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 42,9 | 42,4 | 42,0 |
Välittömät verot | 17,0 | 17,1 | 16,6 |
Tuotannon ja tuonnin verot | 13,8 | 13,5 | 13,5 |
Sosiaalivakuutusmaksut | 12,1 | 11,8 | 12,0 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä säädettyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.
Verotukien seuranta on tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ei käytä veronhuojennuksia tai verotukia kehysten kiertämiseksi.
Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä sekä laskentamenetelmistä ja saatavilla olevista laskenta-aineistoista. Verotukilaskelmien perustaksi Suomessa valittua normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi). Lainsäädännön muututtua normiverojärjestelmään on tehty viime vuosina joitain muutoksia. Verotukien raportointia ja esimerkiksi uusien tukien määrittelyä ohjaa verotukiraportoinnin ohjausryhmä. Verotuet lasketaan pääsääntöisesti menetetyn verotulon periaatteella.
Noin kolmasosalle verotuista ei pystytä esittämään euromääräistä arviota lainkaan ja osalle verotuista pystytään esittämään vain karkea suuruusluokka-arvio. Verotukien euromäärät saattavat muuttua vuodesta toiseen niihin tehtyjen lakimuutosten lisäksi myös veropohjan, laskentamenetelmien ja -aineistojen tai normijärjestelmän määrittelyssä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Uusia verotukia myös saatetaan tunnistaa ilman, että lainsäädäntöä on muutettu. Nämä asiat on huomioitava vertailtaessa verotukien vuosittaisia muutoksia.
Verotukien seuranta perustuu säännöskohtaiseen tarkasteluun, jossa kunkin säännöksen muodostamaa verotukea verrataan sen normiverojärjestelmässä valittuun vertailutasoon ja arvioidaan erikseen staattisesti ja riippumatta muista verotuista. Todellisuudessa verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Tukien päällekkäisyyden lisäksi tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Samasta syystä johtuen verotukien laskeminen yhteen ei anna todellista kuvaa siitä, kuinka paljon verotuloja kaikkien verotukien yhteysvaikutuksena menetetään tai kuinka paljon verotuloja voitaisiin lisätä poistamalla verotuet. Verotukien määrät kuvaavatkin ensisijaisesti verojärjestelmässä olevia erilaisia poikkeuksia normijärjestelmästä.
Tunnistettujen verotukien määrä vaihtelee hieman vuosittain, kun uusia verotukia tunnistetaan tai verotukia poistuu. Viime vuosina verotukia on tunnistettu yhteensä noin 200 kappaletta, joista noin neljäsosa on henkilöverotuksen verotukia ja noin viidesosa elinkeinoverotuksen verotukia. Verotukia kohdistuu kuitenkin laajasti kaikkiin verolajeihin. Tarkemmat kuvaukset verotuista löytyy kunkin verolajin momenttien selvitysosista. Lisäksi valtiovarainministeriön internetsivuilta (www.vm.fi/verotuet) löytyy päivitetty lista kaikista tunnistetuista verotuista sekä tietoa verotukien määrittelyyn, laskentaan ja normijärjestelmään tehdyistä muutoksista.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty vuodelle 2023 yhteensä 193 kappaletta. Verotukien lukumäärä kasvaa vuonna 2023 sähköenergian arvonlisäveron määräaikaisen alentamisen, kotitalousvähennyksen yhteydessä toteutettavan määräaikaisen sähkövähennyksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen vuoksi. Vuonna 2023 verotukien lukumäärää vähentää vuoteen 2022 verrattuna covid-19-pandemian hoitoon ja torjumiseen liittyvien tavaroiden määräaikaisen arvonlisäverotuen päättyminen sekä covid-19 kotitestien määräaikaisen nollaverokannan päättyminen. Myös parafiinisen dieselin verotuki poistetaan, energiaintensiivisten yritysten veronpalautusta pienennetään ja asuntolainan korkovähennys poistetaan. Lisäksi sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavan verouudistuksen yhteydessä valtion- ja kunnallisverotuksen invalidivähennykset poistetaan ja valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykset yhdistetään. Verotukien vuosittaisia muutoksia esitellään laajemmin verolajikohtaisilla momenteilla.
Osaston tuloarviot
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 30 888 000 | 94 000 | 401 000 | 31 383 000 |
01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 23 907 000 | — | 465 000 | 24 372 000 |
02. | Yhteisövero | 5 998 000 | — | -259 000 | 5 739 000 |
03. | Korkotulojen lähdevero | 80 000 | 94 000 | -124 000 | 50 000 |
04. | Perintö- ja lahjavero | 903 000 | — | 319 000 | 1 222 000 |
04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 23 351 000 | 0 | -365 400 | 22 985 600 |
01. | Arvonlisävero | 22 244 000 | — | -393 000 | 21 851 000 |
02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 921 000 | — | — | 921 000 |
03. | Apteekkivero | 186 000 | — | 27 600 | 213 600 |
08. | Valmisteverot | 7 417 000 | 0 | -196 000 | 7 221 000 |
01. | Tupakkavero | 1 215 000 | — | — | 1 215 000 |
04. | Alkoholijuomavero | 1 518 000 | — | -43 000 | 1 475 000 |
05. | Virvoitusjuomavero | 213 000 | — | — | 213 000 |
07. | Energiaverot | 4 455 000 | — | -153 000 | 4 302 000 |
08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 16 000 | — | — | 16 000 |
10. | Muut verot | 2 653 000 | -139 000 | -343 000 | 2 171 000 |
03. | Autovero | 541 000 | — | -144 000 | 397 000 |
05. | Varainsiirtovero | 984 000 | -139 000 | -199 000 | 646 000 |
06. | Arpajaisvero | 60 000 | — | — | 60 000 |
07. | Ajoneuvovero | 1 060 000 | — | — | 1 060 000 |
08. | Jätevero | 8 000 | — | — | 8 000 |
19. | Muut veronluonteiset tulot | 121 913 | 38 | 575 | 122 526 |
04. | Eräät viestinnän maksut | 30 312 | — | — | 30 312 |
05. | Eräät liikenteen maksut | 23 438 | — | — | 23 438 |
06. | Väylämaksut | 45 000 | — | — | 45 000 |
09. | Muut verotulot | 8 965 | — | 500 | 9 465 |
10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 5 230 | — | — | 5 230 |
11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 6 135 | 38 | 75 | 6 248 |
12. | Säteilytoimintavero | 2 833 | — | — | 2 833 |
Yhteensä | 64 430 913 | -44 962 | -502 825 | 63 883 126 |