Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2022

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin perustelujen muutos aiheutuu Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksestä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 II lisätalousarvio 194 000
2022 talousarvio 6 792 000
2021 tilinpäätös 6 563 000
2020 tilinpäätös 6 115 000

34. Avustukset kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 4 900 000 euroa.

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 11 000 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille myönnettävään avustukseen kunnan, seurakunnan tai yhdistyksen omistaman rakennuksen öljy- tai kaasulämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen tai öljy- tai kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.

Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos lämmitysjärjestelmä muutetaan fossiilisia polttoaineita käyttäväksi rakennuskohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi, öljylämmitysjärjestelmä muutetaan uusiutuvalla polttoöljyllä toimivaksi tai kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi.

Avustusta myönnetään 20 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.

Avustusta myönnetään 30 % kunnille avustuspäätöksessä avustettavaksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Kunnille myönnettäviä avustuksia korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.

Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset.

Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

Valtionapuviranomaisena toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.

Selvitysosa:Vähennys ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksestä sekä määrärahan peruutus ennakoitua pienemmästä määrärahan käytöstä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2022 IV lisätalousarvio -4 900 000
2022 II lisätalousarvio 9 860 000
2022 talousarvio 4 900 000
2021 tilinpäätös
2020 tilinpäätös 14 895 000

37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 190 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu momentin määrärahan ennakoitua vähäisemmästä käytöstä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 II lisätalousarvio 1 250 000
2022 talousarvio 750 000
2021 tilinpäätös 250 000
2020 tilinpäätös 2 000 000

52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 7 000 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton toiminnallinen latausvalmius autopaikalla. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Avustusta myönnetään hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan vähintään viidelle autopaikalle, tai alle viiden autopaikan kiinteistöillä hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan kaikille autopaikoille. Avustusta ei myönnetä uudisrakennuskohteille

2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin

3) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) latauslaitteisiin liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai kohdan 1) mukaisen pysäköintiyhtiön omistuksessa ja tulevat asukaspysäköintikäyttöön. Lisäksi edellytyksenä on, että latauslaite on varustettu sähköauton jatkuvaan säännönmukaiseen lataamiseen tarkoitetulla tyypin 2 liittimellä (pistorasia tai pistoke), ja että siinä on valmius 11 kW tehon käyttämiseen. Lisäksi suositellaan, että latauslaitteessa on kuormanhallintatoiminnallisuus tai siihen on sellainen kytkettävissä.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohti hyväksytään kuitenkin enintään 4 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan enintään myönnettyyn summaan asti.

Kaikki avustuksella toteutettavat latauspisteet ja toiminnalliset latausvalmiudet tulee olla varustettu 11 kW sähkönsyötöllä. Latausjärjestelmän sähkönsyöttökapasiteetin mitoitus ja mahdollinen kuormanhallinta voidaan toteuttaa hankkeen toteutushetken kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Avustusta voi hakea useammassa erässä. Jokaisessa toteutuserässä täytyy valmistua vähintään viisi latausvalmiutta. Pysäköintiyhtiöiden tulee toteuttaa latausvalmiuksia asukaspysäköinnin tarpeen mukaisesti. Avustuksella toteutettua järjestelmää tai sen osia ei saa laajennuksen yhteydessä purkaa. Latauslaitteita voi hankkia avustettuna jo rakennettuun latausinfraan, vähintään viiden autopaikan tarpeisiin kerrallaan. Kaikissa tapauksissa hankittavien laitteiden tulee täyttää kohdassa 4) mainitut ehdot.

Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta. Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:n ja 8.2 §:n mukaisten vaatimusten toteuttamiseen. Avustuksen hakijan on hakemuksessa ilmoitettava, jos hankkeessa on kyse em. säännöksissä tarkoitetusta laajamittaisesta peruskorjauksesta.

Selvitysosa:Vähennys ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksestä.


2022 IV lisätalousarvio -7 000 000
2022 II lisätalousarvio 20 000 000
2022 talousarvio 8 500 000
2021 tilinpäätös 15 000 000
2020 tilinpäätös 7 000 000

53. Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Vähennys ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksestä.


2022 IV lisätalousarvio -500 000
2022 talousarvio 1 500 000

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2020 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 933 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen aiheutuu viivästyksestä määrärahan käytössä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 talousarvio 6 250 000
2021 tilinpäätös 6 250 000
2020 tilinpäätös 5 290 000

56. Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 28 900 000 euroa.

Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään

2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin

3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.

Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä.

Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.

Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.

Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.

Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vähennys ja momentin perustelujen muutos aiheutuvat Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman päivityksestä.


2022 IV lisätalousarvio -28 900 000
2022 II lisätalousarvio 40 000 000
2022 talousarvio 28 900 000
2021 tilinpäätös 34 440 000
2020 tilinpäätös 28 670 000

60. Siirto Valtion asuntorahastoon

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2022 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 70 000 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (1341/2019) säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.

Selvitysosa:Momentin perustelujen muutoksella yhdistetään asuinrakennusten energia-avustusten ja matalalämpöisen kaukolämmön tuen valtuudet yhdeksi yhteiseksi valtuudeksi, jolloin tuki voi paremmin kohdistua tukiin perustuvan kysynnän perusteella.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2022 IV lisätalousarvio
2022 II lisätalousarvio
2022 talousarvio
2021 tilinpäätös
2020 tilinpäätös

95. InvestEU-ohjelman kansallinen rahoitusosuus (arviomääräraha)

Valtuus

Vuonna 2022 saa tehdä InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen kohdistuvia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 45 650 000 euroa.

Selvitysosa:InvestEU-ohjelman rahoitusvälineellä tuetaan investointeja, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Ohjelma mahdollistaa kohdennuksen myös mm. kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen hankintoihin sekä muihin ympäristöystävällisiin investointeihin.

InvestEU-ohjelman hyödyntäminen räätälöidysti jäsenvaltiossa ja osana alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa edellyttää rahoitusosuussopimuksen allekirjoittamista jäsenvaltion ja Euroopan komission välillä. Valtuudella sitoudutaan ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen.

Ohjelman kansallinen rahoitusosuus 100 milj. euroa koostuu momenttien 32.20.49 ja 35.20.95 yhteensä 59,75 milj. euron valtuuksien lisäksi 31,6 milj. euron kohdennuksesta olemassa olevista rakennerahastovaroista ja 8,7 milj. euron valtiontakauksesta, joka sisältyi vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2025 2026 2027 Yhteensä vuodesta 2022 lähtien
         
Vuoden 2022 sitoumukset 5 830 19 910 19 910 45 650

InvestEU-ohjelman kansallista rahoitusosuutta rahoitetaan myös momentilta 32.20.49.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta määrärahaa.


2022 IV lisätalousarvio