Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiovarainministeriön valmistelun tavoitteena on
  • — mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle
  • — turvata julkisen talouden kestävyys
  • — luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille
  • — vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa.

Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa.

Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
28.60.02Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus4,64,6
28.70.21Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)  
 — hankesopimusvaltuus24,2-
28.92EU ja kansainväliset järjestöt  
 — sopimusvaltuus4 586,04 586,0
28.92.87Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)  
 — sopimusvaltuus54,6-

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

  v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
  1000 €%
 
01.Hallinto135 107138 895135 575-3 320-2
01.Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)33 49130 62729 330-1 297-4
(13.)Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v)1 8440
20.Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v)1 115315245-70-22
(21.)Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)927-927-100
29.Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)98 657107 026106 000-1 026-1
(69.)Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha)0
10.Verotus ja tulli611 579621 975608 679-13 296-2
01.Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)413 066407 776405 929-1 8470
02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)170 776170 599159 150-11 449-7
63.Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)3 39917 90015 900-2 000-11
95.Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)22 28722 70022 7000
97.Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)2 0513 0005 0002 00067
20.Palvelut valtioyhteisölle50 18844 92938 488-6 441-14
01.Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)28 08925 25322 487-2 766-11
02.Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)6110
06.Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)3 8042 7331 000-1 733-63
07.Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)1 0482 0002 0000
(08.)Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)4 2411 942-1 942-100
09.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0003 0003 0000
10.Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)10 00010 00010 0000
88.Senaatti-kiinteistöt00
30.Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto62 48461 93459 868-2 066-3
01.Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)50 35650 54647 138-3 408-7
02.Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)4 1443 7403 382-358-10
03.Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)7 9847 6489 3481 70022
40.Valtion alue- ja paikallishallinto92 77388 07181 998-6 073-7
01.Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)58 49956 36153 300-3 061-5
02.Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)32 49231 08828 346-2 742-9
03.Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v)1 782622352-270-43
50.Eläkkeet ja korvaukset4 657 6034 736 1064 836 00299 8962
15.Eläkkeet (arviomääräraha)4 418 2784 471 1064 577 377106 2712
16.Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)1 7362 1462 096-50-2
17.Muut eläkemenot (arviomääräraha)1 4292 6512 625-26-1
50.Vahingonkorvaukset (arviomääräraha)39 48039 94939 700-249-1
63.Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha)164 343186 154198 47112 3177
95.Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot (arviomääräraha)32 33834 10015 733-18 367-54
60.Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot9 12412 15516 1053 95032
02.Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)2725250
10.Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)920900850-50-6
12.Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)8 00011 00015 0004 00036
60.Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha)1782302300
70.Valtionhallinnon kehittäminen65 415108 459127 88019 42118
01.Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)4 6003 0007 0004 000133
02.Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)10 56012 2605 300-6 960-57
03.Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)32 00027 50027 5000
(04.)Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v)8 6000
20.Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)9 65535 19955 58020 38158
21.Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)5 85510 8284 97385
22.Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki (siirtomääräraha 3 v)24 64521 672-2 973-12
80.Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle237 759247 768251 8714 1032
30.Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)220 776220 768223 8713 1031
31.Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)6 98815 00015 0000
33.Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha)9 99612 00013 0001 0008
90.Kuntien tukeminen8 530 1989 016 6978 594 339-422 358-5
20.Valtion, maakuntien ja kuntien yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)9 4653 00010 0007 000233
22.Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)60080014 30013 5001688
30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)8 485 4488 986 8038 542 914-443 889-5
31.Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)34 16525 57427 1251 5516
(34.)Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)520520-520-100
91.Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen238 916255 000251 000-4 000-2
41.Energiaverotuki (arviomääräraha)238 916255 000251 000-4 000-2
92.EU ja kansainväliset järjestöt1 995 3641 977 6401 930 050-47 590-2
03.Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)3 0002 4002 450502
20.Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)2 9001 5001 5000
40.Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)9 97610 77011 1003303
(60.)Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)170 5000
67.Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)01701700
(68.)Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)3 2080
69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)1 805 0001 951 0001 903 000-48 000-2
87.Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)11 00011 030300
95.Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)7808008000
99.Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot15 1067 45035 45028 000376
(30.)Kehysvaraus maahanmuuttomenoihin0
(40.)Kehysvaraus Suomenlahden alittavan maakaasuputken rahoittamiseen (arviomääräraha)0
(87.)Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v)0
95.Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha)03003000
96.Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v)5 0005 0005 0000
97.Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha)1061501500
98.Kassasijoitusten riskienhallinta (siirtomääräraha 3 v)10 0002 00030 00028 0001400
Yhteensä16 701 61617 317 07916 967 305-349 774-2
 Henkilöstön kokonaismäärä11 94412 14312 012