Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kansainvälisessä yhteisössä saavuttaakseen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Euroopan unioni sekä Pohjoismaat, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Lisäksi Suomi rakentaa ja ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Polarisoituvassa maailmassa Suomi on rakentava kumppani, joka pyrkii vahvistamaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin.

Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö korostaa ministeriön ja edustustojen työn merkitystä. Strategisten painopistealueiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:

  • — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
  • — Taloudelliset ulkosuhteet
  • — Kestävä kehitys
  • — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa
  • — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä edistetään unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa
  • — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta
  • — Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten pohjalta
  • — Vahvistetaan poliittisia suhteita ja painopistealojen yhteistyötä Suomella tärkeiden maiden kanssa
  • — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä, ml. arktisten asioiden kehittäminen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Hyödynnetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta 2017—2019 arktisten maiden yhteistyön vahvistamisessa
  • — Vaikutetaan muuttoliikkeen juurisyihin osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä sekä tuetaan kauttakulkumaiden kantokyvyn vahvistamista. Edistetään sekä kansallisten että EU-tason ratkaisujen löytymistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa
  • — Edistetään väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ehkäisemistä sekä osallistutaan kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisellä yhteistyöllä
  • — Jatketaan vahvaa osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitetään rauhanvälitystoimia. Yhteensovitetaan sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö, humanitaarisen apu ja rauhanvälitys
  • — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta
  • — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen kehittämällä Team Finlandin palveluja
  • — Tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Vaikutetaan niitä tukevien kansainvälisten päätösten syntymiseen ja toimeenpanoon
  • — Panostetaan erityisesti Suomen kehityspolitiikan perustavoitteiden ja arvojen sekä painopistetavoitteiden toteutumiseen ja vaikuttavuuden vahvistumiseen kansainvälisessä kehityspolitiikassa ja kehitysmaissa, erityisesti hauraissa ja vähiten kehittyneissä maissa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasianhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan
  • — Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla
  • — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Osana rankaisemattomuuden vähentämistä rahoitetaan muun muassa Justice Rapid Response -yhteistyömekanismin toimintaa. Toiminnassa painottuvat seksuaalisen väkivallan torjuntaan liittyvät kysymykset, ml. seksuaalirikosten tutkinta konfliktimaissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
24.30.50Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle  
 — kehitysyhteistyövaltuus168,19168,19
 — kehitysyhteistyövaltuus100,00100,00
24.30.66Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)  
 — kehitysyhteistyövaltuus320,0365,76

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2015—2017

  v. 2015
tilinpäätös
1000 €
v. 2016
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2017
esitys
1000 €
 
Muutos 2016—2017
  1000 €%
 
01.Ulkoasiainhallinto255 533254 523247 074-7 449-3
01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)234 079226 439219 828-6 611-3
20.Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)2 2822 2820
21.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)1 1551 1551 1550
29.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)16 29915 52916 0595303
74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)4 0009 9007 750-2 150-22
(76.)Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)1 500-1 500-100
10.Kriisinhallinta64 44264 36053 218-11 142-17
20.Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (siirtomääräraha 2 v)49 20649 00037 858-11 142-23
21.Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha)15 23615 36015 3600
30.Kansainvälinen kehitysyhteistyö812 582638 093675 19537 1026
50.Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle000
66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)802 582498 093535 19537 1027
80.Kehitysyhteistyölainat (siirtomääräraha 3 v)100 000100 0000
88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)10 00010 00010 0000
89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)140 00030 000-110 000-79
90.Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot77 93791 05091 4524020
50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)1 6431 3441 341-30
51.Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha)3445450
66.Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)74 45586 96187 1662050
67.Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)1001001000
68.Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö (siirtomääräraha 3 v)2 1001 6001 80020013
95.Kurssivaihtelut (arviomääräraha)-3951 0001 0000
Yhteensä1 210 4941 048 0261 066 93918 9132
 Henkilöstön kokonaismäärä1)1 4521 4171 397  

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 510 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 950 henkilöä.