Talousarvioesitys 2012

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Selvitysosa:

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys suuntaavat yhdyskuntien kehittämistä ja rakentamista

Suurilla kaupunkiseuduilla hajanaisella yhdyskuntarakenteella on merkittäviä ilmastovaikutuksia lisääntyneen liikenteen takia.

Yhdyskuntarakenteen eheytymistä edistetään maakunta- ja yleiskaavoituksella, riittävällä asuntotonttien asemakaavoituksella, kaupunkiseutujen aktiivisella maapolitiikalla sekä rakentamisen suunnitelmallisella ohjauksella olemassa olevien palvelujen ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kaupunkiseudulla painotetaan maankäytön, asumisen, palvelujen ja liikenteen yhteensovittamista. Valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi valmistellaan pitkän aikavälin kehityskuva yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Energiatehokkaalla rakentamisella, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisella ja uusiutuvan energian käyttöönotolla saavutetaan mittavia energiansäästöjä ja päästövähennyksiä. Toteutetaan ERA-17 toimintaohjelman keskeisiä toimenpiteitä. Uudisrakentamisessa siirrytään 1.7.2012 kokonaisenergiatarkasteluun rakennuksen energiatehokkuuden arvioinnissa ja otetaan huomioon myös rakennuksen lämmitystapa. Laaditaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta. Uudistusten toimeenpanossa tarvitaan runsaasti informaatio-ohjausta. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää myös energiatodistusmenettelyn uudistamista. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapamuutosten tukemista jatketaan.

Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia valmistellaan ja säännösten toimeenpanosta huolehditaan. Rakentamisen materiaalitehokkuutta edistetään asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on kymmenkertaistaa nykyinen tuulivoimakapasiteetti 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimaloiden rakentamista ohjataan kaavoituksella ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille sekä sovitetaan yhteen maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa. Maakuntakaavoissa tulee osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet koko maassa. Tuulivoimarakentamisen kaavoituksen etenemistä ja laadukasta toteutusta maakunnan liitoissa ja kunnissa tuetaan.

Asuntotarjonta vastaa asumistarpeita ja suuret kaupunkiseudut ovat hyvinvoivia

Asuntotuotanto kääntyi rajuun nousuun vuoden 2010 aikana, ja asuntoaloituksia oli jopa noin 34 000 asuntoa. Asuntotuotantoa kasvattivat voimakkaasti toisaalta vielä vuonna 2010 käytössä olleet asuntorakentamisen elvytystoimenpiteet ja toisaalta patoutuneesta omistusasuntojen kysynnästä ja hintojen noususta seurannut vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon selvä lisäys. Vuonna 2011 asuntotuotannon arvioidaan tasoittuvan noin 30 000 asunnon tasolle.

Uusien asuntoluottojen matala korkotaso on pitänyt omistusasuntojen kysynnän korkealla ja asuntojen hinnat nousivat ennätystasolle alkuvuoden 2011 aikana.

Sekä omistus- että vuokra-asuntojen merkittävää lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla. Vuokra-asunto-tuotannon osuus asuntotuotannossa on kasvanut viime vuosina rakennusalan työllisyyden elvytystoimenpiteiden johdosta, mikä on parantanut vuokramarkkinoiden toimintaa. Kaupungistumisen, kasvavan palvelusektorin työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton seurauksena vuokra-asuntokysyntä lisääntyy nopeasti myös jatkossa. Tilanne on erityisen vaikea Helsingin seudulla, jonne valtion tukema uustuotanto siksi pyritäänkin painottamaan.

Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

¹⁾ Ei sisällä välimallin vuokra-asuntoja eikä asumisoikeusasuntoja.

Kysyntää vastaava asuntotuotanto ja asumisen kohtuuhintaisuus edellyttävät asuntotonttien riittävää kaavoitusta. Tonttien saatavuutta on tarpeen lisätä etenkin työpaikkakeskittymien läheisyydessä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Palveluja ja työpaikkojen tulee olla helposti eri väestöryhmien saavutettavissa asuinalueiden läheisyydessä. Helsingin seudulla yhdyskuntarakennetta eheytetään erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvalla täydennysrakentamisella. Nykyiseen rakenteeseen tukeutuvien pientalotonttien saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suurilla kaupunkiseuduilla parannetaan seudun kuntien yhteistyötä ja seutujen toimivuutta kuntien ja valtion aiesopimuksilla, joita on tarkoitus kehittää osapuolia sitovammiksi. Lisäksi toteutetaan metropolipolitiikkaa, jolla edistetään muun muassa Helsingin seudun kestävää yhdyskuntarakennetta ja monipuolista asuntotarjontaa työvoiman saannin ja kilpailukyvyn edellytysten sekä sosiaalisen eheyden turvaamiseksi.

Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä parannetaan korkotukilainoituksen alemman omavastuukoron avulla. Korkotukilainoituksen lisäksi käytössä on yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen rakentamisen välimalli, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Valtion tukeman tuotannon perusteena on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys.

¹⁾ Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Edistetään toimivia asumisratkaisujen ja asuinoloja ikääntyneille. Erityisryhmien asuntojen tarvetta lisäävät heikkokuntoisten vanhusten kasvava määrä ja erityisryhmien vähenevät laitoshoitopaikat. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Pitkäaikaisasunnottomien vähentämisohjelmaa jatketaan tavoitteena pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan toteuttamalla heille suunnattua asumisen ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrä neljännekseen vuoteen 2015 mennessä.

Toimiva ohjausjärjestelmä vahvistaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja kulttuuriarvoja

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) toimivuuden kokonaisarviointi tehdään vuosina 2011 ja 2012. Arvioinnin painopisteitä ovat muun muassa ohjausjärjestelmän toimivuus erityisesti kaupunkiseutujen kehityksen ja yhdyskuntarakenteen hallinnan näkökulmasta, rakentamisen laatu ja vastuukysymykset sekä eri toimijoiden roolit ja voimavarat suunnittelussa, ohjauksessa ja toteutuksessa. Arvioinnin perusteella valmistellaan tarpeelliset muutokset lakiin.

Kaavajärjestelmän toimivuuden lisäksi huomiota kiinnitetään myös rakentamismääräysten kehittämiseen ja erityisesti korjausrakentamisen viranomaisohjaukseen. Korjausrakentamisesta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanoa jatketaan.

Rakentamisen laadun varmistamisessa on rakennusvalvonta keskeisessä asemassa. Parannetaan rakentamisen viranomaisohjausta ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa.

Kulttuuriympäristön merkitystä monipuolisen elinympäristön voimavarana vahvistetaan. Ministeriöiden yhteistyönä laaditaan kansallinen kulttuuriympäristöstrategia ja arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, jotka edistävät kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin huomioon ottamista kaupunkisuunnittelussa sekä korjaus- ja uudisrakentamisessa.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi jatketaan "Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot" -toimenpideohjelmaa. Vuosille 2009—2013 ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa.

Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan onnettomuustutkinnan suositusten toimeenpanoa ja kantavien rakenteiden turvallisuutta koskevien rakentamismääräysten uudistamista. Uudesta EU:n rakennustuoteasetuksesta johtuen rakennustuotteiden hyväksyntää koskeva lainsäädäntö on uudistettava.

Valtion asuntorahaston takauskanta kasvaa nopeasti

Valtion tukeman asuntotuotannon kasvu lisää valtiontakausten kokonaismäärää. Tuotanto keskittyy kuitenkin kasvukeskuksiin, minkä takia lainoihin kohdistuva valtion takausriski on varsin pieni. Myös olemassa oleva aravalainakanta painottuu suuriin kasvukeskuksiin vähentäen taloudellisia riskejä. Valtiokonttorin luottoriskimallin mukaan lainapääomista noin 93 prosenttia on pienen tai vähäisen riskin kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät väestöltään väheneville alueille ja aiheutuvat pääosin yhteisöjen taloutta rasittavista tyhjistä asunnoista. Ongelmayhtiöissä lainojen pääomat ovat varsin suuria ja lyhennykset takapainotteisia samalla, kun vuokrien korottaminen on vaikeaa. Ongelmia lievitetään tarvittaessa vapauttamalla kohteita rajoituksista alueilla, joilla markkinat ovat tasapainossa tai ylitarjontatilassa sekä kohdekohtaisin tuki- ja huojennustoimin. Jatketaan AKKU-työryhmän ehdotusten pohjalta väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä painottaen kustannustehokkaita toimenpiteitä. Yli 80 prosenttia aravalainojen koroista on inflaatiosidonnaisia. Vuoden 2010 heinäkuun inflaatioon perustuva aravakorkotaso nousee vuonna 2011 ja on suuressa osassa lainakantaa hiukan yli kolmen prosentin tasolla. Mahdollisuutta aravalainojen ennenaikaisiin takaisinmaksuihin rahoituslaitoslainoilla helpotetaan valtiontakauksin. Väestöltään vähenevillä alueilla valtion laina- ja takausriskejä ehkäistään ennakoivin tukitoimin ja vapauttamalla taloja rajoituksista. Tukitoimia kehitetään joustavammiksi painottaen toimien kustannustehokkuutta. Perusparannukset kohdennetaan pitkäikäisen käytön kohteisiin. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveiden määrä suhteessa lainakantaan on vähäinen ja takauskorvausten odotetaan edelleen pysyvän alhaisena.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 521 000 euroa.

Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä ja rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa kuntien asuntotointa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa sekä osallistuu lainoihin ja takauksiin liittyvään riskienhallintaan sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat asuntokannan kehittäminen ja erityisryhmien asuminen. Erityisesti se ottaa huomioon energiatehokkuuden parantamisen, vanhenevan väestön asumistarpeet ja asuinalueiden kehittämisen.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2012:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

• painottaa toiminnassaan asuntotuotantotuen tehokasta toimeenpanoa ja tuettavien hankkeiden toteutumista kustannustehokkain kilpailumenettelyin edistäen erityisesti Helsingin seudun asuntotuotantoa
• kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille ja tukee osaltaan ikääntymisen asumistarpeiden hoitoa, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen toteuttamista ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoa
• osallistuu valtion ja kaupunkiseutujen välisten aiesopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen sekä edistää kuntien välistä yhteistyötä asumisessa
• edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta
• korostaa ohjaus- ja valvontatoiminnassaan asuntotuotantotuen kohdentumista asukkaille sekä olemassa olevan asuntokannan, kiinteistönpidon ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan kehittämistä osana luottoriskien hallintaa
• vahvistaa rooliaan asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa painottaen erityisesti tulosten vaikutuksia käytännössä.

37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen

1) aluearkkitehtitoiminnan menoihin

2) tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten.

Ympäristöministeriö myöntää avustukset tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista varten valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavan laatimisesta aiheutuvista kuluista.

Selvitysosa:Aluearkkitehtitoimintaa avustamalla edistetään maankäyttö- ja rakennuslain toteuttamista pienissä kunnissa. Aluearkkitehtitoiminnan piirissä on 58 avustusta saavaa kuntaa.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 500 000 euroa tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laadinnan tukemiseen. Mikäli kaavassa käsitellään tuulivoimarakentamisen ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta kaavoituksessa. Avustuksilla edistetään valtioneuvoston hyväksymän ilmasto- ja energiastrategian tavoitetta lisätä tuulivoiman asennettua kokonaistehoa nykyisestä noin 200 megawatista 2 000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen ripeää etenemistä sekä laadukasta kaavoitusta, joka perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuulivoimarakentaminen ohjataan kaavoituksella ympäristön, teknisen infrastruktuurin ja talouden kannalta optimaalisille paikoille ensisijaisesti useamman voimalan yksiköihin ja sovitetaan yhteen muun muassa maiseman, asutuksen ja luonnonympäristön kanssa.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 65 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

Määrärahasta varataan 20 000 000 euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton avustuksiin sähkö- ja öljylämmitteisissä asuintaloissa.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää korjausavustuksiin 31 500 000 euroa ja energia-avustuksiin 34 000 000 euroa.

Korjausavustusten painopisteenä ovat edelleen hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Terveyshaitta-avustuksia ei myönnetä eikä huoltokirjojen kustannuksia ja vanhojen hissien korjaamista avusteta. Energiatehokkuuden parantaminen otetaan merkittävällä painoarvolla huomioon myönnettäessä korjausavustuksia.

Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton avustamiseen varatun määrärahan lisäksi muihin energia-avustuksiin on tarkoitus käyttää 14 000 000 euroa, josta 12 000 000 euroa kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksiin ja energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ja 2 000 000 euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen.

56. Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaisten avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Aiempina vuosina tältä momentilta myönnetyistä avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 15 000 000 euroa vuonna 2012. Avustusten maksatus on ollut arvioitua hitaampaa, ja vuoden 2010 arviomäärärahasta jäi käyttämättä 19,6 milj. euroa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia omakotikorkotukilainoja ja asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia perusparannuslainoja yhteensä enintään 800 000 000 euroa.

Vuonna 2012 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 250 000 000 euroa.

Vuonna 2012 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 200 000 000 euroa vuoden 2012 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset.

Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkion suorittamisesta ennen vuotta 1993 tehdyissä asuntosäästösopimuksissa annetun lain (702/2001) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2012 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 90 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saa vuonna 2012 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saa, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 1 500 000 euroa vuonna 2012.

Avustukset

Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 100 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2012 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2010—2012 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (965/2009) tarkemmin säädetään.

Vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 600 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 20 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan ne suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain (178/2009) mukaiset avustukset, jotka on myönnetty rahaston varoista.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 2 800 000 000 euroa.

Selvitysosa:Kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset kaikkeen uudisrakentamiseen tulevat voimaan 1.7.2012. Aiemmin matalaenergiataloihin kohdistetut omistusasuntojen korkotukilainat kohdennetaan kiristyviä määräyksiä huomattavasti energiatehokkaampien omakotitalojen rakentamiseen.

Kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan edelleen 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan 10 milj. euroa vuonna 2012. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä Helsingin seutu.

Aiemmin lähiöohjelman avustuksista tuetun asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan lähinnä pitkäaikaisasunnottomuusohjelman sekä maahanmuuttajien asumiseen liittyen.

Lähiöitä ja avaravuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsiviä alueita varten myönnettävistä avustuksista luovutaan. Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan pitkäaikaisasunnottomuusohjelmaan sekä maahanmuuttajien asumiseen liittyen.

Vuonna 2012 valtion asuntorahaston velka vähenee. Asuntorahaston velka rahoitetaan pääosin lyhytaikaisin velkasitoumuslainoin, joiden määräajoin tapahtuva erääntyminen ja uusiminen edellyttävät todellista velkaa suurempaa varainhankintavaltuutta.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2012 seuraavaksi:

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 350 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

2) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille

3) avustuksiin yksityisille omistajille, rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin ja tietopalveluun

4) merkittäviin maisema-alueisiin ja kansallisiin kaupunkipuistoihin kuuluvan rakennetun ympäristön hoidon ja kunnostuksen avustuksiin.

Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen hankkimiseksi, jos hankinnasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomiksi.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän, kuitenkin enintään 80 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.