Talousarvioesitys 2012

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

Selvitysosa:Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle toiminnalliset tulostavoitteet ja myöntää niiden toteuttamiseen erillisrahoitusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

• Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot merkittävimmistä alueellisista kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa maakunnilta ja kaupunkiseuduilta edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Vaikutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavan kaavoituksen ripeään etenemiseen ja rakentamisen ohjautumiseen ympäristön ja talouden kannalta optimaalisille paikoille.
• Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamisella yhteistyössä maakunnallisten sidosryhmien kanssa.
• Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia valtakunnallisen jätesuunnitelman arvioinnin osoittamissa kohteissa. Aloitetaan jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpano.
• Tuetaan luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Perustetaan kaksi maisemanhoitoaluetta.
• Jatketaan vesienhoitosuunnitelmien perusteella laaditun toteutusohjelman toimeenpanoa sekä aloitetaan toisen vesienhoidon suunnittelukierroksen valmistelu tavoitteena pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Edistetään merienhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelua sekä Itämeren suojeluohjelman mukaisia toimia tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020. Toteutetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa 2004—2015.
• Tehostetaan ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia ja tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä. Tehdään yhteensä vähintään 2 500 valvontatarkastusta, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
• Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa.
• Kaavaohjauksella vaikutetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, liikennemäärien vähentämiseen ja liikenteen ympäristöhaittojen ehkäisyyn. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseutujen lievealueiden hajarakentamista. Kaupan sijoittamista ohjataan yhdyskuntarakennetta eheyttävästi.
• Korostetaan turvallisen ja terveellisen elinympäristön sekä kulttuuriympäristön merkitystä ja mahdollisuuksia alueiden vetovoiman kehittämisessä.
• Edistetään rakennusvalvontaviranomaisten yhteistyötä ja rakentamisen normien yhtenäistä tulkintaa. Parannetaan rakennuskannan energiatehokkuutta ja rakennusten turvallisuutta sekä ehkäistään kosteus- ja homeongelmia.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 263 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, ajoneuvoissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoitamisesta.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa sekä otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaista laitteiden huoltajien pätevyyden totemista valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyysilmoitusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.

Rakennustuotedirektiiviin (89/106/ETY) perustuva rakennustuotteiden markkinavalvonta on maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n perusteella valtuutettu Tukesin hoidettavaksi. CE-merkittyjen tuotteiden määrä kasvaa edelleen eurooppalaisen yhdenmukaistamistyön edistymisen myötä. Rakennustuotedirektiivin korvautuminen valmisteilla olevalla EU-asetuksella kasvattaa valvonnan ja neuvonnan tarvetta myös jatkossa.

Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008) ja sitä hoitaa Tukes.

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Ympäristöministeriön tavoitteita vuodelle 2012:

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

• Vaikutetaan siihen, että YK:n ilmastosopimuksen syksyn 2012 osapuolikokouksessa sovitaan toimenpiteistä vuoden 2012 jälkeisen ajan päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
• Jatketaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon mukaisia toimia EU:n vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi.
• Uudistetaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma painopisteenä pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä.
• Parannetaan julkisten hankkijoiden valmiutta kestäviin hankintoihin kehittämällä hankintamenettelyä ja perustamalla neuvontapalvelu.
• Valmistellaan jäteasetuksia ja järjestetään jätelain toimeenpanoon liittyvä ohjaus, tiedotus ja koulutus.
• Valmistellaan ympäristönsuojelulain (86/2000) kokonaisuudistusta ja EY:n teollisuuspäästödirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.
• Päätetään tavoitteista ja toimista vaarallisten kemikaalien kansallisen ohjelman tarkistamiseksi.
• Tuetaan EU:n ja YK:n vihreän talouden aloitteita ja kansainvälisen ympäristöhallinnon uudistusta Rio+20 huippukokouksessa.
• Valmistellaan merenhoitosuunnitelman edellyttämä alustava arvio Itämeren nykytilasta, määritetään hyvä tila ja sitä kuvaavat indikaattorit muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Edistetään EU:n Itämeren alueen strategian ja sen toimintaohjelman ympäristöpilarin toteuttamista.
• Edistetään ravinteiden kierrätykseen tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä Suomen tekemän sitoumuksen (Itämeri-Summit) mukaisesti.
• Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toteutusohjelman toimeenpanoa valtioneuvoston vuonna 2011 hyväksymän periaatepäätöksen pohjalta ja raportoidaan tuloksista. Ohjataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamista. Yhteensovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja kansallisen vesiviljelyohjelman 2015 toimenpano.
• Järjestetään EU:n pintaveden ympäristönlaatunormidirektiivin mukainen haitallisten aineiden seuranta ja jatketaan veden kemiallisen tilan arviointia.
• Aloitetaan toimivuusarvioinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosten valmistelu. Valmistellaan säädösmuutokset geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan toimeenpanemiseksi.
• Edistetään lajien ja luontotyyppien suojelua ja jatketaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeja. Aloitetaan luonnonsuojeluohjelman valmistelu suoluonnon turvaamiseksi.
• Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti tulevan Manner-Suomen kehittämisstrategian ja -ohjelman valmisteluun sekä kansallisten suo- ja turvemaastrategian ja mineraalistrategian toimeenpanoon.
• Osallistutaan arktisen alueen kansallisen politiikan toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen.
• Edistetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa suomalaisen ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiä.

Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen

• Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja talousohjauksella. Kehitetään kokonaisenergiatarkasteluun perustuvaa päästövaikutusten arviointia kaavoituksessa ja liikkumisvyöhykkeiden huomioonottamista suunnittelussa.
• Edistetään tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimista ja hyvää laatua.
• Parannetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä sekä suunnitelmien toteuttamisen ohjelmointia muun muassa aiesopimusmenettelyä kehittämällä.
• Arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuutta, toimivuutta ja kehittämistarpeita yhdessä alan toimijoiden kanssa.
• Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla parannetaan.
• Vähennetään pitkäaikaisasunnottomuutta ja toteutetaan kehitysvammaisten asumisen ohjelmaa.

Kehittäminen ja suunnittelu

Tuotetaan tietoa toiminnan ennakointiin, päätöksentekoon, kansallisen ja kansainvälisen ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä säädösvalmisteluun ja päätösten vaikutusten arviointiin.

Vuonna 2012 strategisia kehittämiskohteita ovat erityisesti pitkän aikavälin ilmastopolitiikan ja EU:n energia- ja ilmastopaketin toimeenpano, ympäristönsuojelulain uudistus ja uusi jätelainsäädäntö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä vesienhoitosuunnitelmien, meristrategiadirektiivin, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano. Rakennetussa ympäristössä kehittämispainopisteitä ovat energiatehokkuus, kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, korjausrakentaminen sekä maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuuden arviointi.

Momentin määrärahaa käytetään myös selvityksiin, jotka koskevat kansainvälisten ilmastoneuvottelujen sekä EU:n lähivuosien ja tulevaisuuteen ulottuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia Suomeen samoin kuin rakennusten energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviin vaikutusselvityksiin.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 603 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin 28 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 20 henkilötyövuotta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

SYKEn tuottama tieto tukee politiikan ja lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa erityisesti ilmastonmuutokseen, yhdyskuntien kestävyyteen, ekotehokkuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja vesivaroihin sekä Itämereen liittyvissä kysymyksissä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

• SYKE tuottaa seuraavilla painopistealueilla analyyseja, tutkimuksia ja asiantuntijapalveluita:
  • Ilmastonmuutoksen hillintä, erityisesti energiakysymysten ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta, ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
  • Nousevat uudet ympäristökysymykset, ympäristöpolitiikan vaikuttavuus sekä ympäristönäkökulman integrointi muihin politiikka-alueisiin.
  • Maankäytön, rakennetun ympäristön, asumisen ja liikennejärjestelmien yhteensovittaminen ympäristönsuojelun näkökulmasta.
  • Kestävä tuotanto ja kulutus, erityisesti materiaalivirrat, luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteen synnyn ehkäisy.
  • Luonnon monimuotoisuuden suojelu suhteessa maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, ilmastonmuutokseen ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen.
  • Yhdennetty vesien ja merialueiden käyttö, hoito ja suojelu Suomen ja EU:n vesi- ja meripolitiikan kehittämiseksi ja toimeenpanemiseksi.
  • Nousevat aineet (emerging substances), erityisesti teolliset nanomateriaalit.
• SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen, asiantuntijuuden ja tietovarantojen hallinnan strategiseksi keskukseksi, samoin muuhun sektoritutkimuksen kehittämiseen ja tutkimusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen.
• SYKE vahvistaa yhteistoimintaa yliopistojen, erityisesti Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja henkilökunnalla. SYKE osallistuu aktiivisesti eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja syventää yhteistyötä muiden maiden vastaavien laitosten kanssa.
• Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille.
• Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa.
• Vakaviin öljyonnettomuuksiin merialueella varaudutaan uudistamalla torjuntakalustoa ja parantamalla torjuntaorganisaatioiden yhteistoimintakykyä onnettomuustilanteiden hoidossa.
• Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti Euroopan metrologiatutkimusohjelman hankkeisiin.
• Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan.
• SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta.
• SYKE ylläpitää ja kehittää ympäristöministeriön hallinnonalan tietoteknistä infrastruktuuria.

Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 3 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin puolet. Lisäksi lähinnä ELY-keskuksille kohdentuvasta maksullisesta palvelutoiminnasta arvioidaan kertyvän 1 milj. euroa. Muuta valtionhallinnon rahoitusta arvioidaan saatavan 9 milj. euroa ja talousarvion ulkopuolista rahoitusta 6 milj. euroa, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta pyritään nostamaan myös tehostamalla tukipalveluja. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä, parantamalla ympäristötiedon hyödyntämisen edellytyksiä ja lisäämällä tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla (Itämeri, ilmastonmuutos, biotalous ja kestävä maankäyttö) sekä aloittamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelu ja toteutus. Tietovarantojen hyödyntämisen ja aineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi käynnistetään yhteinen, avoin datapolitiikka. Yhteensopivan IT-järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen aloitetaan, toteutetaan yhteisiä järjestelmähankintoja ja valmistaudutaan yhteistyössä Kieku-järjestelmän käyttöönottoon. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka. LYNET-laitosten yhteinen laboratorio otetaan käyttöön Oulun yliopiston kampuksella vuonna 2012. Yhteistä laboratoriotoimintaa kehitetään tavoitteena yhteiset hankinta-, laatu- ja tuotantoprosessit. Kansainvälisten hankkeiden tukipalvelut pyritään tuottamaan keskitetysti koko yhteenliittymälle vuodesta 2012 alkaen.

¹⁾ Muutos sisältää siirrot aluehallinnon ja SYKEn välillä.

SYKEn henkilöstömäärän arvioidaan olevan 605 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhden henkilötyövuoden vähentyminen aluehallintoon siirrettävien säännöstelytehtävien johdosta sekä kolmen henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tavoitteena on, että määräaikaisten henkilöiden osuus on alle 20 % henkilöstöstä.

Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 979 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 350 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon, että momentin 35.10.61 määrärahaan sisältyy lisäksi 1 650 000 euroa ympäristötyö- ja kunnostushankkeisiin liittyviä arvonlisäveromenoja.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 676 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen sekä kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena järjestöjen tukia ja jäsenmaksuja koskevana säästönä 324 000 euroa.