Talousarvioesitys 2011

40. Maahanmuutto

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa, kotouttamista ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä sekä huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Sisäasiainministeriö yhteen sovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttajien kotouttamisen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.

Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.

¹⁾ Tilastokeskus/Suomen väestö 2009 ja SM:n arvio 2008—2009 toteutuneen muutosprosentin (+8,69 %) perusteella.

²⁾ Vuosi 2010: SM:n arvio Tilastokeskuksen vuoden 2010 ennakkotilaston ja tästä lasketun 03/2009 ja 03/2010 toteutuneen muutosprosentin (-13 %) perusteella. Vuosi 2011: SM:n arvio laskettu vuoden 2009 toteutumasta vuosina 2008—2009 toteutuneen muutosprosentin perusteella (-10 %).

³⁾ Vuosi 2010: SM:n arvio Tilastokeskuksen vuoden 2010 ennakkotilaston ja tästä lasketun 03/2009 ja 03/2010 toteutuneen muutosprosentin (-4 %) perusteella. Vuosi 2011: SM:n arvio laskettu vuoden 2009 toteutumasta vuosina 2008—2009 toteutuneen muutosprosentin perusteella (-9 %).

⁴⁾ Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä. Entisille Suomen kansalaisille ja heidän jälkeläisilleen tarkoitetun kansalaisuusilmoitusmenettelyn määräaika päättyi 31.5.2008, mikä vähentää Suomen kansalaisuuden saavien määrää.

¹⁾ Sisältää vuoden 2010 varsinaisen talousarvion sekä ensimmäisen ja kolmannen lisätalousarvion.

²⁾ Vuoden 2010 ja 2011 talousarviossa valtion vastaanottokeskusten menot on budjetoitu momentille 26.40.63 ja ministeriön kustannukset momentille 26.40.03.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu maahanmuuttopoliittisen ohjelman, hallitusohjelman ja hallitusohjelman puolivälitarkastelun kirjausten mukaisiin linjauksiin. Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategiassa vuosille 2009—2011 määritellyt maahanmuuttohallinnon toiminnan tavoitelinjaukset ovat:

• Maahanmuuttopolitiikassa otetaan suomalaisen yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja asiakkaiden edun lisäksi huomioon myös vaikutus lähtömaiden tilanteeseen.
• Maahanmuuttajilla on mahdollisuudet ja valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Maahanmuuttajien osallisuutta lisätään.
• Hyvät etniset suhteet toteutuvat yhteiskunnassa.
• Kansainvälisen suojelun periaatteet ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Toteutetaan työvoiman maahanmuuton toimenpide-ohjelma, joka sisältää periaatteellisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia työvoiman maahanmuuton kehittämiseksi. Tavoitteena on, että työvoiman maahanmuutto vastaa sekä laadullisesti että määrällisesti työmarkkinoiden tarpeisiin. Hyödynnetään entistä laajemmin rekrytointia EU-maista. Keskeistä on lainsäädännön keinoin parantaa työehtojen ennakko- ja jälkivalvonnan mahdollisuuksia. Otetaan hallitusti käyttöön biometriset oleskelulupakortit.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan ja EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. Huolehditaan kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa. EU:ssa hyväksytyt säädökset saatetaan kansallisesti voimaan määräajassa.

Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä jatketaan. Aluehallinnon ohjausta ja alueellista koordinointia vahvistetaan ja menettelyt vakiinnutetaan.

Kansainvälinen suojelu

Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkamenettelyssä. Seurataan turvapaikkamenettelyä koskevien säännösten toimivuutta. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Pyritään lisäämään vastaanoton kustannustehokkuutta.

Tuetaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista, jotta jäsenvaltioihin saadaan mahdollisimman yhdenmukainen lainsäädäntö, joka täyttää pakolaissopimuksen ja muiden keskeisten ihmisoikeussopimusten vaatimukset. Osallistutaan ja vaikutetaan aktiivisesti komission yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevien toisen vaiheen ehdotusten käsittelyyn.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan vastaanottamalla YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) esittämiä pakolaisia ottaen huomioon kuntien vastaanottovalmiudet. Tarvittaessa osallistutaan muuhun kansainväliseen vastuunjakoon esimerkiksi EU-tasolla. UNHCR-yhteistyön joustavuutta lisätään siten, että kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Vuoden 2011 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Pakolaiskiintiöllä tarkoitetaan uudelleen sijoitettavien kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ulkomaalaisten vastaanottoa (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §), joka vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa.

Jatketaan valmisteluja palautussopimusten solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja kehitetään vapaaehtoista paluuta tukevia malleja paluurahaston hankkeilla.

Uusia turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 4 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 400. Alaikäiset yksintulleet turvapaikanhakijat majoittuvat iästä riippuen joko ryhmäkotiin tai tukiasumisyksikköön.

Kotouttaminen

Kotouttamislain kokonaisuudistuksella tehostetaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, vahvistetaan suomalaisen palvelujärjestelmän edellytyksiä vastata maahanmuuttajaväestön tarpeisiin ja edistetään hyvien etnisten suhteiden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi edistetään humanitaarisen maahanmuuton hallintaa varmistamalla kunnille voimavarat ja muut edellytykset sijoittaa kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Uudistuksella parannetaan aiempaa useampien maahanmuuttajaryhmien kotoutumisedellytyksiä laajentamalla lain soveltamisalaa kaikkiin maahanmuuttajiin sekä nopeutetaan ja tehostetaan erityisesti maahanmuuton alkuvaiheen kotouttamista kehittämällä alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta, tarvearviointia, kotoutumiskoulutusta sekä muita yksilö- ja perhekohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä.

Kolmivuotisen Osallisena Suomessa -ohjelman tavoitteena on kehittää ja kokeilla suomen tai ruotsin kielen ja muun kotoutumiskoulutuksen ja ohjauksen järjestelmää innovatiivisesti siten, että mahdollistetaan koulutukseen osallistuminen nykyistä joustavammin, ilman pitkiä odotusaikoja ja osaamistasoa vastaavasti. Tavoitteeseen pääsemiseksi kehitetään ja kokeillaan uusia ohjausmenetelmiä, opetussisältöjä ja nykyistä tehokkaampia opetusmenetelmiä. Kokeilun aikana arvioidaan eri toimijoiden, kuten oppilaitosten, työnantajien ja kansalaisjärjestöjen roolia ja kehitettävien mallien vaikuttavuus- ja kustannustehokkuutta suhteessa nykyjärjestelmään. Kokeilu toteutetaan poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä Suomen kulttuurirahaston sekä Svenska Kulturfondenin kanssa, jotka myös osin rahoittavat kokeilua.

Kuntien kanssa neuvoteltujen kuntapaikkojen määrän tulee vastata kuntaan sijoittamista tarvitsevien henkilöiden määrää. Kehitetään kuntasijoituksiin liittyvää raportointia ja ELY- sekä kuntakohtaiset tavoitteet määritellään ELY-keskusten tulosohjauksessa. Alaikäiset yksintulleet turvapaikanhakijat, joille myönnetään oleskelulupa, majoittuvat perheryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin ja ovat kotouttamistoimien piirissä. Perheryhmäkotien ohjausta kehitetään osana kotouttamista. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kustannukset korvataan kunnille momentilta 26.40.30.

¹⁾ Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Hyvien etnisten suhteiden edistäminen

Hyvien etnisten suhteiden edistämisperiaate sisällytetään maahanmuuttopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon. Maahanmuuton ja kotoutumisen edellytyksiä vahvistetaan toteuttamalla syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistäviä sekä muita työelämän ja koko yhteiskunnan monimuotoisuutta hyödyntäviä toimenpiteitä.

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 763 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahoittamiin hankkeisiin

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksikön käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään vähintään saavutetulla tasolla. Eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä saatu huomautus perheenyhdistämisten liian pitkistä käsittelyajoista otetaan huomioon tiivistämällä yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa sekä asettamalla selvitysmies. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään 9 kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

¹⁾ Maahanmuuttoviraston keskimääräisiä käsittelyaikoja.

Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisen palvelujen käyttöä pyritään laajentamaan ja samalla nopeuttamaan prosessien kulkua. UMA-investoinnin laskennalliset hyödyt alkavat toteutua.

Henkisten voimavarojen hallinta

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 861 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan kustannuksiin

2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja syrjinnän vastaiseen koulutukseen

3) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen

4) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään ns. etsivään työhön ja neuvontatyöhön

5) kotouttamislain (493/1999) tarkoittamiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettaviin ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kotouttamislain 16 a §:n 3 momentin mukaisesti työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettaviin ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien ryhmävastuuvakuutuksen järjestää sisäasiainministeriö.

Lisääntyneen maahanmuuton vuoksi maahanmuuttajien kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden kehittämiseen, edistämiseen ja seurantaan suunnataan voimavaroja. Tavoitteena on resurssien vaikuttavuuden arvioinnin, tehostetun ohjauksen ja neuvonnan parantaminen sekä tiedotuksen uudelleen suuntaaminen. Tavoitteena on myös tilastoinnin kehittäminen, maahanmuuttajajärjestöjen tukeminen ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan alueellinen ja valtakunnallinen tukeminen.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 25 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei paluumuuttovalmennukseen tai kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkinto järjestetään kerran vuodessa ja tutkintoon osallistuu noin 1 300 henkilöä vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 100 066 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999):

1) pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnille aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korvauksiin

2) toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten korvaamiseen sekä pakolaisten paluumuutosta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden majoittamisesta perheryhmäkoteihin syntyneiden kustannusten korvaamiseen ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten maksamiseen kunnille, sekä heimoveteraanien hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin.

Vuoden 2011 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kunnalle maksettavista korvauksista säädetään valtioneuvoston päätöksessä (512/1999).

Paluumuuttajista maksettavien korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 45 §:n tai 47 §:n 1 momentin perusteella. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

Pakolaisista maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän, oleskeluluvan saaneiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 86 737 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston määräämin perustein (512/1999):

1) valtion vastaanottokeskusten toimintamenojen maksamiseen

2) valtion vastaanottokeskusten ja kuntien, kuntayhtymien ja yhteisöjen ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten sekä ryhmäkotien kustannuksiin, alaikäisten edustamisesta aiheutuvien kulujen maksamiseen sekä tulkkipalvelujen kustannuksin ja muihin tarvittaviin menoihin

3) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen (Kotouttamislaki 493/1999 4a luku; 25 a—f §)

5) toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen ulkomaalaisille, jotka on otettu säilöön ulkomaalaislain (301/2004) 121—123 §:n perusteella

6) vastaanottokeskusten järjestämissä toimenpiteissä olevien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen (Kotouttamislaki 493/1999 22 a §)

7) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin, turvapaikanhakijoiden oikeusapupalvelujen hankkimiseen, vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

8) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten ja perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien kustannuksiin

9) pakolaisten maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti lukuun ottamatta valtion vastaanottokeskusten toimintamenoja, jotka kohdennetaan suoriteperusteisesti.

Valtion vastaanottokeskusten toimintamenot budjetoidaan arvonlisäverollisina.

Valtion vastaanottokeskusten toimintamenomäärärahaa saa käyttää enintään 130 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion vastaanottokeskusten kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kotouttamislain (493/1999) 19 c §:n 1 momentin mukaisesti turvapaikanhakijan vastaanoton järjestää vastaanottokeskus. Valtion vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kuntien, kuntayhtymien ja yhteisöjen ylläpitämien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ja ryhmäkotien osalta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoivat valtion vastaanottokeskukset Oulussa ja Joutsenossa. Toiminta voi sisältää asumisen järjestämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muun tarpeellisen huolenpidon lisäksi muita uhrin tarvitsemia tukipalveluja ja erityispalveluja sekä turvallisuudesta huolehtimisen.

Turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matkakustannusten verran.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä.